Metsäteollisuudessa ja tietotekniikan palvelualalla on neuvoteltu runsaasti yrityskohtaisia työehtosopimuksia viimeisen kolmen vuoden aikana, kun yleissitovuus lakkasi toimialoilla lähes kolme vuotta sitten.

Teollisuuden palkansaajien uusin analyysi Yrityskohtaiset työehtosopimukset. Selvitys neuvotteluista metsäteollisuudessa ja tietoalalla kartoittaa yrityskohtaisiin työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneiden työntekijöiden ja työnantajien edustajien näkemyksiä yrityskohtaisten työehtosopimusten neuvotteluprosessista ja tuloksista.

Enemmistöllä metsäteollisuuden ja tietotekniikan palvelualan neuvotteluihin osallistuneista vastaajista oli myönteinen kokemus yrityskohtaisista neuvotteluista, ja he olivat tyytyväisiä neuvottelujen lopputulokseen.

Toisaalta noin joka viides luottamusmies oli kokenut työehtosopimusneuvotteluihin liittyvää painostusta, ja noin kolmannes työnantajaa edustavista arvioi, ettei yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta ole mitään hyötyä.

SEKÄ työnantajan että työntekijöiden edustajat yritystasolla vaikuttivat olevan yhtä tyytyväisiä neuvotteluihin ja niiden tuloksiin. Molemmat osapuolet myös kokivat saaneensa omia tavoitteitaan hyvin läpi.

Vastaajista 62 % arvioi yrityskohtaista työehtosopimusta koskevan neuvottelukokemuksen vähintään jokseenkin myönteiseksi.

Toisaalta lähes joka neljännen (23 %) vastaajan kokemus oli kielteinen.

Luottamusmiehistä noin joka viides oli kokenut työpaikalla käytäviin työehtosopimusneuvotteluihin liittyvää painostusta ja 36 prosenttia katsoi työnantajan pyrkineen saamaan heikennyksiä työehtoihin.

Toimialojen välillä oli eroa. Yli puolet (54 %) metsäteollisuuden luottamusmiehistä kertoi työnantajan pyrkineen saamaan heikennyksiä työehtoihin, kun tietoalan vastaajista vain 9 prosenttia ilmoitti vastaavaa.

YLLÄTTÄVÄÄ on, että useampi kuin joka viides työnantajaa edustava vastaaja olisi kiinnostunut palaamaan kollektiiviseen sopimiseen ja noin joka kolmas työnantajaa edustava vastaaja arvioi, ettei yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta ole hyötyä.

Osa työnantajista oli pettynyt siihen, kuinka pieni ero oli yrityskohtaisen ja valtakunnallisen sopimuksen välillä oli.

Metsäteollisuuden työnantajavastaajista neljännes kertoi palkanneensa ulkopuolisen avustajan neuvottelujen tueksi. Tietoalan työnantajista yksikään ei maininnut palkanneensa ulkopuolisia avustajia.

Suurimpana yrityskohtaisten työehtosopimusten riskinä pidettiin sitä, että yrityskohtaiset työehtosopimusneuvottelut edellyttävät paljon tietoa ja osaamista esimerkiksi juridiikasta.

Selvityksen pohjana on Aula Researchin toteuttama kysely, johon vastasi 126 neuvotteluihin osallistunutta henkilöä.

MUTTA mikä on yrityskohtainen sopimus?

Orpon hallitus pyrkii lisäämään paikallista sopimista sekä yrityskohtaista työehdoista sopimista.

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan Teollisuuden palkansaajien tässä selvityksessä valtakunnalliseen työehtosopimukseen perustuvaa paikallista toisin sopimista.

Yrityskohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa yritysten edustajat ja työntekijäliiton edustajat neuvottelevat työehtosopimuksen yritystasolla.

Yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voidaan nykyisellään poiketa työlainsäädännön minimitasoista ainoastaan rajoitetusti, kun vastaavasti valtakunnallisissa työehtosopimuksissa toisin sopimisen mahdollisuudet ovat hyvin laajat.

Ajatuksena on ollut, että ”mahdollisuus poiketa pakottavasta lainsäädännöstä on pääsääntöisesti sallittu vain valtakunnallisille työmarkkinajärjestöille.

Orpon hallituksen esityksen mukaan työlainsäädäntöä kuitenkin ”muutetaan niin, että myös yrityksen kanssa tehdyllä työehtosopimuksella voidaan sopien poiketa samoista työlainsäädännön säännöksistä, joista poikkeaminen on nyt mahdollista vain valtakunnallisella työehtosopimuksella.”

Käytännössä hallituksen esitys mahdollistaisi työlainsäädännön vähimmäistasosta poikkeamisen yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla. Koska esitys lisää kannusteita solmia yrityskohtaisia työehtosopimuksia, voidaan yrityskohtaisten sopimusten määrän olettaa kasvavan esityksen mennessä läpi.

Juttua päivitetty.