– Minusta on hyvin selvää, että sellainen kielenkäyttö, jota pari entistä puheenjohtajaa on käyttänyt useita vuosia, ei voi olla vaikuttamatta haitallisella tavalla valiokunnan asemaan, Tuori sanoi Porin Suomi-areenalla ja osoitti sanansa Zyskowiczille ja Sasille.

Molemmat ovat entisiä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajia ja molemmat ovat vuosien varrella puhuneet muun muassa perusoikeusfundamentalismista ja viitanneet sillä joidenkin valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden tulkintoihin.

Zyskowicz kertoo suorittaneensa Tuorin edellyttämää itsetutkiskelua jo aikaisemmin, kun hän on päättänyt lopettaa perusoikeusfudamentalisti-käsitteen käyttämisen. Hän pidättäytyi käsitteen käytöstä viimeksi kesäkuussa, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa sote-lainsäädännöstä eikä hän ollut lausunnosta kaikilta osin samaa mieltä.

Käsite itsessään ei ole lähtöisin poliitiikan parista vaan oikeustieteellisestä kirjallisuudesta.

– Sen loi professori Markku Helin, joka esitti sen poleemisessa artikkelissaan pakinanomaisesti. Artikkeli ei ollut varsinaisesti tieteellinen. Sen otsikko oli Perusoikeuksilla argumentoinnista. Helin rinnasti muutamien perustuslakiasiantuntijoiden harjoittaman erittäin tiukan tulkinnan siihen, että meillä on uskontoja, joita jotkut asiaan vihkiytyneet tulkitsevat ainoalla oikealla tavalla.

Myöhemmin professori Aulis Aarnio käytti sitä kirjassaan ilman lainausmerkkejä ja Zyskowiczin mukaan hyvin neutraalisti.

Lopulta käsite politisoitui ja Zyskowicz myöntää itse politisoineensa sen, mistä juontuu toinen syy miksi hän päätti lopettaa puheet perusoikeusfundamentalisteista.

– Viittaan esimerkiksi Anu Koivusen esiintymiseen Pressiklubissa tai Aamulehden pääkirjoitukseen. Näissä yhteyksissä tätä oikeustieteellisen tulkinnan koulukuntaa tarkoittavaa käsitettä käytettiin täysin väärin. Aamulehdessä meidän väitettiin esimerkiksi olevan suunnilleen sitä mieltä, että perustuslain tulkitsemiseen riittää terve järki eikä siihen tarvita erityistä oikeudellista argumentointia. Koivunen antoi ymmärtää, että tämä on pelkkää poliittista spinnausta ja propagandaa.

Nykyisin Zyskowicz puhuu mieluummin ylikireän perustuslain tulkinnan opista. Taustalla on lainsäätäjän harkintamarginaalin supistaminen, mikä on Zyskowiczin mukaan itsessään perustuslain vastaista. Hän aikoo jatkossakin vastustaa virheellisenä pitämäänsä tulkintaa julkisesti.

– Se lähtee siitä, että lainsäätäjän tulisi valita tulkintamahdollisuuksista aina se, joka parhaiten toteuttaa tietyn perusoikeuden. Tällaisen edellyttäminen kaventaisi huomattavasti lainsäätäjän harkintamarginaalia ja toimisi perustuslain kansanvaltaisuusperiaatetta, sitä, että lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle, vastaan.

Hän ottaa esimerkiksi perustuslakiasiantuntijoiden, professorien Tuomas Ojasen ja Juha Lavapuron kirjoituksen perustuslakiblogissa, jossa he totesivat etukäteen, että hallituksen kaavailema 18 maakunnan malli törmää perustuslakivaliokunnassa huomattaviin ongelmiin.

Ojasen ja Lavapuron mukaan 12 maakunnan malli turvaisi 18 maakunnan mallia paremmin perustuslain 19 pykälän 3 momentissa mainitut perusoikeudet perustason sote-palveluiden järjestämisessä.

– Se mikä törmäsi ongelmiin oli näiden kahden ylikireän tulkintatradition edustajan tulkinta. Perustuslakivaliokunnassa ei nähty mitään perustuslaillisia ongelmia siinä, että maakuntia on 18  eikä 12 tai 5, koska katsottiin myös 18 maakunnan pystyvän turvaamaan palvelut.

