tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Zyskowicz vastaa professorin kritiikkiin – ”Näistä saisi otsikon: perustuslakiasiantuntijat törmäsivät perustuslakiin”

Kuva: Lehtikuva

Kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja, sote-käsittelyn edellä perustuslakivaliokunnan varajäseneksi siirtynyt Ben Zyskowicz sai keskiviikkona kuulla ystävänsä Kimmo Sasin kanssa poikkeuksellisen suoranasanaista kritiikkiä emeritusprofessori, perustuslakiasiantuntija Kaarlo Tuorilta.

– Minusta on hyvin selvää, että sellainen kielenkäyttö, jota pari entistä puheenjohtajaa on käyttänyt useita vuosia, ei voi olla vaikuttamatta haitallisella tavalla valiokunnan asemaan, Tuori sanoi Porin Suomi-areenalla ja osoitti sanansa Zyskowiczille ja Sasille.

Molemmat ovat entisiä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajia ja molemmat ovat vuosien varrella puhuneet muun muassa perusoikeusfundamentalismista ja viitanneet sillä joidenkin valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden tulkintoihin.

Zyskowicz kertoo suorittaneensa Tuorin edellyttämää itsetutkiskelua jo aikaisemmin, kun hän on päättänyt lopettaa perusoikeusfudamentalisti-käsitteen käyttämisen. Hän pidättäytyi käsitteen käytöstä viimeksi kesäkuussa, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa sote-lainsäädännöstä eikä hän ollut lausunnosta kaikilta osin samaa mieltä.

– Olen luopunut siitä siksi, että olen huomannut, että se koetaan loukkaavaksi ja virheellisellä tavalla leimaavaksi, Zyskowicz sanoo.

Professori Markku Helin esitti sen poleemisessa artikkelissaan pakinanomaisesti.

Käsite itsessään ei ole lähtöisin poliitiikan parista vaan oikeustieteellisestä kirjallisuudesta.

– Sen loi professori Markku Helin, joka esitti sen poleemisessa artikkelissaan pakinanomaisesti. Artikkeli ei ollut varsinaisesti tieteellinen. Sen otsikko oli Perusoikeuksilla argumentoinnista. Helin rinnasti muutamien perustuslakiasiantuntijoiden harjoittaman erittäin tiukan tulkinnan siihen, että meillä on uskontoja, joita jotkut asiaan vihkiytyneet tulkitsevat ainoalla oikealla tavalla.

Myöhemmin professori Aulis Aarnio käytti sitä kirjassaan ilman lainausmerkkejä ja Zyskowiczin mukaan hyvin neutraalisti.

Lopulta käsite politisoitui ja Zyskowicz myöntää itse politisoineensa sen, mistä juontuu toinen syy miksi hän päätti lopettaa puheet perusoikeusfundamentalisteista.

Se mikä törmäsi ongelmiin oli näiden kahden ylikireän tulkintatradition edustajan tulkinta.

– Viittaan esimerkiksi Anu Koivusen esiintymiseen Pressiklubissa tai Aamulehden pääkirjoitukseen. Näissä yhteyksissä tätä oikeustieteellisen tulkinnan koulukuntaa tarkoittavaa käsitettä käytettiin täysin väärin. Aamulehdessä meidän väitettiin esimerkiksi olevan suunnilleen sitä mieltä, että perustuslain tulkitsemiseen riittää terve järki eikä siihen tarvita erityistä oikeudellista argumentointia. Koivunen antoi ymmärtää, että tämä on pelkkää poliittista spinnausta ja propagandaa.

Nykyisin Zyskowicz puhuu mieluummin ylikireän perustuslain tulkinnan opista. Taustalla on lainsäätäjän harkintamarginaalin supistaminen, mikä on Zyskowiczin mukaan itsessään perustuslain vastaista. Hän aikoo jatkossakin vastustaa virheellisenä pitämäänsä tulkintaa julkisesti.

– Se lähtee siitä, että lainsäätäjän tulisi valita tulkintamahdollisuuksista aina se, joka parhaiten toteuttaa tietyn perusoikeuden. Tällaisen edellyttäminen kaventaisi huomattavasti lainsäätäjän harkintamarginaalia ja toimisi perustuslain kansanvaltaisuusperiaatetta, sitä, että lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle, vastaan.

