Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Uutiset

Yhteinen maailmamme kohtaa monia haasteita – näin näyttäytyy ilmastopakolaisuus

Karina Latostenmaa
Palautteen mukaan Yhteinen maailma -ilta avasi ilmastopakolaisuuteen liittyviä käsitteitä sekä antoi yleiskuvaa. Yksi oivallus oli, että yhteinen ilmastomme on myös solidaarisuuskysymys.

Maailmassa kaksi kolmasosaa ihmisistä kärsii vähintään kuukauden vuodesta vakavasta vesipulasta. Tämä tieto hätkähdytti Porissa Työväen sivistysliiton tilaisuudessa.

Kaarina Latostenmaa

TSL:n Porin seudun opintojärjestön Yhteinen maailmamme -tilaisuuksien sarjan kolmas ilta pureutui ilmastopakolaisuuteen. Alustajina toimivat Solidaarisuuden puheenjohtaja Ilkka Kantola ja tohtori Jaana Vormisto FIANT Consulting Oy:stä.

Kantola kertoi etäyhteydellä Solidaarisuuden työstä Itä-Afrikassa. Toiminta painottuu tällä hetkellä erityisesti tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseen ja tyttöjen elämänpolun tukemiseen.

– On tärkeää, että väkivaltainen perinne, joka tuhoaa naisten elämää, saadaan loppumaan. Tyttöjen ja perheiden voimaannuttava kouluttautuminen ovat avainasemassa, Kantola painotti.

Tyttöjen auttaminen ja heidän asemansa kohentaminen tukevat hänen mukaansa kokonaisia yhteisöjä, jotka Itä-Afrikassa ilmastonmuutoksen takia joutuvat kohtaamaan yhä vaikeampia ongelmia.

– Kylänvanhimpien saaminen hyvän asian puolelle on lähtökohta ihmisoikeuksien toteutumiselle ja kestävälle kehitykselle, Kantola kertoi.

TOHTORI Jaana Vormisto selvitti ilmastopakolaisuuden- ja siirtolaisuuden ilmiötä, sen esiintyvyyttä, logiikkaa ja paradokseja.

– Geneven sopimuksen pakolaissopimus vuodelta 1951 perustuu vainoon eikä siinä näy ilmastosyiden osuus. Ihmiset ovat kuitenkin yhä enemmän pulassa maissa, jossa on erilaisia konflikteja, turvattomuutta ja ympäristötuhoja. Eri tekijät yhdessä vaikuttavat siihen, että ihmiset joutuvat hakeutumaan pois kotikonnuiltaan.

Ilmastosiirtolaisuutta esiintyy enemmän maiden sisällä kuin maasta toiseen, ja vain mikro-osa siitä näkyy Euroopassa, Vormisto huomautti. Suurimman vastuun ympäristökatastrofeista johtuvista siirtymistä kantavat maan muut osat tai naapurit.

– Rajan yli korkeamman elintason maihin tähtäävät ovat usein taaksejäävien perheidensä säilymisen ja pärjäämisen toivoja.

KUULIJAKUNTAA kohahdutti tieto, että kaksi kolmasosaa maailman ihmisistä elää olosuhteissa, joissa vähintään yksi kuukausi vuodesta kärsitään vakavasta vesipulasta. Samoin se, että vuosien 1970-2019 aikana ilmastoon, kuten säähän ja veteen, liittyvät katastrofit ovat viisinkertaistuneet.

Paradoksi taas on se, että ympäristökriisien vuoksi pulaan joutuneet ovat heitä, joiden hiilijalanjälki on mitä pienin.

– Kansainvälisten yhteisöjen päätöksillä on suuri merkitys siihen, miten ilmastomuutoksen aiheuttamia ongelmia tällä yhteisellä maapallollamme ratkotaan tasapuolisesti, teemaillassa muistutettiin.

Kansan Sivistysrahasto on tukenut sarjan tapahtumia.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE