Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on valtioneuvoston periaatepäätös. Valtioneuvosto antoi strategian tänään pidetyssä yleisistunnossaan.

Häkkänen sanoi, että turvallisuustrategian päämääränä on tarjota jokaiselle yhteinen viitekehys kokonaisturvallisuuden toteuttamiseksi.

Kokonaisturvallisuus muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle eli resilienssille.

Häkkäsen mukaan huoltovarmuusorganisaatioiden kautta asiaan osallistutetaan myös yli 80 000 yritystämme ja suuri joukko järjestöjä erilaisten verkostojen myötävaikutuksella.

Häkkänen sanoi, että yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuu tällä hetkellä erilaisia uhkia. Ne voivat olla ihmisten aiheuttamia, teknologisesta kehityksestä syntyneitä tai luonnosta johtuvia. Hän mainitsi esimerkkinä koronan kaltaiset terveysturvallisuuden häiriöt ja valtiollisten toimijoiden hybridivaikuttamisen. Myös sotilaallinen voimankäytön kohteeksi joutumisen mahdollisuus mainittiin.

– Uhkia ennaltaehkäistään ja torjutaan strategiassa eri toimijoille määritettyjen strategisten tehtävien avulla.

Tehtävät perustuvat lainsäädäntöön, ne on vahvistettu sopimuksilla ja niitä täydennetään vapaaehtoisuudella. Esimerkkinä ministeri mainitsi energiahuollon turvaamisen tai rajaturvallisuuden varmistamisen. Varautumisella vähennetään uhkien toteutumisen todennäköisyyttä.

HÄKKÄNEN sanoi mediatilaisuudessa, että uutena kokonaisuutena strategiassa käsitellään varautumisen rinnalla häiriötilanteisiin ja kriiseihin vastaamista eli vastetta.

– Vasteen päämääränä on minimoida toteutuneiden uhkien vaikutuksia, edistää yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen toipumista ja ennen kaikkea antaa myös perusteita varautumisella.

Vasteen toteuttamiseksi kaikille hallinnonaloille on laadittava valmiussuunnitelmia.

Häkkäsen mukaan Suomen kokonaisturvallisuus kiinnostaa paljon kansainvälisellä kentällä. Tästä hyvä osoitus on presidentti Sauli Niinistön raportti EU:n siviili- ja puolustusvalmiuden vahvistamisesta EU-komissiolle.

Häkkänen korosti yhteiskunnan kriisinkestävyyden peruspilareina yhteistoimintaa ja yksilöiden merkitystä.

– Yhteistoiminta ulottuu paikallistasolta kansainväliselle tasolle saakka.

Erilaisissa tilanteissa rajalliset resurssit on kyettävä optimoimaan kokonaisuutta parhaiten palvelevalla tavalla.

– Tämä edellyttää meiltä kykyä tunnistaa oman toiminnan tarkoitus osana suurempaa kokonaisuutta, valmiutta kantaa itseä suurempaa kokonaisvastuuta, auttamishalua sekä pyyteetöntä vastuullisuutta luopua tarvittaessa osasta omaa yhteisen edun nimissä.

Häkkäsen mukaan yksilöiden toimintakyky sekä tiedot, taidot ja turvallisuutta vahvistava asenne muodostavat yhteiskunnan kriisinkestävyyden perustan.

– Meistä jokaisella on oikeus elää turvallisessa yhteiskunnassa. Kehon ja mielen hyvinvointiin pohjautuva yksilöiden toimintakyky on myös turvallisuutemme perusta. Siksi meistä jokaisen on tärkeä kykyjemme puitteissa myös ylläpitää riittäviä fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia valmiuksia. Lisäksi meidän tulee tunnistaa elämämme vaaratekijät, varautua niihin ihan arkisella tasolla jo ennalta sekä vastata niihin päättäväisesti. Pohjimmiltaan kyse on turvallisuusasenteesta ja yhteisestä halustamme turvata suomalainen yhteiskunta.

Turvallisuusympäristön haasteista nyt pinnalla on erityisesti suomalaisiin kohdistuva laaja-alainen vaikuttaminen eri keinovalikoimineen.

TURVALLISUUSKOMITEAN puheenjohtajan Esa Pulkkisen mukaan Suomesta otetaan mallia kokonaisturvallisuudessa.

– Näen, että kokonaisturvallisuus on meille vientituote, vaikka siitä ei tuloja saataisi. Mutta jos me kykenemme näiden hyvien käytänteiden avulla parantamaan liittolaismaittemme kokonaisturvallisuutta, se vaikuttaa suoraan ja välillisesti myöskin meidän turvallisuuteemme.

Turvallisuuskomiteassa on edustettuina kaikki ministeriöt. Siellä ovat myös viranomaistahot, kansalaisyhteiskunta, yksityinen sektori ja kolmas sektori.

– Yhteiskunnan eri toimijoiden näkemykset on huomioitu hyvin kattavasti.

Päivitetyn strategian toimeenpanoon kuuluu muun muassa se, että Turvallisuuskomitea aikoo jalkautua maakuntiin.

– Tehdään tämmöinen road show, jossa tehdään tämä strategia tutuksi alueelliselle, paikalliselle tasolle ja myös yksilöille, Pulkkinen kuvasi.

Pulkkinen evästi, että strategia on laadittu kaksiosaiseksi. Ensimmäisessä osassa kuvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, riskien arviointi, toimintojen turvaaminen sekä eri toimijoiden osallistuminen, toisessahallinnonaloille määritetyt strategiset tehtävät.

TIEDOTUSTILAISUUDESSA kysyttiin esimerkkejä, mitä olisi yksilöiden turvallisuutta vahvistava asenne tai millainen asenne ei edistäisi turvallisuutta.

Häkkänen sanoi, että muun muassa kysymys kotivarasta on olennainen. Sitä paremmin viranomaiset pystyvät keskittymään isompiin ongelmiin, mitä paremmin yksilöt kykenevät pärjäämään.

Ministeri painotti kansalaisyhteiskunnan roolia kokonaisturvallisuudessa. Kansalaisten panos kanavoituu reilun 100 000 järjestön kautta. Hän muisteli nostaen esimerkkinä esiin, että Kaakkois-Suomen Martat olisivat käynnistäneet yhteistyöhankkeen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa kriisiajan ruoanlaittokyvystä ja arjen taidoista.

Turvallisuuskomitean pääsihteeri Petteri Korvala tähdensi tiedotustilaisuudessa, että yksilöiden turvallisuusasennetta ei ole korostettu strategiassa sen takia, että suomalaisilla olisi jotakin hävettävää tai puutteita.

– Vaan ennen kaikkea halutaan todeta, että turvallisuustoiminta lähtee meistä kaikista ja siihen tarvitaan meitä kaikkia.

Kun media kysyi konkretiaa, mitä yksittäinen kansalainen voi varautumisen osalta tehdä, Häkkänen totesi, että voi kansalaisen kotitalouden varautumisohjeiden mukaisesti varautua 72 tunnin kotivaraan, osallistua tarvittaessa erilaisiin turvallisuustehtäviin kuten vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtäviin tai käymällä jonkin siihen liittyvän kokonaisturvallisuuden kurssin.

Pulkkinen kertoi vakavasti mutta samalla vähän tilaisuuden muodollista tunnelmaa keventäen, että hänen autotallissaan on hirven säilykelihaa, josta tosin hänen vaimonsa ei pidä. Hän on varautunut myös muun muassa vesitonkilla ja transistoriradiolla sekä taskulampulla.

Häkkänen muistutti, että kyse ei ole kuitenkaan toimimisvastuun siirtäminen yksilöille.

– Meillä aina viranomaiset ja julkishallinto toimivat tilanteen hoitajana ja sitä tukevat sitten yritykset, järjestöt ja kansalaiset.

Puolustusministeriön tiedote turvallisuustrategiasta