Hän ottaa esimerkiksi perustuslakiasiantuntijoiden, professorien Tuomas Ojasen ja Juha Lavapuron kirjoituksen perustuslakiblogissa, jossa he totesivat etukäteen, että hallituksen kaavailema 18 maakunnan malli törmää perustuslakivaliokunnassa huomattaviin ongelmiin.

Ojasen ja Lavapuron mukaan 12 maakunnan malli turvaisi 18 maakunnan mallia paremmin perustuslain 19 pykälän 3 momentissa mainitut perusoikeudet perustason sote-palveluiden järjestämisessä.

– Se mikä törmäsi ongelmiin oli näiden kahden ylikireän tulkintatradition edustajan tulkinta. Perustuslakivaliokunnassa ei nähty mitään perustuslaillisia ongelmia siinä, että maakuntia on 18  eikä 12 tai 5, koska katsottiin myös 18 maakunnan pystyvän turvaamaan palvelut.

Hän ottaa esiin myös kuvitteellisen esimerkin lapsilisien leikkauksista, koska lapsilisien taustalla olevat perusoikeudet  mainitaan samassa perustuslain momentissa.

Ilmeisesti hän on ottanut jonkun demokratian jatkokurssin ja löytänyt uuden tulkinnan.

– Kun lapsilisien taso on nykyisin noin 100 euroa kuussa, voidaan ajatella, että hallitus esittäisi ensi vaalikaudella niiden leikkaamista 90 euroon kuussa, tai tuleva oppositio esittäisi samassa yhteydessä lapsilisiin kympin korotusta. Ylikireän perustuslain tulkitsemisen oppi, se, että lainsäätäjän tulisi valita aina vaihtoehto, joka parhaiten turvaa perusoikeuden, johtaisi tässä esimerkissä siihen, että vain kympin korotusta pidettäisiin perustuslain mukaisena. Nykyinen sata euroa olisi perustuslain vastainen, samoin esitetty leikkaus.

Myös tähän tulkintaan on Zyskowiczin mukaan tullut ratkaisu kahden viime vuoden aikana, kun ”Ojasen ja Lavapuron oppi” on törmännyt seinään perustuslakivaliokunnassa.

– Syksyllä 2015 ja 2016 oli käsittelyssä lukuisia säästölakeja, joilla esimerkiksi jäädytettiin ensin opintorahan indeksi, sitten sitä reippaasti leikattiin. Myös muun muassa lapsilisiä, takuueläkettä ja kansaneläkkeen kustannusindeksiin sidottuja etuuksia hitusen leikattiin. Leikkaukset todettiin perustuslain mukaisiksi, Zyskowicz sanoo ja vääntää näkemyksensä varmuuden vuoksi vielä rautalangasta.

– Se oppi, jota perustuslakiblogissa ja eräissä muissa kirjoituksissa ja puheissa nämä ylikireän tulkinnan edustajat ovat ajaneet, on törmännyt perustuslakiin ja perustuslakivaliokuntaan. Heidän oppinsa on osoittautunut perustuslakivaliokunnan tulkintakannoissa virheelliseksi. Näistä esimerkeistä saisi otsikon: perustuslakiasiantuntijat törmäsivät perustuslakiin.

Zyskowicz ottaa esiin myös hallitusohjelman julkistamisen kesältä 2015.

Osaltani toivon, että hänkin luopuisi tällaisista lausunnoista.

– Tuolloin professorit Lavapuro ja Ojanen sanoivat Yleisradiolle, että miten voidaan perustella sosiaaliturvan leikkauksia ja säästöjä heikossa asemassa oleviin kansalaisiin nähden, kun samalla voidaan keventää autoilun, työnteon ja yrittäjyyden verotusta. Eli he olivat sitä mieltä, ettei säästöjä voida tehdä silloin, kun on ”varaa keventää verotusta”. Sekin oppi on osoittautunut virheelliseksi.

Hän tulkitsee professoreiden pyrkineen kannanotoillaan vaikuttamaan etukäteen hallituksen ja perustuslakivaliokunnan tekemisiin. Professori Lavapuron Zyskowicz mainitsee muuttaneen kantaansa maakuntien määrästä perustuslakivaliokunnan kuulemisessa. Syy oli Zyskowiczin mukaan nimeomaan perustuslaissa mainittu kansanvaltaisuusperiaate.

