Viime päivinä YK:n lastenjärjestön Unicefin tiedottaja James Elder on nähnyt yhä uudestaan jonkinlaisen version tästä tilanteesta.

Lauantaista asti Ukrainassa ollut Elder on viettänyt aikansa pääasiassa maan länsiosassa Lvivissä, josta on noin 70 kilometriä Puolan rajalle. Hän kuvailee tilannetta riipaisevaksi: aina vain lisää pakenevia ihmisiä.

- Jatkuva pakotettujen jäähyväisten virta. Miehet ja vaimot joutuvat erilleen, samoin isät ja lapset, Elder kuvaili STT:lle puhelimitse keskiviikkona Lvivistä.

- Kukaan, jolle olen puhunut, ei haluaisi lähteä, Elder sanoo.

- Mutta yhä enemmän heistä tuntuu, että ainoa tapa pitää heidän lapsensa turvassa, on lähteä.

Pitkä konflikti pahentaa ongelmia

Venäjä on hyökännyt Ukrainaan laajamittaisesti jo viikon ajan. Iskut ovat osuneet myös lapsiin.

- Tiedämme, että lapsia on kuollut ja lapsia on loukkaantunut. Tiedämme, että he kärsivät kauheista traumoista, Elder sanoo.

Vakavin lapsiin kohdistuva uhka on nimenomaan aseellinen, Elder sanoo. Lisäksi sotatilanne aiheuttaa lapsille kuormitusta ja traumaa. On myös lapsia, jotka tarvitsisivat lääkäripalveluita.

Mitä pidempään konflikti jatkuu, sitä vakavampia ongelmia se tietää lapsille, Elder sanoo.

- Sitä vaikeampaa on varmistaa, että lapset saavat oikean lapsuuden.

Lvivissä Elder ei ole todistanut sotatoimia, mutta sielläkin tilanne on koko ajan jännittyneempi. Ilmaiskuista varoittavat sireenit soivat yhä useammin.

Auta järjestön kautta

Unicef on toiminut jo vuosia Ukrainan itäosassa, jossa taistelut valtion joukkojen ja Venäjän tukemien separatistien välillä ovat jatkuneet vuodesta 2014. Lapsille on järjestetty esimerkiksi psykologista tukea, terveydenhuoltoa sekä opetuspaikkoja pommitettujen koulujen tilalle.

Nyt tukea joudutaan laajentamaan muualle Ukrainaan sekä pakolaisia varten naapurimaihin.

Paras tapa auttaa ukrainalaisia on Elderin mukaan lahjoittaa rahaa paikan päällä toimivalle, luotettavalle järjestölle.

Jotkut ovat innostuneet Suomestakin lähtemään itse avustusreissulle Ukrainan rajalle. Elder ymmärtää halun auttaa, mutta tämä ei ole hänen mielestään tehokkain tapa auttaa. Järjestöillä logistiset järjestelyt ovat valmiina, omatoimisilla auttajilla ei.

- Reissuun lähteminen ja parin tuhannen kilometrin ajaminen ei välttämättä ole paras tapa käyttää resursseja, Elder sanoo.

YK kertoi torstaina, että Ukrainasta on lähtenyt jo miljoona pakolaista. Ihmisiä pakenee edelleen, tosin aivan helppoa se ei ole.

Sunnuntaina autojono Puolan rajalle oli Elderin mukaan 50 kilometrin pituinen ja jonotuskesti yli vuorokauden. Nyt jono saattaa olla vielä pidempi, hän arvioi keskiviikkona.

Jututtaessaan autoissaan jonottavia ihmisiä Elderin mieleen jäi lämmittävä esimerkki siitä, kuinka ihmiset ovat kriisiaikana auttaneet toisiaan. Lähikylän naiset olivat tuoneet tien sivuun pöytiä täynnä kahvia, teetä ja ruokaa, jotta uuvuttavaa matkaa tehneillä ihmisillä olisi ainakin jotain syötävää.

- Se oli harvinainen ilon hetki, hän sanoo.