Mikrofoniin puhuu 23-vuotias tukholmalaisnuori Alexander Zadruzny (kuvassa). Video on osa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn jengiväkivallan vastaista kampanjaa.

Zadruzny on kohta valmis lääkäri sekä myö runoilija ja aktivisti. Hän toimii osana Kollektiv sorg -ryhmää, joka haluaa tarjota erityisesti nuorille väylän surra jengiväkivallan uhreja. Traumojen käsittelyssä käytetään apuna taidetta, kuten runoiltoja.

ZADRUZNYN toiminta jengiväkivallan parissa alkoi vuonna 2016, kun hän menetti ystävänsä ampumisessa.

Vaikka jengiväkivalta vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin, uhreja ja jengiväkivaltaan ajautuneita nuoria epäinhimillistetään, hän sanoo.

Ampumisissa kuolee myös sivullisia. Silminnäkijät voivat traumatisoitua. Ihmiset menettävät perheenjäseniään ja ystäviään jengisodissa. Suremaan jää joukko ihmisiä, joista moni kokee, ettei yhteiskunta tarjoa heille tarpeeksi tukea ja sympatiaa surun käsittelyyn.

-  Monet jengiväkivallan uhrien läheisistä kokevat, että heidän menettämistään läheisistä puhutaan pelkkinä rikollisina ja numeroina tilastoissa. Mutta monet uhreista ovat alaikäisiä nuoria. On tärkeää pohtia, miten me puhumme heistä, Zadruzny sanoo.

ZADRUZNY kasvoi ja asuu edelleen Bredängissä Etelä-Tukholmassa. Ruotsin poliisi on määritellyt naapuruston haavoittuvaksi alueeksi.

Zadruzny näyttää toimittajalle ja kuvaajalle lähiön liepeillä sijaitsevan urheilukentän. Sen parkkipaikalla ammuttiin nuori mies syyskuussa. Ruotsin television SVT:n tietojen mukaan ampuminen kytkeytyi käynnissä olevaan Foxtrot-rikollisverkoston konfliktiin. Dagens Nyheter -lehden mukaan uhri oli rap-artisti.

-  On traagista, että väkivaltaa tapahtui paikassa, jossa käy niin paljon nuoria ja lapsia, Zadruzny sanoo.

Haavoittuvat lähiöt eivät kuitenkaan ole täynnä pahoja ihmisiä tai huonoja paikkoja asua, hän sanoo.

-  Valitettavasti niin päättäjät kuin media antavat näistä paikoista hyvin synkän kuvan, joka ei aina vastaa todellisuutta.

Esimerkiksi Bredängissä on paljon hyviä puolia. Naapurustossa asuu paljon erilaisia kulttuureita sekaisin. Lisäksi asukkaat ovat vahvasti sitoutuneita alueeseen.

-  Mutta näitä ei nosteta julkisuudessa esille, vaan keskitytään puhumaan pienestä ryhmästä, joka tehtailee rikoksia. Ja se vaikuttaa myös täällä olevien ihmisten omakuvaan. Se vaikuttaa siihen, miten nuoret näkevät itsensä ja miten he uskovat itseensä, Zadruzny huomauttaa.

ZADRUZNY haluaa nostaa esille vielä yhden asian lähiöiden demonisoinnista.

Usein huumesodat ja huumekauppa leimataan lähiöiden ongelmiksi. Ja kyllä, huumeita maahantuovat ja myyvät jengit ovat ehdottomasti vastuussa, hän sanoo.

Mutta entä käyttäjien vastuu? Jos huumeilla ei ole kysyntää, ei myöskään ole tarjontaa, hän huomauttaa.

-  Huumeitahan kulutetaan Tukholman klubeilla nimenomaan yläluokan ja keskiluokan parissa, vaurailla asuinalueilla. Tämä on asia, josta meidän pitäisi puhua enemmän. Miksi emme puhu näiden ihmisten rankaisemisesta?

TÄMÄ ei tarkoita, etteikö jengiväkivaltaan ja sen juurisyihin tulisi puuttua, Zadruzny sanoo.

Ruotsin hallitus onkin pyrkinyt tarttumaan jengiväkivaltaan monin eri keinoin. Niihin kuuluvat muun muassa kameravalvonnan lisääminen, jengirikollisuudesta langetettavien rangaistuksien tiukentaminen sekä armeijan ottaminen poliisin avuksi.

Zadruzny ei kuitenkaan pidä Ruotsin hallituksen toimenpiteitä erityisen tehokkaina.

-  Kamerat vain siirtävät jengirikollisuutta muualle.

Hänen mukaansa jengiväkivaltaan voi vaikuttaa parhaiten ennaltaehkäisevillä, pitkäaikaisilla toimenpiteillä. Haavoittuvat lähiöt tarvitsevat satsauksia kouluihin, sosiaalityöhön, harrastuksiin.

-  Tarvitsemme niitä lyhytaikaisten, reaktiivisten ratkaisujen sijasta, joita poliitikkomme nyt ehdottavat. Meidän pitäisi puhua paljon enemmän kaikista niistä asioista, joita lähiöistä puuttuu.

Esimerkiksi urheiluseurat ja nuorisotalot ovat hyvin tärkeitä nuorille. Ne kärsivät kuitenkin usein resurssien puutteesta.

-  Näissä seuroissa toimii mahtavia ihmisiä vapaaehtoisina. Mutta ainoa palkkio, jonka he saavat työstään, on lasten kiitollisuus.

Jengit taas lupaavat nuorille hyväksyntää ja nopeaa rahaa. Nämä lupaukset voivat houkutella jengeihin vähävaraisia nuoria ja myös sellaisia nuoria, jotka eivät saa hyväksyntää koulusta tai kotoa. Nuoren omakuva vaikuttaa siihen, miten hänet saadaan houkuteltua mukaan, Zadruzny sanoo.

-  Jengit lupaavat, että he tarjoavat nuorelle statusta.

Zadruzny toivoo, että poliitikot keskittyisivät ennen kaikkea kouluihin.

-  Sosioekonomisesti heikkojen alueiden kouluihin tulee ohjata lisää resursseja. Myös lapsiköyhyyttä tulee vähentää, hän sanoo.

-  Meidän pitää puhua myös siitä, miten vähennämme rasismia ja syrjintää. Ja kuinka saamme nuoret kokemaan, että he ovat osa yhteiskuntaa.

Jos kaikki lapset saavat samanveroiset mahdollisuudet, vähenee jengien houkuttelevuus, hän sanoo.

Sanna Raita-aho / STT