Ihmeitä pitäisi tapahtua, jos vastakkain eivät lopulta olisi demokraattien Joe Biden ja republikaanien Donald Trump.

Ennen ratkaisevaa loppuottelua päästään talven ja kevään aikana seuraamaan osavaltioittain eteneviä puolueiden sisäisiä ehdokasvalintoja. Tämä esivaalien ja vaalikokousten sekamelska voi olla jälleen kerran hämmentävää katsottavaa.

Ensimmäisenä huomion keskipisteeksi nousee pieni Iowan osavaltio. Se on saanut 1970-luvulta saakka kokoaan enemmän painoarvoa presidenttikisojen suunnannäyttäjänä, mutta tällä kertaa tämä pätee vain perinteisen vaalikokouksen järjestäviin republikaaneihin.

DEMOKRAATTIEN esivaaliprosessin alku on monimutkaisempi. Puolueen johto ja Biden päättivät jo viime keväänä, että esivaalien pitäisi alkaa demokraattien osalta vasta Etelä-Carolinasta 3. helmikuuta. Tämän vuoksi Iowan vaalikokous ei käsittele ehdokaskysymystä tänä vuonna ollenkaan, vaan asia ratkaistaan 12. tammikuuta alkavalla postiäänestyksellä.

Iowan demokraattien äänestyksen tulos julkistetaan vasta niin kutsuttuna supertiistaina 5. maaliskuuta.

Bidenin ja demokraattipuolueen suunnitelmat eivät menneet aivan kuten oli tarkoitettu. Vielä Iowaakin pienempi New Hampshire nimittäin päätti pitää kiinni asemastaan pelinavaajana ja järjestää esivaalit jo 23. tammikuuta, eli ennen Etelä-Carolinaa.

Tämän seurauksena demokraattien esivaalien äänestyslippuihin ei ole New Hampshiressa edes painettu pääehdokas Joe Bidenin nimeä, vaan häntä äänestävien täytyy kirjoittaa nimi lippuun käsin.

Republikaanien osalta New Hampshire on kiinnostava sikäli, että Trumpin vahvin haastaja Nikki Haley on kasvattanut suosiotaan selvästi juuri siellä. Eroa toki on vielä hieman yli 10 prosenttiyksikköä, mikä on kuitenkin paljon vähemmän verrattuna Trumpin etumatkaan koko liittovaltion tasolla.

Trumpin vastustajat laittanevat toivonsa siihen, että Haleyn voitto pikkuruisessa New Hampshiressa voisi antaa hänelle uutta vauhtia muissa osavaltioissa.

ESIVAALIEN seuraamista mutkistaa se, että joissain osavaltioissa ehdokkaat saavat valitsijoita suhteessa äänimääräänsä, toisissa voittaja taas saa kaikki valitsijat.

Lisää sekavuutta aiheuttaa se, että osassa osavaltioista demokraatit ja republikaanit eivät äänestä ehdokkaastaan samana päivänä.

Täysin uusi tekijä tämän vuoden esivaaleissa ovat Coloradon ja Mainen osavaltion päätökset, joiden mukaan Trump ei saisi osallistua esivaaleihin, koska perustuslain lisäys kieltää sen kapinaan osallistuneilta. Trump on valittanut päätöksistä, ja ne saatetaan hyvinkin kumota.

Esivaaliprosessi huipentuu puoluekokoukseen, jonka republikaanit pitävät heinäkuussa ja demokraatit elokuussa.

Varsinainen presidentinvaali pidetään 5. marraskuuta. Mielipidetiedustelujen mukaan Trumpin ja Bidenin kannatus on koko liittovaltion mittakaavassa osapuilleen tasoissa.

Niilo Simojoki / STT