Politiikka

Asiantuntija arvioi Niinistön puheen: ”Tämä kohta voisi olla suoraan Tarja Halosen uudenvuoden puheesta”

Lehtikuva / Jussi Nukari
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti uudenvuodenpuheen.
Lehtikuva / Jussi Nukari
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti uudenvuodenpuheen.
Lehtikuva / Jussi Nukari
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti uudenvuodenpuheen.

Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe oli yllätyksetön, sovinnollinen ja jopa sovinnainen, sanoo suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta.

Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe vihjailee neuvoja ja varoituksia ja siitä on tulkittavissa monenlaisia piiloviestejä, Heikkinen katsoo.

Osansa saavat Heikkisen mukaan niin kansalaiset kuin poliittiset päättäjätkin ja ehkä toiset presidenttiehdokkaatkin. Heikkisen mielestä erityisen kiinnostava neuvomismielessä on puheen talousosio.

– Niinistö sanoo esimerkiksi, että ”nyt on syytä tiedostaa, että velkaantunut taloutemme on myös hyvin riippuvainen suurten keskuspankkien politiikasta” tai ”on aiheellisesti varoitettu, että runsas rahoitus on kanavoitunut velkojen ja omaisuusarvojen kasvuun”. Tämäntapaiset kohdat voi tulkita epäsuoriksi neuvoiksi, ehkä kansalaisille, työmarkkinajärjestöille ja poliittisille päättäjille.

Niinistö ei osoita asioita suoraan käskyinä tai ohjeina, vaan toteavina väitelauseina, Heikkinen sanoo.

Ilmastonmuutosta koskevasta osiosta on Heikkisen mukaan luettavissa piiloviesti kansalaisille. Niinistö toteaa siinä, että ”jokaisen meistä on otettava ja kannettava vastuuta; elämäntapamme tuottaa kriittiseksi käyvää kuormaa planeetallemme.” Heikkisen mukaan ilmaus on tyypillistä politiikan kieltä.

– Hän ei suoraan syyllistä kansalaisia, että elätte väärällä tavalla, vaan sanoo, että tämä ”elämäntapamme” aiheuttaa kuormaa. Elämäntapa on abstraktio, johon hän sisällyttää itsensä. Tämä elämäntapa on se joka tuottaa kuormaa, mutta me ihmiset ikään kuin emme tuota.

Tämä varovainen puhetapa jatkuu Heikkisen mukaan läpi koko puheen. Niinistö esimerkiksi sanoo, että uhan tunne nousee ”huolena toimeentulosta, eriarvoistumisesta tai maahanmuutosta” sen sijaan, että sanoisi, että Suomessa on eriarvoisuutta tai yksilöisi, mitä se tarkoittaa. Heikkisen mukaan tähänkin on syynsä.

– Jos hän puhuisi suoraan köyhyydestä ja huono-osaisuudesta, hän joutuisi tavallaan syyllistämään joitakin ihmisiä, ottamaan kantaa.

”Puhe onnistuu me-hengen luomisessa, mikä on sen tärkein tehtävä”.

Heikkinen kuvailee Niinistön puhetta yllätyksettömäksi, sovinnolliseksi ja jopa sovinnaiseksi. Hän myös korostaa, että uudenvuodenpuhe on kielenkäytön lajeista maltillisimpia ja näille puheille on tyypillistä, että jokainen sanankäänne on harkittu.

– Siinä mielessä tämä on taidonnäyte näin presidentinvaalien alla, että en usko, että tästä kukaan suuttuu. Toisaalta voi tulla kritiikkiä siitä, miksei asioita voi sanoa suoraan ja nostaa kissaa pöydälle.

Heikkisen mukaan Niinistö onnistuu me-hengen luomisessa, mikä on perinteisesti uudenvuodenpuheen tärkein tehtävä. Heikkisen mukaan puheessa näkyy valtiohenkilömäisyys.

– Koko kansan presidenttiys on monella tavalla kirjoitettu kantavaksi teemaksi.

Heikkinen sanoo, että puhe mukailee hyvin Niinistön aiempia uudenvuodenpuheita. Tämänvuotisessa puheessa on Heikkisen mukaan aiempia puheita selkeämpi rakenne sekä vähemmän kielikuvia ja runollisuutta.

”Tämä kohta voisi olla suoraan Tarja Halosen uudenvuoden puheesta.”

Heikkinen kiinnitti huomiota myös puheen päättävään Seitsemän veljeksen Juhanin sitaattiin. Se kuuluu: ”Kaikki käy hyvin, jos vaan itse kukin kohdastamme harrastelemme yksimielisyyttä ja sovintoa. Mutta kas jos riitaa etsimme, niin kyllä löydämme aina syitä niskaharjastemme kohotteiksi.”

– Sitaatti kuvaa hyvin Niinistön varovaisuutta omissa sanankäänteissään ja näitä keskeisiä teemoja, joita hän on vuodesta toiseen toistanut, kuten eheyttä, osallisuutta, yhdessäoloa, luottamusta ja rehellisyyttä.

Edeltäjistään, esimerkiksi Tarja Halosesta tai Urho Kekkosesta poiketen Niinistö puhuu Heikkisen mukaan silmiinpistävän harvoin minä-muodossa tai omista tuntemuksistaan.

– Minän käyttö on äärimmilleen kitkettyä. On jännittävää, kuinka hän ei pysty suoraan puhumaan tunteistaan esimerkiksi kohdassa, jossa sanotaan, että ”on ollut sykähdyttävää seurata, kuinka ihmisten juhlamieli vuoden mittaan valtasi maan”. Hän ilmeisesti viittaa itseensä ja tunteisiinsa, mutta kertoo tämän ikään kuin ulkopuolisena tarkkailijana.

Puheen teemat, sisällissota, ilmastonmuutos, talous sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka olivat Heikkisen mukaan odotettuja. Hänen mukaansa kiinnostavaa oli se, että Niinistö nosti juuri tällä kertaa esille kehitysmaiden naisten ja yleisemmin naisten aseman maailmassa. Heikkinen sanoo, ettei Niinistö ole puhunut aiheesta aiemmin uudenvuodenpuheissaan.

– Tämä kohta voisi olla suoraan Tarja Halosen uudenvuoden puheesta.

Poikkeuksellista oli Heikkisen myös se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä osuus keskittyi paljon YK:hon. Sen sijaan EU:sta ei puhuta juuri mitään.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat