Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Politiikka

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja IPCC:n raportista: ”Ei minkäänlaista syytä paniikkiin”

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk.).

Keskustalainen ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen sanoo, ettei näe minkäänlaista syytä paniikille tuoreen monia huolestuttavan IPCC:n raportin jälkeen.

Johannes Ijäs

Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tänään julkaistun raportin mukaan ennennäkemättömän nopeasti lisääntynyt maankäyttö on kiihdyttänyt osaltaan ilmaston lämpenemistä, aavikoitumista ja maaperän köyhtymistä viime vuosikymmeninä.

Raportin mukaan maapallon lämpenemisen pysäyttäminen alle 1,5 asteeseen vaatiikin kaikilta sektoreilta toimenpiteitä. Maankäyttösektorin tulee alentaa päästöjä nopeasti ja lisätä hiilidioksidia ilmasta poistavia hiilinieluja.

Hoskonen toteaa, etteivät IPCC:n raportin tiedot yllätä.

– Kaikkihan me näemme muutokset omin silmin. Etelän maissahan se näkyy enemmän.

Hän nostaa tikunnokkaan muun muassa Intian, Kiinan ja tiettyjen muiden maiden väestönkasvun, joka johtaa peltojen raivaukseen ja ympäristön pilaantumiseen.

– Sehän on se todellinen ongelma se valtava väestönräjähdys, valiokunnan puheenjohtaja sanoo ja kantaa huolta esimerkiksi sademetsien vähenemisestä.

Sen sijaan se, että Suomessa pitäisi ”lakata hakkuut” on Hoskosen mukaan ajatuksena ”naurettava”.

– Minkäänlaista syytä mihinkään paniikkiin ei tämän raportin perustella ole. Meidän pitää jatkaa metsien ja peltojen hyvää hoitoa.

”Sellaisiin liikkeisiin ei pidä lähteä mukaan.”

Luonnonvarakeskuksen tutkijan Anna Revon mukaan IPCC:n raportti listaa toimia kolmella tasolla. Näitä ovat Luken tiedotteen mukaan suorat tekniset toimet, kuten viljelykäytäntöjen tai metsänhoidon muutokset, vaikuttaminen arvoketjuihin eli esimerkiksi siirtyminen kasvispainotteiseen ruokavalioon sekä riskien hallinta, kuten varoitusjärjestelmät tai kuivuutta paremmin kestäviin viljelykasveihin siirtyminen.

Monin paikoin hyvin huolestuttavaa luettavaa oleva IPCC:n raportti antaa myös toivoa: ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on vielä mahdollista, mutta se edellyttää maankäyttösektorin osalta metsien ja maatalousmaan nykyistä kestävämpää käyttöä.

Hoskosen mielestä suomalaisten pitäisi ruveta käyttämään yhä enemmän kotimaisia elintarvikkeita. Kun ruokaa tuodaan Euroopasta, siitä syntyy muun muassa turhia kuljetuskustannuksia.

Esimerkiksi naudan lihan syöminen tiedetään tuotantotapansa vuoksi ympäristölle kuormittavaksi. Hoskonen ei kuitenkaan tällaiselle keskustelulle lämpene.

– Kategorisesti lihan syönnin tuomitsemisessa on tiettyä trendiä, jota ajetaan maailmassa läpi tietyltä poliittiselta taholta, hän kritisoi.

Esimerkiksi Saksassa käydään tällä hetkellä poliittista keskustelua lihan arvonlisäveron korottamisesta. Hoskonen kuittaa tämän niin, että ilmassa on ”täysin perusteettomia esityksiä” ja ”hysterian tyyppistä kiihkoilua”.

– Saksassa ympäristöorganisaatiot ovat saaneet hypen aikaiseksi. Sillä on tietty poliittinen päämäärä ja sellaisiin liikkeisiin ei pidä lähteä mukaan.

”Metsätalouden puolella asia on kunnossa.”

IPCC:n raportissa painotetaan, että maankäyttösektorin tulee alentaa päästöjä nopeasti ja lisätä hiilidioksidia ilmasta poistavia hiilinieluja. Toisin kuin monet asiantuntijat, Suomen metsätaloudessa Hoskonen ei kuitenkaan näe ongelmia.

– Suomen metsiä uudistetaan. Metsätalouden puolella asia on kunnossa. Siellä ei tarvitse tehdä paniikkiliikkeitä.

Hoskonen suosittelee tehokasta taimikon hoitoa, järkevää lannoitusta ja ripeitä harvennushakkuita, jotta metsän kasvu paranee ja hiilensidonta lisääntyy. Tämä toisi metsätalouteen uutta liikkumavaraa Hoskosen mukaan jopa 10 miljoonaa mottia.