Hän ottaa esiin myös kuvitteellisen esimerkin lapsilisien leikkauksista, koska lapsilisien taustalla olevat perusoikeudet  mainitaan samassa perustuslain momentissa.

– Kun lapsilisien taso on nykyisin noin 100 euroa kuussa, voidaan ajatella, että hallitus esittäisi ensi vaalikaudella niiden leikkaamista 90 euroon kuussa, tai tuleva oppositio esittäisi samassa yhteydessä lapsilisiin kympin korotusta. Ylikireän perustuslain tulkitsemisen oppi, se, että lainsäätäjän tulisi valita aina vaihtoehto, joka parhaiten turvaa perusoikeuden, johtaisi tässä esimerkissä siihen, että vain kympin korotusta pidettäisiin perustuslain mukaisena. Nykyinen sata euroa olisi perustuslain vastainen, samoin esitetty leikkaus.

Myös tähän tulkintaan on Zyskowiczin mukaan tullut ratkaisu kahden viime vuoden aikana, kun ”Ojasen ja Lavapuron oppi” on törmännyt seinään perustuslakivaliokunnassa.

– Syksyllä 2015 ja 2016 oli käsittelyssä lukuisia säästölakeja, joilla esimerkiksi jäädytettiin ensin opintorahan indeksi, sitten sitä reippaasti leikattiin. Myös muun muassa lapsilisiä, takuueläkettä ja kansaneläkkeen kustannusindeksiin sidottuja etuuksia hitusen leikattiin. Leikkaukset todettiin perustuslain mukaisiksi, Zyskowicz sanoo ja vääntää näkemyksensä varmuuden vuoksi vielä rautalangasta.

– Se oppi, jota perustuslakiblogissa ja eräissä muissa kirjoituksissa ja puheissa nämä ylikireän tulkinnan edustajat ovat ajaneet, on törmännyt perustuslakiin ja perustuslakivaliokuntaan. Heidän oppinsa on osoittautunut perustuslakivaliokunnan tulkintakannoissa virheelliseksi. Näistä esimerkeistä saisi otsikon: perustuslakiasiantuntijat törmäsivät perustuslakiin.

Zyskowicz ottaa esiin myös hallitusohjelman julkistamisen kesältä 2015.

– Tuolloin professorit Lavapuro ja Ojanen sanoivat Yleisradiolle, että miten voidaan perustella sosiaaliturvan leikkauksia ja säästöjä heikossa asemassa oleviin kansalaisiin nähden, kun samalla voidaan keventää autoilun, työnteon ja yrittäjyyden verotusta. Eli he olivat sitä mieltä, ettei säästöjä voida tehdä silloin, kun on ”varaa keventää verotusta”. Sekin oppi on osoittautunut virheelliseksi.

Hän tulkitsee professoreiden pyrkineen kannanotoillaan vaikuttamaan etukäteen hallituksen ja perustuslakivaliokunnan tekemisiin. Professori Lavapuron Zyskowicz mainitsee muuttaneen kantaansa maakuntien määrästä perustuslakivaliokunnan kuulemisessa. Syy oli Zyskowiczin mukaan nimeomaan perustuslaissa mainittu kansanvaltaisuusperiaate.

– Olen tyytyväinen. Ilmeisesti hän on ottanut jonkun demokratian jatkokurssin ja löytänyt uuden tulkinnan, hyvä niin.

Zyskowicz ei ymmärrä miten perustuslakiasiantuntijoiden näkemysten arvostelu heikentäisi asiantuntijoiden tai perustuslakivaliokunnan arvovaltaa, mutta ymmärtää vaatimuksen asiallisesta kielenkäytöstä.

– Toisaalta professori Ojanen on julkisesti väittänyt, että minä olisi ollut sitä mieltä, että perustuslakia pitää aina tulkita päiväkohtaisten ja puoluekohtaisten argumenttien kautta, mikä on aivan väärin. Osaltani toivon, että hänkin luopuisi tällaisista lausunnoista.

Korjattu klo 12.00 Ben Zyskowicz siirtyi sote-käsittelyn alla perustuslakivaliokunnan varajäseneksi.