Eduskunta käsitteli tänään valtioneuvoston selontekoa Puolustusvoimien osallistumisesta näihin tehtäviin tänä vuonna.

– Me sosialidemokraatit pidämme keskeisenä, että Suomi osallistuu aktiivisesti liittokunnan toimiin yleisen turvallisuusympäristön vahvistamiseksi ja osoittaa sitoutumisensa liittokunnan yhteiseen puolustukseen sekä pidäkkeeseen, kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Jani Kokko totesi SDP:n ryhmäpuheenvuorossa.

Kokko viittasi kolmen muskettisoturin tunnuslauseeseen “yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta”.

SUOMI on aina pitänyt huolta uskottavasta ja itsenäisestä puolustuskyvystä, Kokko painotti.

– Tässä suhteessa olemme kulkeneet eri tietä monien eurooppalaisten valtioiden kanssa, jotka antoivat puolustuskyvyn rapautua kylmän sodan päättymisen jälkeen.

Syy on hänen mukaansa tietysti ilmeinen.

– Heille, toisin kuin meillä, potentiaalinen vihollinen siirtyi kylmän sodan päättyessä yli tuhat kilometriä itäänpäin. Meillä samanlaista turvallisuuspoliittista muutosta ei tapahtunut vaan potentiaalinen uhka säilyi suoraan rajan takana.

Liittoutuminen puolustusliitto Natoon konkretisoituu tänä keväänä, kun Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa liittouman jäsenenä Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin, Kokko totesi.

– Nyt on tärkeää, että uutena jäsenmaana osoitamme sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteesta ja puolustuksesta myös tällä tavalla. Tämä Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävä teko on historiallinen.

SELONTEOSSA on Kokon mukaan arvioitu, että riski- ja uhka-arvion perusteella nykytilanteessa toimintaan ei sisälly merkittäviä riskejä.

– On kuitenkin huomattava, että suoraa sotilaallista uhkaa Naton tehtäviä suorittavia osastoja vastaan ei voida poissulkea. Kyse on siis erittäin vakavasta asiasta ja vaativasta tilanteesta. On mahdollista, että tehtävien aikana turvallisuustilanne muuttuu arvioitua vaativammaksi.

Selontekomenettely on tämänkaltaisen päätöksen yhteydessä keskeinen, Kokko totesi.

– Meillä on Suomessa vahvat perinteet siinä, että eduskunta pidetään hyvin mukana ulko- ja turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa. Tätä ohjenuoraa meidän pitää noudattaa myös jatkossa, kun Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjoja Naton jäsenenmaana muovataan.