Vasemmistoliiton kansanedustajat ja nykyhallituksen eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz (r.) ovat ajautuneet kiistaan Israelista viime kaudella tehdystä asehankinnasta.

Adlercreutzin mukaan vasemmistoliitto oli hallituspuolueena hyväksymässä hankintaa, mutta puolueen kansanedustajat Veronika Honkasalo ja Jussi Saramo ovat olleet asiasta pikaviestipalvelu X:ssä eri mieltä.

Honkasalo ja Saramo ovat sanoneet, ettei vasemmistoliitto osallistunut viime hallituskaudella millään tavalla päätökseen tilata Israelilta Daavidin linko -korkeatorjuntaohjusjärjestelmää. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta kuitenkin puolsi järjestelmän hankintapäätöstä kokouksessaan 5. huhtikuuta. Adlercreutzin mukaan hallitus käsitteli asiaa siinä elimessä, jolle päätös kuuluu.

Demokraatti kysyi asekauppojen päätöksenteosta vasemmistoliiton puheenjohtajalta, presidenttiehdokas Li Anderssonilta, joka kertoo, ettei vasemmistoliitto osallistunut lainkaan raha-asiainvaliokunnan kokoukseen.

– No, ei ole mikään salaisuus miten vasemmistoliitto on suhtautunut asekauppoihin Israelin kanssa. Siitä löytyy meidän kannanottoja esimerkiksi jo vuodelta 2021. Suurin ongelma tässä koko hankkeessa on se, että asetuonnissa ja aseviennissä on käytössä erilainen prosessi. Kun aseita ostetaan, on kyse puolustusministeriön toimivallassa olevasta hankintaprosessista, josta Antti Kaikkonen (kesk.) on päättänyt, ei koko hallitus.

Hankinta on ollut esillä tp-utvassa, eikö niin?

– Tiedät hyvin voiko tp-utvan asioita kommentoida vai ei. Käsitykseni mukaan me emme ole kuitanneet tätä hankintaa poliittisesti missään vaiheessa edellisessä hallituksessa.

Mutta te olette olleet tietoisia, että hankinta on tulossa ja olisitte saaneet sen halutessanne pysäytettyä.

– Miten me olisimme tehneet sen? Olemme aikoinaan tehneet lakialoitteen eduskunnassa siitä, että meillä pitäisi olla samanlainen prosessi asetuonnille kuin aseviennille. Siihen kuuluisi ulkoministeriön arvio maiden ihmisoikeustilanteesta ja sen kaupan ulkopoliittisesta ulottuvuudesta. Vientipäätökset tulevat myös valtioneuvoston yleisistuntoon ja niistä äänestetään.

– Tuontihankkeissa ei sellaista ole. Ne ovat kilpailutusprosesseja, joissa puolustusministeriö itse asettaa tietyt kriteerit ja valitsee kandidaatit. Koko prosessi on puolustusministeriön toimivallassa. Koen, että poliittisten päätöksentekijöiden rooli tämänkaltaisissa kilpailutuksissa on olematon.

Voisihan sen jumittaa niinkuin minkä tahansa hallituksen päätöksen ja sanoa, että jos tämä tehdään, lähdemme hallituksesta?

– Niin, no. Jos katsoo asevientipäätöksiä, joista me myöskin väänsimme aika paljon, niin muistaakseni Yhdistyneiden Arabiemiraattien kohdalla emme saaneet jumiutettua päätöstä vaan siitä lopulta äänestettiin valtioneuvostossa. Muilta puolueilta ei tullut tukea. Minusta suurin kysymys on se, että onko vasemmistoliitto ainoa puolue Suomessa, joka näkee ongelmia siinä, että Suomi käy asekauppaa maan kanssa, joka on systemaattisesti syyllistynyt kansainvälisen oikeuden ja humanitaarisen oikeuden loukkauksiin.

Teitä voi siinä mielessä pitää vastuullisina, että te ette vieneet tätä loppuun saakka.

– Raha-asiainvaliokunnan kokous pidettiin eduskuntavaalien jälkeen. Me emme olleet puoltamassa rahoituspäätöstä. Varsinaisen hankintapäätöksen teki puolustusministeri, jonka päätösvaltaan asia kuuluu. Raha-asiainvaliokunta ei tee hankintapäätöstä.

Marinin hallitus jätti eronpyyntönsä 6. huhtikuuta 2023 päivä raha-asiainvaliokunnan kokouksen jälkeen. Hallituksen asema vastaa eduskuntavaalien jälkeen toimitusministeristöä jo ennen kuin muodollinen eronpyyntö on presidentille esitetty.

Suomi aikoo ostaa ilmatorjunnalleen israelilaisen Daavidin linko -ohjusjärjestelmän.