– Olen tyytyväinen. Ilmeisesti hän on ottanut jonkun demokratian jatkokurssin ja löytänyt uuden tulkinnan, hyvä niin.

Zyskowicz ei ymmärrä miten perustuslakiasiantuntijoiden näkemysten arvostelu heikentäisi asiantuntijoiden tai perustuslakivaliokunnan arvovaltaa, mutta ymmärtää vaatimuksen asiallisesta kielenkäytöstä.

– Toisaalta professori Ojanen on julkisesti väittänyt, että minä olisi ollut sitä mieltä, että perustuslakia pitää aina tulkita päiväkohtaisten ja puoluekohtaisten argumenttien kautta, mikä on aivan väärin. Osaltani toivon, että hänkin luopuisi tällaisista lausunnoista.

Korjattu klo 12.00 Ben Zyskowicz siirtyi sote-käsittelyn alla perustuslakivaliokunnan varajäseneksi.

Keskustelua aiheesta

Kymenlaaksossa viritellään sote-kuntayhtymää – usko maakuntauudistuksen toteutumiseen koetteilla

Kouvolan kaupunginhallitus on kutsunut Kymenlaakson kunnat ja sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean neuvottelemaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustamisesta.

Asia lähti liikkeelle pari viikkoa sitten kaupunginhallituksen yksimielisenä aloitteena, Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Kymenlaakson maakuntahallituksen puheenjohtaja Harri Helminen (sd.) kertoo Demokraatille sosialidemokraattien kesäkokouksessa Kouvolassa tänään.

– Nyt Hamina, Kotka, Kouvola ja Carea keskustelevat ensi tiistaina ensimmäisen kerran asian tiimoilta. Olen käsittänyt, että myös muissa kaupungeissa on hyvin vahva tahto toimia tässä, Helminen jatkaa.

Myös SDP:n kotkalainen kansanedustaja Sirpa Paatero istuu maakuntahallituksen pöydän ympärillä.

– Kun tuntuu, että maakuntamallin etenemisessä on ollut haasteita, huoli sosiaali- ja terveyshuollosta on vienyt siihen tilanteeseen, että pitäisikö sotea kuitenkin tehdä kuntayhtymäpohjaisena, Paatero toteaa.

Käytännössä uuden sote-kuntayhtymän valmistelussa ja organisoinnissa valmistauduttauduttaisiin niin mahdollisen maakunnan käynnistymiseen kuin samalla sote-palvelujen järjestämiseen riittävällä väestöpohjalla, mikäli maakuntauudistus ei toteudukaan.

”Koimme karvaan pettymyksen”.

Helmisen mukaan Kouvolan kaupunginhallituksen aloite oli tiivistettynä lähteä valmistelemaan kuntayhtymää, joka hoitaa kokonaisuudessaan sote-asiat.

– Ajatukset ovat hyvin pitkälle lähteneet liikkeelle siitä, että sovimme Kymenlaaksossa etelän ja pohjoisen välillä, että Kotkassa on keskussairaalatyyppinen pääsairaala ja että Kouvolassa on myös yhteispäivystyssairaala. Koimme kuitenkin karvaan pettymyksen täällä pohjoispäässä, kun nykyinen hallitus runttasi läpi (2016) terveydenhuoltolain uudistuksen, Helminen taustoittaa.

Terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltolain muutoksen seurauksena yhteispäivystys ja leikkaustoiminta on pian lakkaamassa Pohjois-Kymen sairaalasta.

– Tätä ei ole Kouvola eikä Kotka torpannut tätä Pohjois-Kymen sairaalan toimintaa, vaan sen torppasi valtakunnan hallitus. Se täytyy muistaa. Ja tästä syystä me haluamme tulevaisuudessa pitää vahvasti soten julkisen puolen hanskassa, ettei tämä ihmisille tärkeä yhteiskunnallinen toiminta mene bisnespuolen alttarille, Helminen sanoo.

”Jos maakuntamalli tulee, tämä on yksi osa sitä.”

Helmisen sanoin usko maakuntauudistuksen tulemiseen on alkanut horjua ja sen vuoksi sote-kuntayhtymää on lähdetty nyt pohtimaan rinnalla.

