Velkakaton nostaminen on kiistakapula kongressin republikaanijohtoisen edustajainhuoneen ja demokraattipresidentti Bidenin hallinnon välillä. Jos nostoa ei tehdä, Yhdysvallat jättäisi ensimmäistä kertaa historiassaan velanhoitokulunsa maksamatta.

Biden kommentoi velkakattokiistaa lehdistötilaisuudessa ennen kotiinpaluutaan Japanin Hiroshimassa pidetystä G7-maiden huippukokouksesta. Republikaanit ovat esittäneet vaatimuksia menoleikkauksista ehtona velkakaton nostamiselle. Bidenin mukaan viimeisimmät vaatimukset eivät suoraan sanoen ole hyväksyttäviä.

– Vastapuolen on aika siirtyä äärimmäisistä asemistaan, Biden sanoi.

- Esitin suunnitelman, joka leikkaa menoja yli biljoonalla dollarilla – aiemmin ehdottamani 3 biljoonan dollarin alijäämän vähentämisen lisäksi. Heidänkin pitää liikkua, Biden sanoi.

Myöhemmässä tviitissä hän antoi ymmärtää vastustavansa ainakin sosiaali- ja terveydenhuollosta leikkaamista.

- En suostu edustajainhuoneen republikaanien kanssa sopimukseen, joka suojelee miljardien tukia isoille öljy-yhtiöille ja vaarantaa 21 miljoonan amerikkalaisen terveydenhuollon, hän sanoi.

– Tai joka suojelee varakkaita verohuijareita ja vaarantaa samalla miljoonan amerikkalaisen ruoka-avun.

BIDEN keskusteli McCarthyn kanssa jo puhelimitse lentokoneesta käsin, mutta Valkoinen talo ilmoitti kaksikon tapaavan vielä maanantaina kasvotusten.

McCarthy puolestaan sanoi, että hänen oma asemansa on pysynyt ennallaan.

– Washington ei voi jatkaa kuluttaen lasten ja lastenlasten kustannuksella rahaa, jota meillä ei ole, McCarthy sanoi Twitterissä keskusteltuaan Bidenin kanssa ja vahvisti osaltaan maanantaisen tapaamisen.

Toimittajille sunnuntaina antamissaan tiiviissä kommenteissa McCarthy antoi kuitenkin ymmärtää, että osapuolten kanssakäyminen olisi nyt ainakin rakentavaa. Edellisen neuvottelurupeaman yhteydessä sen sijaan sananvaihto oli varsin terävää.

- Uskon, että se oli hedelmällinen puhelu, McCarthy kommentoi keskusteluaan Bidenin kanssa.

JAPANISSA antamissaan kommenteissa Biden ilmaisi toivoa siitä, että sopimukseen päästäisiin. Hän kuitenkin varoitti, ettei voi taata, etteikö vastapuoli pakottaisi maksukyvyttömyyttä tekemällä jotain törkeää.

Biden sanoi tutkivansa epämääräistä lauseketta perustuslain 14. lisäyksessä. Kyseisen lausekkeen mukaan, julkisen velan pätevyyttä ei tule kyseenalaistaa. Tämä voisi mahdollisesti antaa presidentille valtuudet ohittaa kongressi ja nostaa velkakattoa itse.

- Luulen, että meillä on valtuudet. Kysymys on siitä, voidaanko se tehdä ja siihen vedota ajoissa, Biden sanoi ja nosti esille kovaa kyytiä lähestyvän takarajan.

Biden otti myös esille todennäköisyyden sille, että kyseinen päätös pyrittäisiin haastamaan oikeusteitse.

BIDENIN oli määrä jatkaa Japanista Papua-Uusi-Guineaan ja Australiaan, mutta hän päätti matkansa lyhyeen velkakeskustelujen vuoksi.

Tämä on katsottu lisänneen vaikutelmaa siitä, että hän saapui G7-kokoukseen jakautuneen maan heikentyneenä johtajana, joka kompastelee kriisistä toiseen.

Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan kuitenkin tyrmäsi nämä ajatukset. Hän painotti CNN:llä, että Biden oli johtanut liittolaisia huippukokouksessa niin Kiinan, Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan, ilmaston ynnä muiden asioiden käsittelyssä.

Sullivanin mukaan Biden on kyennyt osoittamaan johtajuutta kansainvälisillä näyttämöillä ja pysymään samaan aikaan sitoutuneena sen varmistamiseksi, ettei Yhdysvallat laiminlöisi velanmaksuaan.

VELKAKATON nostaminen on tavallisesti varsin kiistatta tapahtuva jokavuotinen menettely. Aiempaakin oikeistolaisempi republikaanipuolue on kuitenkin valjastanut maksukyvyttömyyden uhan tehokkaaksi vipuvarreksi, jolla se pyrkii pakottamaan Bidenin hyväksymään menoleikkaukset.

Lisävelkaa tarvitaan pikapuoliin jo nykyisessä budjetissa sovittujen menojen kattamiseksi.

Valtiovarainministeri, demokraatti Janet Yellen on varoittanut, että raja voi tulla vastaan jo kesäkuun alussa. Kongressin puolueeton budjettitoimisto taas on ennustanut rajan tulevan vastaan kesäkuun puolessa välissä.

Yellen kuvaili sunnuntaina NBC:llä kesäkuun 1. päivän olevan kuitenkin “kova takaraja”. Hänen oman arvionsa mukaan mahdollisuudet ovat varsin matalat sille, että Yhdysvallat voisi pysyä maksukykyisenä kesäkuun 15. päivään saakka.

Valtiovarainministeriö on varoittanut synkistä seurauksista, jos maa ei pysty maksamaan laskujaan. Tällöin Yhdysvallat ei kykenisi maksamaan liittovaltion työntekijöille palkkaa ja korot nousisivat. Seuraukset tuntuisivat myös globaaleilla markkinoilla.