Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Yhdysvallat ostaa siviiliaseita, sotatuotteita myydään Eurooppaan ja Lähi-itään — Suomen asevienti on kasvanut huomattavasti

Kuvassa Ruotsin puolustusmateriaalilaitokselle luovutettu Patria AMV panssariajoneuvo Patrian Hämeenlinnan tehtaan pihalla vuonna 2013.

Suomi vei aseita ja sotatuotteita muihin maihin viime vuonna hieman yli 205 miljoonalla eurolla, selviää riippumattoman ajatushautomo SaferGloben raportista.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

– Suomen asevienti on kasvanut huomattavasti. Se on nyt viime vuosina ollut keskimäärin kaksi kertaa suurempaa kuin tilastojakson (2002–2018) alkuaikoina, kommentoi STT:lle SaferGloben toiminnanjohtajan sijainen Kari Paasonen.

Suomen aseviennistä hieman yli 128 miljoonaa euroa tuli sotatuotteista. Lähinnä metsästys- ja ampumaurheilukäyttöön tarkoitettuja siviiliaseita vietiin ulkomaille hieman alle 77 miljoonalla eurolla. Eniten asevientiä Suomella oli Euroopan unioniin ja toiseksi eniten Lähi-itään. Suurimmat vientimaat olivat Puola, Yhdysvallat, Ruotsi, Turkki, Oman, Ranska ja Arabiemiirikunnat.

– Siviiliaseita vietiin viime vuonna eniten Yhdysvaltoihin, kuten myös aikaisempina vuosina. Muut näistä maista olivat sellaisia, joihin vietiin suurimmaksi osaksi sotatuotteita.

Pääsääntöisesti Suomen suurin vientiluokka on vuosittain ollut sotilasajoneuvot eli käytännössä panssariajoneuvot.

– Muita tuotteita, joita Suomesta paljon viedään, ovat tarkkuuskiväärit ja patruunat, joissa suomalaistuotteet kuuluvat maailman parhaimpiin.

– Jos katsotaan viime vuotta, vietiin euromääräisesti eniten pienaseita, joihin kiväärit myös kuuluvat.

Sotiviin maihin voi myydä vanhoilla luvilla aseita vielä vuosia.

Lähi-itä on viimeisen neljän vuoden aikana noussut merkittäväksi Suomen vientialueeksi. Tärkeimpiä vientimaita Lähi-idässä ovat olleet Saudi-Arabia, Arabiemiirikunnat ja Turkki. Suomi on kuitenkin lakannut myöntämästä uusia asevientilupia näistä kaikkiin. Asevientilupien myöntäminen Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin keskeytettiin marraskuussa 2018 Jemenin sodan takia. Turkin osalta päätös tehtiin tässä kuussa maan hyökättyä Syyriaan.

Vielä asevientilupia koskevat päätökset eivät kuitenkaan tilastossa näy.

– Myönnetyt asevientiluvat ovat voimassa vuosia. Jos vanhoja lupia ei peruta, kuten Suomi ei ole tehnyt, voi vienti vanhoilla luvilla jatkua, vaikka uusia lupia ei myönnettäisi, Paasonen toteaa.

Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius tyrmää tähän asti tehdyt lupapäätökset riittämättöminä.

– Olemme sekä Jemenin sodan osapuolten että Turkin suhteen tehneet työtä sen eteen, että jo olemassa olevia lupia peruttaisiin, Lodenius kommentoi STT:lle.

“Yritykset tietävät toimivansa riskialueilla”

Lodenius toteaa, että lupien perumisesta on käyty keskusteluja useamman vuoden ajan myös puolustusteollisuuden kanssa.

– Inhimillisesti ymmärrämme yritysten ongelman, mutta toisaalta katsomme, että asekauppa on perusluonteeltaan sellaista, että kyllä yritykset tietävät toimivansa riskialueilla.

Puolustusministeriön mukaan esimerkiksi Turkkiin jo myönnettyjä lupia ei tarvitse perua, koska luvat eivät koske ase- tai ampumatarvikkeita. Ministeriön mukaan Suomi on vienyt Turkkiin pääasiassa ajoneuvoihin käytettävää suojausterästä.

SaferGloben Paasonen puolestaan huomauttaa, että Suomi oli kiristänyt viennin linjaa Saudi-Arabiaan jo ennen viime marraskuun asevientilupapäätöstä.

– Esimerkiksi viime vuonna Saudi-Arabian vienti oli aika vähäistä.

Suomi vei aseita viime vuonna kaikkiaan 70 maahan. Uusina maina joukossa olivat Moldova ja Kirgisia, joihin molempiin vietiin kivääreitä alle 20 000 eurolla.

SaferGloben julkaisema asevalvontaraportti perustuu puolustusministeriöltä, ulkoministeriöltä ja Tullilta saatuihin tietoihin.

STT–Miia Sebany

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE