– Meidän näkökulmastamme tämän kierroksen lopputulos oli verrattain hyvä, vaikkakin haastava. Kunta-ala sai palkkaohjelman ja käytiin aito liittokierros, hän arvioi hiljattain mediatilaisuudessa.

Murto painottaa, että OAJ ei ole sitoutunut, eikä tule sitoutumaan yksipuoliseen saneluun mallista, minkä pohjalta pitäisi lähteä neuvottelemaan palkankorotuksista. Hän kertoo seuraavansa mielenkiinnolla, miten käy vientisektorin toisen vuoden palkankorotuksille.

– Nyt näyttää vahvisti siltä, että niistä ei päästä sopimuksiin, jolloin osapuolet käyvät kokonaisuudessaan täydet tes-neuvottelut. Kyllä tässä aikamoista turbulenssia ja epävarmuutta työmarkkinoilla saattaa olla.

Ulkopuolelle jäi Sote ry, joka sai lokakuun alkupuolella sovituksi KT:n kanssa 3-vuotisesta sopimuksesta, johon sisältyvät määräykset sote-sopimuksen palkkojen yhteensovittamisesta sekä palkkausjärjestelmän kehittämisestä hyvinvointialalla.

– Analysoimme nyt huolella ratkaisun vaikutuksia Jukon, Jaun ja KT:n kesäkuiseen sopimukseen. Mutta siitä ei sen enempää vielä halua sanoa. Keskustelua käydään nyt Jukon, Jaun ja KT:n kesken, Murto kertoo.

OAJ:N SOPIMUSALOILLAKIN tapahtuu. Yliopistosektori ja valtio keskustelevat parhaillaan toisen vuoden palkankorotuksista. Murron mukaan auki on vielä joudutaanko käymään neuvottelut koko työ- ja virkaehtosopimuksista.

– Meidän lähtökohtamme on, että neuvottelupöydässä olisivat vain toisen vuoden palkankorotukset. Mukana on tosin useampia osapuolia, joten siitäkin käydään vielä keskustelua, millä tavoitteilla neuvottelemaan lähdetään.

Murto on tyytyväinen, että opetusalan virka- ja työehtosopimukseen liittyvästä 0,5 prosentin keskitetystä järjestelyvarasta päästiin sopuun lokakuun puolivälissä. Sen piirissä on noin 72 500 OAJ:n jäsentä.

MONI ON jo ehtinyt korostaa vakavan keskustelun tärkeyttä siitä, millaisella mallilla työ- ja virkaehtosopimuksista kannattaisi käydä neuvotteluja tulevaisuudessa. Näin myös Katarina Murto, kun tilanne on “sopiva”.

– Mielestäni keskeisten ammattijärjestöjen tehtävä ja velvollisuuskin olisi käydä tällaista keskustelua, hakea näkemyksiä ja tavoitteita. Koska Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei tällaisessa keskustelussa ole enää mukana, silloin palkansaajapuolellakin olisi hankalaa valjastaa siihen keskusjärjestöjä primus motoreina.

Murto kysyy, onko selkeiden liittokierrosten jatkaminen kestävää pidemmän päälle. Hänen mukaansa työmarkkinajärjestelmä on aika lailla murroksessa. Se jo itsessään antaisi pontta myös sovittelujärjestelmän uudistukselle vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen.

Mutta kuinka pitkälle neuvottelujärjestelmän pitäisi olla koordinoidumpaa? Siihen Murto ei osaa vastata tässä vaiheessa. Hän kuitenkin uskoo, että yhden tahon ilmoittamaan malliin neuvottelujen muodosta ei tule halua sitoutua laajasti – tulee ehdotus miltä puolelta tahansa.

– Nyt järjestelmä on kovin hajautunut. EK:n koordinaatio ei ole pitänyt sen toivomalla tavalla ja palkansaajapuolellakin on eriäviä näkemyksiä, mihin suuntaan pitäisi mennä. Mutta liittokierroksen tarkoitushan on nimenomaan se, että jokainen toimija neuvottelee omista lähtökohdistaan. Silloin ei voida sitoutua mihinkään palkkakattoon tai -normiin.

TOISIIN NEUVOTTELUPÖYTIIN katsomista hän pitää silti luonnollisena, se kuuluu pelin henkeen. Kunta-alan palkkaratkaisusta ja nyt vielä hoitajajärjestöjen Tehyn ja Superin sopimuksesta on kuultu työnantajapuolelta kauhistelevia kommentteja.

– Itse en pidä kunta-alan palkkaohjelmaa niin dramaattisena Suomen kilpailukyvyn kannalta kuin jotkut tahot antavat ymmärtää. Kyse on kuitenkin keskimäärin prosentin korotuksista vuosittain viiden vuoden ajan. Sillä korjataan muun muassa palkkojen jälkeenjääneisyyttä eli liukumien puutetta kunta-alalla.

Murto toivoo vastuullisuutta puolin ja toisin, jos neuvottelujärjestelmän suunnasta päästään joskus keskustelemaan yhteiseen pöytään.

– Ammattijärjestöt ovat vastuullisia omassa toiminnassaan ja ne pystyvät vaihtamaan näkemyksiä ja löytämään ratkaisuja, jos vain siihen on valmiutta. Mutta maaperä ei ole tällä hetkellä kovin otollinen, varsinkin, kun vientialalla on vielä neuvottelut kesken.

OAJ:n puheenjohtajan mielestä jonkinlaista “rotia”, tiettyä koordinointia sopimusjärjestelmään olisi hyvä saada, koska tällä menolla neuvottelut ovat käynnissä jatkuvasti jossain ja samoin työrauha on aina jossain auki.