Hoskosen mukaan Suomen ei pidä lähteä rajoittamaan metsäinvestointeja. Investoijat harkitsevat itse, onko raaka-ainetta tarpeeksi saatavilla.

– Meillä on edelleen isot määrät hakkuurästejä ja selvää tarvetta uusille tuotantolaitoksille, mikä nimenomaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Pitää huolehtia vain että metsät harvennetaan, kasvu paranee ja hiilensidonta nopeutuu.

Kritiikkiä Helsingin kivihiilen poltolle.

– On käsittämätöntä, että turpeen energiakäyttöä jatketaan Suomessa. Sillä on pieni rooli energiantuotannossa, mutta se aiheuttaa mittavat päästöt, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen IPCC:n raporttia kommentoivassa tiedotteessa.

Myös turvemaapeltojen raivaaminen pitäisi lopettaa nopeasti, koska turpeen hajoamisesta syntyy isot päästöt.

Hoskonen jatkaa kriittisellä linjallaan.

– Turve on kotimainen polttoaine, huolto- ja toimitusvarmuuden takia sitä tarvitaan myös tulevina vuosikymmeniä, hän kommentoi.

Hän toteaa myös, että turpeelle on avautumassa uudet markkinat innovatiivisten tuotteiden myötä.

– Turpeen poltosta luopumista voidaan harkita, kun on ensin luovuttu fossiilisista polttoaineista, hän toteaa ja viittaa Helsingin käyttävän runsaasti kivihiiltä.

”Mikä ihme Suomeen on mennyt?”

IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli analysoi tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa varten. Tutkijaryhmät arvioivat tiedon. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hoskosen puheista syntyy kuitenkin kuva, ettei tutkijoiden raportti juuri vakuuta.

– Tottakai siinä on selviä huolenaiheita, ilmasto on lämmennyt. Ilmastonmuutos on kiistaton tosiasia. Mutta kannattaa vähän aikaa katsella eteenpäin ja tehdä järkeviä toimia, jotka ovat Suomen päätösvallassa. Mihinkään paniiikkitoimiin ei ole syytä. Hurjimmat esittävät jo hakkuukieltoja. Ei siihen ole mitään syytä. Olen ajatellut, mikä tähän kansakuntaan on tullut, kun yhtäkkiä painetaan paniikkinappulaa. Nyt pitäisi politiikoilta löyty rauhallisuutta ja pohdintaa eikä tällaista hirveää vauhkoamista. Mikä ihme Suomeen on mennyt? Kun tiedotusvälineitä seuraa, tuntuu että maailmanloppu on huomenna, Hoskonen näkee.

Lyhyen valiokuntapuheenjohtajuutensa aikana Hoskonen on jo ehtinyt aiheuttaa harmaita hiuksia muun muassa hallituksen vastaavalle ympäristöministerille Krista Mikkoselle (vihr.), jota hän on kritisoinut ”vastuuttomista puheista”. Ilta-Sanomien mukaan pääministeri Antti Rinne on käynyt keskustelun Hoskosen kanssa.

Mikkosen mukaan IPCC:n raportin viesti on selvä: nopeasti lisääntynyt maankäyttö on kiihdyttänyt ilmastonmuutosta.

– Maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö täytyy muuttaa nykyistä kestävämmäksi koko maailmassa, myös Suomessa. IPCC:n tuoreessa raportissa esitettyjä keinoja on otettava pikaisesti käyttöön, metsäkatoa on hillittävä, hiilinieluja on kasvatettava ja ruuantuotannon päästöjä on vähennettävä, unohtamatta luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Hallitusohjelmaan on kirjattu keinoja maankäytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi ja niiden pikainen toimeenpano on tärkeää, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo Luken tiedotteen mukaan.

Hallitusohjelma pyrkii sosiaaliseen ja alueelliseen oikeudenmukaisuuteen.

Rinteen hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoisia ympäristötavoitteita. Sen mukaan hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja.

Hallitusohjelman mukaan ”päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana”.

Turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Hallitus aikoo perustaa myös turvealan työryhmän selvittämään keinoja, joilla turpeen käyttö suuntautuu polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin.

Hallitus aikoo laatia maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman ja uudistaa verotusta tukemaan kestävän kehityksen tavoitteita ja kestävää kuluttamista.

Hallitus laatii myös kansallinen ilmastoruoka-ohjelman. Se tähtää kulutetun ruoan ilmastojalanjäljen pienentämiseen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE