Muu kulttuuri

Yöttömän yön kreisi meininki

Getty Images
Getty Images

Ympärivuorokautisen valon täyttämä kesäpäivänseisaus ei ole koskaan ollut ihan pikku juttu täällä pohjolassa.

Esikristilliseen aikaan suomalaiset käyttivät vuoden valoisimman yön taivaan mahtavimman hallitsijan, Ukko ylijumalan, juhlistamiseen.

Kylän väki kokoontui yhteen, ja railakkaissa juhlissa syöpöteltiin, juopoteltiin, karkoiteltiin pahoja henkiä ja toivottiin Ukolta suopeutta sadolle ja hyvälle hedelmällisyydelle.

Monin paikoin uskottiin, että mitä kovempi möykkä ja meno ja mitä juopuneemmat juhlijat, sitä runsaampaa satoa sopi odottaa.

Kristinusko saapui maahamme ja pakanalliset bakkanaalit hirvittivät papistoa. Kirkko päätti uudistaa keskikesän juhlan ja nimesi päivän Johannes Kastajan syntymäpäiväksi. Johanneksen nimestä muotoutui kätevästi nimi juhannus.

1600-luvun tienoilla kirkko varoitti kansaa tanssimasta ja juopottelemasta Kastajan syntymäpäivänä. Joillekin onnettomille talonpojille räpsähti sakotkin moisesta öykkäröinnistä.

Yöttömän yön juhlintaan tykästyneet suomalaiset kuitenkin loppujen lopuksi viis veisasivat rajoittavista määräyksistä, joten perinteet jatkuvat vahvoina, eikä kirkko ole tähän päivään mennessä kyennyt vaikuttamaan juhannusjuhlien kristillisestä näkökulmasta arveluttaviin, Suomen muinaisuskonnoista kumpuaviin piirteisiin.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat