Mielipidetiedustelun mukaan 78 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Vahvinta kannatus on alle 25-vuotiaiden sekä korkeasti koulutettujen keskuudessa.

Kun suomalaisilta kysyttiin, miten tärkeänä kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä pidetään, kielteisimmin siihen suhtautuvat ryhmä yrittäjät ja johtavassa asemassa olevat. Heistä 14 prosentille kehitysyhteistyö on yhdentekevää ja 21 prosentille melko vähämerkityksistä. Esimerkiksi maanviljelijöiden ja työntekijöiden ryhmällä vastaavat luvut ovat 9 ja 12.

Toki yrittäjistäkin yli 60 prosenttia näkee kehitysyhteistyön tärkeänä.

Demokraatti kysyi ulkoministeriön tiedotustilaisuudessa syitä yrittäjien näkemyksiin. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) ja Taloustutkimuksen tutkimus- ja asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen kommentoivat.

– Luonnollinen selitys on siihen, että tietysti yrittäjillä korostuvat taloudelliset asiat ja arvot enemmän kuin muilla. Eiväthän ne muutoin olisi yrittäjiä, Rahkonen vastasi.

Hän totesi, että arvot vaikuttavat näkemykseen kehitysyhteistyöstä. 

– Jos taloudelliset asiat ovat enemmän mielessä kuin sosiaaliset solidaarisuusasiat, niin se on sitten ihan luonnollista. Ihmisillä on erilaisia rooleja tässä yhteiskunnassa. Yrittäjät ovat tätä kakuntekijä-puolta, niin sitten tietysti siellä ollaan ehkä myös tarkempia kaikesta, mikä liittyy verotukseen ja julkisen sektorin kokoon ylipäänsä, Rahkonen jatkoi.

Puolueista kehitysyhteistyöhön suhtautuivat välinpitämättömimmin perussuomalaisten, Liike nytin ja kokoomuksen kannattajat. Kokoomus ja perussuomalaiset tunnetaan yrittäjien suosimina puolueina. (Katso taulukot jutun alta.)

Ville Skinnari kertoi keskustelleensa asiasta yrittäjien kanssa.

– Se on varmasti juuri näin, että totta kai tällainen taloudellinen ajattelu korostuu. Sitten siinä on myös ehkä se puoli, että ehkä tässä ei vielä Suomessa käydä niin laajaa keskustelua kuin pitäisi ja tulisi käydä siitä, että miten suomalaisia yrittäjiä on jo kehittyvillä markkinoilla, Skinnari kuitenkin painotti.

Hän puolusti yrittäjiä myös todeten, että näemme jo suomalaisia startupeja esimerkiksi eri puolilla Afrikkaa.

– Nairobissa meillä on erittäin hyvä startup-pohja suomalaista osaamista ja tekemistä – ja löytyy muualtakin.

Skinnari on muutoinkin ministeriytensä aikana rohkaissut yrityksiä kehittyvien maiden markkinoilla ja painottanut myös sitä, kuinka kehitysyhteistyön avulla autetaan kehitysmaiden yrittäjiä pääsemään kiinni kauppaan.

Skinnarin mukaan muun muassa ulkoministeriön vietävä ylipäänsä enemmän suomalaisiin maakuntiin viestiä yrittäjyydestä ja sen erilaisista mahdollisuuksista.

–  Me olemme ulkoministeriössä nyt sopineet, että kierrämme Suomea nyt korona-aikanakin mahdollisuuksien mukaan. Jalkaudumme muutoinkin puhumaan yrittäjyyden ja pienyrittäjyyden mahdollisuuksista suomalaisille eri puolilla. Se työ on nyt käynnistynyt ja sitä työtä tulemme tekemään ihan säännöllisesti tulevan vuoden aikana, Skinnari sanoi.

Hänen mukaansa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi on ajettava loputkin siilot alas kaupan ja kehityksen yhteisvaikutusten tieltä ja saatava yksityinen sektori mukaan kestävän kehityksen talkoisiin.

Rahkosen mukaan jo aikaisemmin on nähty, että suomalaiset eivät ole pitäneet yksityissektorin roolia niin tärkeänä kehitysyhteistyössä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa.

– Se on lisääntymään päin, mutta se lisääntyy hitaasti. Olemme vasta matkalla sinne, että suomalaiset näkisivät laajemminkin yksityissektorin roolin kehitysyhteistyössä. Varmasti siihen suuntaan ollaan menossa, Rahkonen totesi.

Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen muistuttaa puhelinhaastattelussa, että kyse yrittäjien kannoissa on osin siitä, mihin kehitysyhteistyöresursseja käytetään. Hän toteaa, ettei hänellä ole tutkimus-evidenssiä mutta kuulopuhe-evidenssiä on.

– Olen havainnut, että yrittäjät näkevät ja ymmärtävät, että yrittäjyydellä on ollut iso vaikutus siihen, että monessa maassa absoluuttinen köyhyys on vähentynyt tuntuvasti. Kun yrittäjyys ja naisten yrittäjyys on kehittyvissä maissa kasvanut, se on heijastunut hyvin laajalti monen hyvinvointiin näissä maissa. Törmään hyvin usein yrittäjiin, jotka antavat tukea kehitysyhteistyötoimenpiteille, jotka vahvistavat yrittäjyyden edellytyksiä kehitysmaissa ja kehittyvissä maissa, Pentikäinen kertoo.

Yrittäjien kriittisyyttä voi Pentikäisen mielestä lisätä se, että moni kokee, että aina raha ei ole mennyt ihan järkevään kohteeseen.

Hän painottaa, että yrittäjyys voi hyvin maissa joissa on mielipiteen-, ajatuksen- ja elinkeinovapaus.

– Yrittäjillä on globaalin köyhyyden poistamisessa merkittävä rooli.

Pentikäinen näkee erityisesti naisten yrittäjyyden vahvistamisen kehitysyhteistyössä todella tärkeäksi.

– Sillä on iso vaikutus, jos se lähtee lentoon.

Skinnarin huomion, jonka mukaan suomalaisia yrittäjiä on jo kehittyvillä markkinoilla, Pentikäinen toteaa oikeaksi.

– Olisi hienoa, jos voisimme tarkentaa tapoja ja keinoja, jolla yrittäjät voisivat olla mukana tekemässä kehitysyhteistyötä ja auttamassa tavalla tai toisella yrittäjyydestä haaveilevia ja yrittäjyyttä harrastavia, Pentikäinen sanoo.

Yrittäjien toimitusjohtaja muistuttaa, että moni on lähtenyt yrittäjäksi parantaakseen maailmaa.

– Moni haluaa parantaa sitä myös kauempana maailmalla eikä vain lähellä.