– Maakuntahallituksen keskusteluissa viime maanantaina sivuttiin asiaa ja siellä oli ihan hyvä suhtautuminen kokonaisuutena ottaen aloitteeseen. Sieltä tulee tukea. Se nähdään hyvänä myös siinä mielessä, että jos sote- ja maakuntauudistus tulee, tämä on hyvää pohjatyötä sitäkin silmällä pitäen. Silloin voidaan vahva julkisen puolen toimija siirtää sinne eikä päästä liikaa paloittelemaan, Helminen sanoo.

Miten kahta uudistusta voi valmistella samaan aikaan?

– Joka tapauksessa tarvitsemme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen. Sehän oli se, mistä tämä koko juttu lähti liikkeelle. Sen takia emme ajattele, että on mitenkään kaksi erillistä uudistusta vaan joka tapauksessa tätä (sote-kuntayhtymä) viedään eteenpäin. Jos se maakuntamallikin tulee, tämä on yksi osa sitä, Sirpa Paatero toteaa.

Keskustelua aiheesta

”Suurin jakovaara tulee hallituksen sisältä” – SDP pitää veropolitiikassaan pienituloisten puolta

Kuva: Jari Soini
Krista Kiuru, Antti Rinne ja Antti Lindtman välittivät hallitukselle tiukat budjettiterveisensä.

SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksen mediatilaisuudessa SDP:n puheenjohtajalta Antti Rinteeltä ja eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Antti Lindtmanilta tivattiin tarkennuksia SDP:n veropoliittisiin linjoihin.

Antti Rinne muistutti todenneensa kokouksen puheessaan, että jos veronkevennysvaraa on, se pitäisi käyttää pieni- ja keskituloisten hyväksi.

SDP:n näkökulmasta tuota varaa voisi olla tällä hetkellä ehkä 200 miljoonaa, Rinne arvioi varovaisesti. Hallituksen hyvätuloisille ojennetun yrittäjävähennyksen uudelleenkohdentamisella sitä voisi oppositiojohtaja Rinteen mukaan olla irrotettavissa 160 miljoonaa euroa lisää.

– Lähtökohta minun viestissä oli se, että tämä hallitus on tehnyt niin paljon veronkevennyksiä tämän vaalikauden aikana, yli 4 miljardia kaiken kaikkiaan. Viimeksi veroilla maksettavaksi tuli kiky-ratkaisu kokonaisuudessaan. Sen hinta ilman veronkevennyksiä on miljardi euroa vähemmän verotuloja. Se on kiky-ratkaisun vaikutus koko julkisen talouden tasapainoon, Rinne sanoi.

– Minun huoli on nyt se, ettei veropohjaa rapauteta niin, että hyvinvontipalveluista joudutaan entistä enemmän leikkaamaan tulevaisuudessa. Tämä hallitus on rahoittanut varakkaiden veronkevennyksiä velalla ja samaan aikaan leikannut pieni- ja keskituloisilta toimeentulosta, eläkekäisiltä, työttömiltä, lapsiperheiltä, opiskelijoilta tai koulutuksesta. Tämä on meidän huoli, ettei tätä enää jatketa, hän lisäsi.

”Suurituloisten vapauttaminen lamatalkoista ei vastaisi suomalaisten oikeudentuntoon.”

Antti Lindtman tuki Rinteen kantoja. Eli jos veronkevennyksiin on varaa, se pitää SDP:n mukaan kohdistaa nimenomaan pienituloisten ihmisten työn verotukseen.

Hän kantoi huolta siitä, että hallituksen puolelta on jälleen nostettu esiin uusia veronkevennyksiä. Tästä hän nosti esiin myös rikkaisiin kohdistuvan solidaarisuusveron, joka SDP:n mukaan on pidettävä voimassa.

– En usko, että ajatus, että näistä lamatalkoista vapautetaan ensimmäisenä suurituloiset, vastaa suomalaisten oikeudentuntoa, Lindtman sanoi.

Kun hallitus on puhunut ”jakovaarasta”, Lindtmanin mukaan näyttääkin nyt siltä, että suurin jakovaara tulee hallituksen sisältä.

Jos pieni- ja keskituloisten verohelpotusten lisäksi on varaa verohelpotuksiin, Lindtman vaatikin, että tällöin pitää aloittaa jostakin muusta kuin solidaarisuusverosta.

Hänen mukaansa kannattaisi aloittaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisten lomarahojen leikkauksien perumisesta.

”Hallitus otti vallan … ja sillä on myös valta perua.”

Rinne puuttui myös johtajien palkankorotuksiin.

– Jos jonkin yhtiön yksittäisen johtajan palkankorotus miljoonatuloilla entisestään voi olla 65 %, kyllä tässä on sellainen tilanne, että myöskin palkansaajilla on oikeus palkankorostusta kohtuudella odottaa työmarkkinapöydästä.

Hän jatkoi, että työnantaja on saanut aika paljon erilaisia etuja Sipilän (kesk.) hallituksen toimesta. Tämän vuoksi Rinteen viesti työmarkkinapöytään on, että nyt on aika säällisille palkankorotuksille.

– Tämä nimenomaan liittyy veropolitiikkaan. Minä en puhu mistään prosenteista, vaan jottei jouduta verojen kautta ongelmiin hyvinvointivaltion palvelujen rahoittamisessa, sen takia palkankorotus on tärkeä ostovoiman kannalta, hän tarkensi.

Lindtman palasi lomarahojen leikkauksiin ja niiden perumiseen ja totesi, että kyse on viestistä hallitukselle.

– Jos muistaa, mikä oli leikkausten tausta, niin taustahan oli se, että hallitus otti vallan ajaa tätä leikkausta ja sai siihen työnantajat mukaan. Tämä on peräisin hallituksen tahtotilasta, että julkisen sektorin työntekijöille täytyi kohdistaa erillinen lomaetuuksien heikennys, Lindtman sanoi.

– Kun hallitus on tämän vallan ottanut, hallituksella on valta myös purkaa tämä. Jos hallitus sanoo burjettiriihen tiedotustilaisuudessa, että sen tahtotila on lomarahaleikkeusten peruminen ja he ovat valmiita julkiselle sektorille kompensoimaan, olen ”melko mikko” eli erittäin varma siitä, että löydetään tapa, jolla se vuodelta 2018 ja 2019 voidaan purkaa.

– Tämä on kipupiste tulevalla työmarkkinakierroksella ja meidän vahva viesti hallitukselle on se, että tämä kipupiste kannattaisi purkaa ennen liittokierrosta, Lindtman sanoi kannustaen lomarahojen leikkausten perumiseen.

Rinne muistutti, että julkisen sektorin pienpalkkaisilla työntekijöillä kuten sairaanhoitajilla, laitoshoitajilla, opintoavustajilla lomarahojen poisto on vaikuttanut selkeästi tuloihin. Hän surikin sitä, että tämä vaikutti heidän perheisiin muun muassa niin, että lomamatkat ovat jääneet tekemättä.

SDP:n eduskuntaryhmä kokousti tänään Kouvolassa, kesäkokous jatkuu huomenna Kotkassa.

Keskustelua aiheesta

Rinne synnytystalkoista: ”Ajattelin käyttää sanavalintaa, jolla viesti saadaan kiteytymään ja perille”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Antti Rinne SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kouvolassa. Taustalla Krista Kiuru.

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen sanavalinnat Suomen syntyvyyden alhaisesta tasosta ovat herättäneet vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Rinne toi aikaisemmin tänään sosialidemokraattien eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kouvolassa esiin huolensa Suomen alhaiseen syntyvyyteen. Hän myös kannusti suomalaisia ”synnytystalkoisiin”.

– SDP tulee tämän kesäkokouksen yhteydessä esittämään joukon konkreettisia keinoja, joilla suomalaiset saadaan uudelleen synnytystalkoisiin. Suurten ikäluokkien syntymän aikoihin perheitä kannustettiin sloganilla ”neljäs isänmaalle”. Hyvä kiteytys. Nyky-Suomessa jo puoletkin tuosta määrästä olisi huomattava parannus, Rinne luonnehti pitämässään poliittisessa tilannekatsauksessa.

Rinne kertoi myöhemmin iltapäivällä käyttäneensä ”vanhahtavalta kuulostavaa” sanavalintaa sen vuoksi, että häntä oli jäänyt ärsyttämään se, että hänen aikaisemmin syntyvyydestä välittämänsä viesti ei ollut mennyt toivotulla tavalla perille.

– Ajattelin, että käytänpä jotain sellaista sananvalintaa, jossa viesti saadaan kiteytymään ja perille.

