SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa Kokkolassa sunnuntaina julkaistu lasten ja nuorten elämänlaatua parantava kuntavaalisitoumusten lista yllättää varsin konkreettisilla ehdotuksilla.

Yksi näistä liittyy monille murrosikäisille nuorille kohtuuttoman vaikealta tuntuvaan aamuheräämiseen. Koulupäivän aloittaminen yläkoulussa vasta kello 9 voisi edistää nuorten jaksamista ja vähentää väsymystä.

– Sen sijaan että pakotetaan jokainen nuori tulemaan kouluun aamukahdeksaksi, voisi pohtia onko se oikeasti joka päivä tarpeen. Joillain paikkakunnilla aikaisuutta on perusteltu koulukuljetusten aikatauluilla, mutta kaikki lienee sovittavissa, sanoo sitoumuksia esitellyt SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar.

– Ei meillä ole halua määräillä kuntia tekemään näin, mutta nämä ehdotukset perustuvat kokemuksiin keinoista jotka ovat toimineet hyvin eri puolilla Suomea.

Hallituksen juuri lausuntokierrokselle lähtenyt lakiesitys antaisi kouluille oikeudet kännykkärajoituksiin oppitunneilla. Älylaitteen käyttö koulussa olisi lähtökohtaisesti kiellettyä, ja jotkut poliitikot haluaisivat totaalikieltoa myös välituntien ajaksi.

– Oppitunneilla kieltomahdollisuus on perusteltu ratkaisu, mutta välituntien ongelmia ei pelkillä lisäkielloilla poisteta, sanoo puoluehallituksen puheenjohtaja, sanoo Turun koulutuksen ja opetuksen apulaispormestari Piia Elo (sd).

– Jos välitunneilla jokainen oppilas vetäytyy aina vain selaamaan puhelintaan, aktiivinen rentoutuminen ja palautuminen oppitunnista jää vähemmälle.

Elo sanoo silti luottavansa siihen, että koulut pystyvät kieltojen lisäämisen sijaan keksimään välitunneillekin parempaa tekemistä.

Kaikilla koululaisilla on oltava arkipäivisin mahdollisuus koulun yhteydessä ainakin yhteen maksuttomaan harrastukseen, SDP:n listassa patistetaan.

Siinä kehutaan joidenkin koulujen kokeilemaa välituntien yhdistämistä pitemmiksi tauoiksi, ja korostetaan alakoululaisten aamu- ja iltapäiväkerhojen tärkeyttä myös vanhemmille.

KUMMIOPPILAS– ja tutortoiminta on listan mukaan kätevä ja edullinen keino auttaa uusia koululaisia opintielle vertaistuen kautta.

Nasujaisten ja initiaatioriittien sijaan uusien ekaluokkalaisten ja lukiolaisten pitää saada tuntea olonsa turvalliseksi.

Kuntien pitää SDP:n mielestä myös valvoa tarkemmin, etteivät koulut pääse eriytymään ja yksipuolistumaan liikaa.

Rumaa sanaa eli varoituksia slummien syntymisestä ei sitoumuslistassa erikseen mainita, mutta korostetaan kuntien velvollisuutta torjua eriarvoistumiskehitystä. Opetuksen laadun tasosta pitää huolehtia kunnan kaikissa kouluissa.

Sivistys ja työelämän ensiaskeleet eivät voi olla maksumuurin takana, SDP julistaa.

– Meillä on perinteisesti voitu luottaa siihen, että se lähikoulu on myös tasoltaan mahdollisimman hyvä koulu alueen lapsille. Tätä ei saa romuttaa, Nasima Razmyar sanoo.

SITOUMUKSISSA halutaan myös jokaisen kunnan tekevän selkeän toimenpideohjelman lasten ja nuorten yksinäisyyden vähentämiseksi.

SDP perustelee tätä tarvetta Punaisen Ristin viimekeväisellä kyselyllä, jonka mukaan kolmannes 15-24-vuotiaista nuorista tuntee itsensä jopa kuukausittain ulkopuolelle jätetyksi tai jääneeksi.

Nuoria pitää lisäksi nykyistä paremmin osallistaa kunnalliseen päätöksentekoon heitä itseään koskevissa aiheissa.

Tässä SDP neuvoo kuntia muistamaan etenkin suorat vaikuttamiskanavat kuten nuorisovaltuustot ja -neuvostot, kuntalaisraadit ja lastenparlamentit sekä digitaaliset kuulemiset.

HYVINVOINTI– ja terveyspalveluiden turvaaminen auttaa myös nuoria suoraan ja heidän vanhempiensa jaksamisen kautta, listalla muistutetaan. Päihde- ja mielenterveyspalveluihin pääsyä on helpotettava.

Tulevissa kuntavaaleissa puolue sanoo korostavansa toivon luomista lapsiperheille: uuden sukupolven tulevaisuus ei saa olla täynnä synkkyyttä ja pelkkiä leikkauslistoja.

SDP:n mielestä hallituksen leikkausten seurauksena lisääntyvä lapsiperheköyhyys tulee muuten näkymään myös oppimistuloksien laskuna ja erilaisina sosiaalisina haasteina.