Yhdysvaltain YK-edustaja Robert Wood kertoi YK:n erikoisistunnossa, että valtioiden ja muiden konfliktien osapuolien pitäisi palata neuvottelupöydän ääreen. Hän vaati lisäksi, että Ruanda vetää joukkonsa sekä ilmatorjuntakalustonsa pois naapurivaltionsa puolelta.

Konfliktin taustalla on Maaliskuun 23. päivän liike -nimisen kapinallisryhmän uudelleen käynnistämät väkivaltaisuudet Kongon demokraattisen tasavallan alueella. Tutsi-enemmistöinen M23 väittää puolustavansa kongolaisia tutseja syrjinnältä ja hutu-enemmistöisiltä äärijärjestöiltä. Tuoreimmat väkivaltaisuudet saivat Bloombergin mukaan alkunsa, kun M23:n tukikohtaan tehtiin tammikuussa lennokki-isku, jossa kuoli yksi ryhmän korkea-arvoinen komentaja. Tämän jälkeen Kinshasan hallinto kertoi, että ryhmä pommitti silmittömästi Goman kaupunkia. Iskuja tehtiin YK:n mukaan myös pakolaisleireille.

Kongon demokraattinen tasavalta, YK ja monet länsivaltiot ovat syyttäneet Ruandaa ryhmän tukemisesta. Ruandan pääkaupungin Kigalin hallinto on kiistänyt syytökset ja on puolestaan syyttänyt Kongon demokraattista tasavaltaa siitä, että se on tukenut FLDR-kapinallisryhmää, jonka maan hallinto näkee verivihollisenaan.

Taistelut ovat ajaneet jopa kymmeniätuhansia ihmisiä kodeistaan ja monet heistä ovat suunnannet Goman kaupunkiin. Kapinallisryhmä on kuitenkin Deutsche Wellen mukaan ollut etenemässä viime päivinä kohti kaupunkia, mikä on aiheuttanut pelkoa alueen asukkaissa, joista osa on päättänyt paeta kaupungista. Kongon demokraattisen tasavallan itäisillä alueilla on Bloombergin mukaan jo lähes seitsemän miljoonaa maansisäistä pakolaista.

Ruandan YK-suurlähettiläs Ernest Rwamucyo varoitti AFP:n mukaan konfliktin levittämisestä valtionsa puolelle.

-  Konfliktin viimeaikaiset eskalaatiot itäisessä DRC:ssä (Kongon demokraattisessa tasavallassa) tapahtuvat kontekstissa -  -, jossa DRC:n sekä Burundin presidentit tukevat hallinnonvaihtoa Ruandassa ja missä etniset jännitteet ovat kärjistyneet.

Kansalaisten mitta on al-Jazeeran mukaan alkanut täyttyä, sillä he ovat pettyneitä ja vihaisia länsivaltioita kohtaan, mitkä heidän mukaansa ne ovat sallineet Ruandan tukemat väkivaltaisuudet. Esimerkiksi maanantaina mielenosoittajat polttivat Gomassa muun muassa Ruandan, Yhdysvaltojen, EU:n ja Ranskan lippuja.

-  Olemme kaduilla tuomitsemassa rikoksia, joissa kongolaiset ovat uhreja. Ruanda tappaa meitä päivittäin ja kansainvälinen yhteisö tukee sitä, tämän takia olemme polttamassa näitä lippuja.

Ihmiset ovat osoittaneet mieltään Deutsche Wellen mukaan myös YK:n Monusco-rauhanturvaoperaatiota vastaan. Sinikypärät eivät heidän mukaansa ole onnistuneet tehtävässään turvata ihmisten henkiä väkivaltaisuuksilta.

VÄKIVALTAISUUDET ovat aiheuttaneet myös sisäpoliittista sekasortoa Kongon demokraattisessa tasavallassa. Maan pääministeri Jean-Michel Sama Lukonde erosi yleisradioyhtiö CBC:n mukaan tiistaina, mikä johti myös hallituksen kaatumiseen

Mineraalirikkailla itäisillä alueilla toimi viime vuonna Kongon demokraattisen tasavallan hallituksen selvityksen mukaan yli 250 paikallista aseellista ryhmää, Deutsche Welle kertoo. Näiden lisäksi ainakin 14 ryhmää on saanut aseistusta ulkovalloilta.

International Peace Institute -järjestön (Ipi) viimevuotisen selvityksen mukaan Ruandan M23:lle antama tuki, joka sisältää YK:n mukaan muun muassa suoraa sotatarviketukea, perustuu osittain Suur-Ruanda-ideaan. Karkeasti ottaen tämän ajatuksen mukaan Ruandan rajojen kuuluisi olla muun muassa niiden Kongon demokraattisen tasavallan alueiden puolella, missä asuu ruandankielisiä hutuja ja tutseja. Historialliselta kannalta katsottuna argumentti nojaa esikolonialistiseen aikaan, jolloin Ruandan kuningaskunta hallitsi näitä alueita.

Oman lisänsä Ruandan kiinnostukseen aluetta kohtaan tuo Ipin mukaan se, että alueet ovat mineraali- ja malmirikkaita. Näitä raaka-aineita salakuljetetaan Ruandaan, josta ne myydään virallisia reittejä eteenpäin.

Ruanda ei kuitenkaan ole Ipin mukaan ainoa valtio, joka tukee aseellisia ryhmiä Afrikan Isojenjärvien alueilla, sillä esimerkiksi Burundi ja Uganda ovat toimineet näin. Tämän lisäksi Deutsche Wellen mukaan sekä ugandalaiset että burundilaiset sotilaat toimivat Kongon demokraattisen tasavallan alueella joko avoimesti tai Burundin kohdalla salaa. Alueella toimii lisäksi ainakin kaksi eurooppalaista palkka-armeijaa, joista toinen on rekisteröity Bulgariaan ja toinen toimii romanialaisen ex-sotilaan johdolla.