Juttu jatkuu kuvakaappauksen jälkeen.

Tästä johtuen kysely näyttää perussuomalaisille yli kolmen prosenttiyksikön laskua ja SDP:llekin noin prosenttiyksikön pudotusta. Nousijoita taas ovat kokoomus mutta myös kannatusahdinkoa poteva keskusta, joille kuntavaaleista on povattu erityistä koetinkiveä.

Ylen ratkaisu verrata kuntavaaligallupinsa tulosta joulukuun eduskuntavaalien mittaukseen graafissaan on hieman erikoinen, mutta toki kuvaava siinä mielessä, että puolueiden suosiossa on eroja vaalien välillä. Vertailu täydentyy, kun toteaa, että Ylen kuntavaaligallupin lukemilla perussuomalaiset kasvattaisi suosiotaan kunnissa peräti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuoden 2017 kuntavaalien tulokseen verrattuna. Tuolloin hallituksessa istuneita perussuomalaisia johti vielä silloinen ulkoministeri Timo Soini. Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset taas istuu oppositiossa ja hakee vaalimenestystä muun muassa valheellisella kampanjoinnilla.

Kuvakaappaus Ylen tulospalvelusta vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Ylen tämänpäiväinen gallup on ensimmäisten some-kommenttien perusteella herättänyt intoa erityisesti kokoomuksen kannattajien keskuudessa: toivoa kauppaava puolue näkee nyt toivoa myös omassa poliittisessa horisontissaan. Demarien joukoissa tyytyväisyyttä on puolestaan nostanut se, että sija on taas ensimmäinen ja eroa haastajiin 1,5–2 prosenttiyksikköä. Perussuomalaiset taas koettaa takoa äänestäjien kalloon lukua, joka ennakoi heille roimaa vaalivoittoa. Jopa keskustassa tuloksessa nähdään ituja paremmasta, nousutrendin alkusysäystä.

Entä mikä tilanne on, kun Ylen tuoretta kuntavaaligallupia vertaa vastaavaan kyselyyn vastaavasta ajankohdasta ennen vuoden 2017 kuntavaaleja? Ylen tammikuun lopun 2017 kuntavaaligallup näytti tuolloin tältä:

Käytännössä asetelma on siis SDP:n ja kokoomuksen välillä ja suhteen lähes identtinen. SDP:n kuntavaalikannatus oli 20,4 % alkuvuonna 2017  ja se on nyt 20,3 %. Kokoomusta taas kannatti 18,4 % vastaajista tammikuun lopulla 2017, kun puolueen kannatus on nyt 18,3 %. Keskustan paikan SDP:n ja kokoomuksen välissä on ottanut perussuomalaiset.

Koronan vuoksi valmistautumista kuntavaaleihin on käyty ja käydään poikkeuksellisissa oloissa. Perustava kysymys kuuluu, minkälaisia kampanjoita koronatilanne ylipäänsä sallii ja miten tämä vaikuttaa lopputulokseen. Koska toreille ja turuille ei voi kokoontua kampanjaa tekemään, muut keinot lähestyä äänestäjiä korostuvat: kuka hallitsee mainonnan, perinteisen ja sosiaalisen median, entä kuka on jo valmiiksi tunnettu ja luotettavaksi todettu? Poikkeustilanteen voittajia ja häviäjiä ei voi välttämättä suoraviivaisesti päätellä. Asiaosaaja tai konkari saattaa hyötyä tiedoistaan ja kuuluisuudestaan, mutta haastaja tai tulokas voikin osata jotain sellaista, josta melkein kaiken nähnyt ei ole kuullutkaan.

SDP on ollut kuntavaalien ykkönen viimeksi vuonna 2004. Tuolloin asetelma puolueessa oli sikäli harvinainen, että puheenjohtaja Paavo Lipponen istui Vanhasen ensimmäisen hallituksen ulkopuolella eduskunnan puhemiehenä. Sittemmin kuntavaalien suurin puolue on ollut kolme kertaa peräkkäin kokoomus, joka on ainoana 2000-luvun pääministeripuolueena onnistunut voittamaan kuntavaalit 2012.

Tällä kertaa SDP on pääministeripuolue ja puheenjohtaja Sanna Marin pääministeri. Vaalit käydään kuitenkin kunnissa, eivätkä kunnissa puhuttavat kysymykset seuraa aina suoraan valtakunnan politiikkaa tai maan hallitus-oppositio-asetelmaa. Kulunut  totuus on, että ehdokashankinta on kaiken A ja O.

Suurten kaupunkien merkityksestä vaalivoiton kannalta yksi esimerkki: 2017 kokoomus sai koko maan tasolla noin 33 000 ääntä enemmän kuin SDP, mutta Helsingissä 47 000 ääntä enemmän. Jan Vapaavuoren (kok.) puuttuminen ja vihreiden buumin katkeaminen tarjoavat nyt tilaisuuksia korjausliikkeisiin myös pääkaupungissa ja muissa yliopistokaupungeissa.

Kokonaan oma kysymyksensä on se, kuinka tartuntatilanne kehittyy ja rokotukset etenevät tulevien viikkojen ja kuukausien aikana. THL arvioi eilen, että noin kaksi miljoonaa suomalaista olisi saanut yhden rokoteannoksen huhtikuun loppuun mennessä ja yli 70-vuotiaista kaikki. Kuntavaalien ennakkoäänestyksen on määrä alkaa 7. huhtikuuta ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 18.4.