Uudistetun yt-lain tavoitteena on myös parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia.

– Yhteistoimintalaki mielletään nykyään irtisanomislaiksi, vaikka siinä on nimensä mukaisesti kysymys yhteistoiminnasta eli yhdessä tekemisestä työpaikoilla. On siis aika tehdä uudistus, jolla parannetaan vuoropuhelua ja luottamusta työantajan ja henkilöstön välillä, työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoo tiedotteessa.

Uuden yhteistoimintalain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alusta. Lakia sovellettaisiin yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Säännöksiä henkilöstön hallintoedustajasta sovellettaisiin yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Lakia ei sovellettaisi valtion tai kuntien virastoissa tai laitoksissa.

Vuoropuhelussa voisi esityksen mukaan käsitellä muun muassa yrityksen tai yhteisön taloudellista tilannetta, työpaikan sääntöjä ja käytäntöjä, henkilöstön rakennetta ja osaamistarpeita sekä työhyvinvointia. Osana vuoropuhelua tehtäisiin suunnitelma työyhteisön kehittämiseksi.

”Työpaikat sopisivat itse, miten ne toteuttavat vuoropuhelun käytännössä. Vuoropuhelua tulisi käydä pääsääntöisesti neljännesvuosittain. Pienemmissä yrityksissä, joissa on 20–29 työntekijää, vuoropuhelu tulisi järjestää kaksi kertaa vuodessa. Jos puolestaan yrityksessä ei ole valittu henkilöstön edustajaa, riittäisi vuoropuhelu kerran vuodessa”, ministeriön tiedotteessa kerrotaan.

Toinen kokonaisuus uudessa yt-laissa koskee neuvotteluja muutostilanteissa. Työnantajan on neuvoteltava työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa ennen kuin tekee päätöksen henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista, kuten työvoiman vähentämisestä. Uudistetussa laissa tätä prosessia kutsuttaisiin muutosneuvotteluiksi.

”Muutosneuvottelut säilyisivät menettelytavoiltaan pääpiirteissään samanlaisina kuin nykylaissa. Henkilöstön edustajan oikeus tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja kuitenkin vahvistuisi. Lisäksi täsmennettäisiin ajankohtaa, jolloin neuvottelut on käynnistettävä.”

Kolmas kokonaisuus koskee henkilöstön edustusta yrityksen hallinnossa. Säännökset hallintoedustuksesta vastaisivat pitkälti nykyistä lakia, mutta ne siirtyisivät hallintoedustuslaista osaksi yhteistoimintalakia. Henkilöstön tulisi lain mukaan olla edustettuna toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.

”Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa edistää tiedonkulkua ja tuo henkilöstön asiantuntemuksen hyödynnettäväksi päätöksentekoon. Henkilöstön edustajaa yrityksen hallinnossa kutsutaan uudessa laissa hallintoedustajaksi.”