– Toiseksi SDP:n puheenjohtajaa on syytetty jossakin määrin siitä, ettei hän pysty julkisesti kiteyttämään asioita, niin nyt kiteytin tämän.

SDP:n ajatus on sellainen, että pitää tehdä sellaisia perhepoliittisia päätöksiä, että lasten tekemiselle ei ole esteitä

Perusasia sanonnan takana on Rinteen mukaan se, että Suomessa syntyy tänä vuonna ensimmäisen kerran sitten 1860-luvun nälkävuosien alle 50 000 lasta. Tämä on hänestä hyvin vakava asia.

– Kyllä tämän pitää herättää tulevaisuuden näkökulmasta mietintöjä.

– SDP:n ajatus on sellainen, että pitää tehdä sellaisia perhepoliittisia päätöksiä, että lasten tekemiselle ei ole esteitä niillä, joilla on se onni, että lapsia pystyy saamaan tai halukkuutta lasten tekoon löytyy.

Syntyvyys onkin vähentynyt Suomessa jo kuuden vuoden ajan. Vuonna 2016 syntyi 52­ 645 lasta eli pienin ikäluokka koko itsenäisyyden aikana.

– Huomasin kyllä, että lausuntoni oli herättänyt erilaisia mielipiteitä Twitterissä, mutta tarkoituskin oli, että saadaan keskustelua.

Sanavalintojaan Rinne ei jälkikäteen katsottuna pitänyt parhaimpina mahdollisina, mutta totesi sen synnyttäneen ainakin toivomaansa keskustelua.

Rinteen lausunnot ovat herättäneet keskustelua myös SDP:n sisällä. Muun muassa europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari kommentoi Twitterissä, että ”synnytystalkoot” termin käyttäminen tuo mieleen ”kolmannen valtakunnan ja kansallissosialismin”.

Myös Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi kommentoi sanavalintoja tviittauksillaan.

– Vai talkoisiin huudetaan. Ehkä ennemmin lisää kansainvälistymistä, perhevapaiden uudistus ja päivähoitomaksut alas, hän kirjoitti.

Turun puukotusisku puhuttaa Kouvolassakin – ”Kamala, joskin odotettavissa”

Kuva: Jari Soini
Eläkkeellä oleva Teuvo Tenhonen ja Antti Rinne keskustelivat Kouvolassa kauppakeskus Hansassa.

Koulutus, huoli eläkeläisten toimeentulosta sekä tietysti Turun puukkoisku olivat sosialidemokraattien kansanedustajia tapaamaan saapuneiden ihmisten huulilla SDP:n eduskuntaryhmän jalkautuessa kouvolalaiseen kauppakeskukseen.

Kesäkuussa kansanedustajaksi noussut Pilvi Torsti keskusteli kauppakeskus Hansassa viime keväänä kunnallisvaaleissa luottamustehtäviin nousseiden SDP:n paikallisten kaupunginvaltuutettujen kanssa. Heidän kanssaan hän kertoi puineensa muun muassa perheellisten ihmisten mahdollisuuksista osallistua luottamustehtäviin.

– Keskustelussa nousi esiin, kuinka tärkeää on, että päättävissä elimissä ja luottamustehtävissä on mukana ihmisiä hyvin erilaisista elämäntilanteista, Torsti kertoi.

– Lisäksi koulutuksen merkitystä miettivät selvästi kaikki ikäluokat. Nuoremmat sukupolvet pohtivat sitä itsensä kannalta, vanhemmat puolestaan lastensa ja lastenlastensa kannalta. Työväenliikkeen sivistysperinne olikin vahvasti esillä keskusteluissa, mitä pidän hienona.

Isku koskettaa meitä kaikkia.

Pitkän linjan kansanedustajan Eero Heinäluoman kookas hahmo erottui kauppakeskukseen kokoontuneesta väkijoukosta selkeästi. Myös hänellä riitti juttuseuraa.

– Pienituloisten huoli tulevaisuudesta sekä valtionyhtiöiden omistajanohjaukseen liittyvät kohut ovat olleet tänään tapetilla, Heinäluoma tuumi.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne puolestaan päätyi päivittelemään viime perjantain traagisia tapahtumia eläkkeellä olevan Teuvo Tenhosen kanssa.

– Turun tapaus oli kamala, joskin odotettavissa, Tenhonen päivitteli.

– Isku koskettaa meitä kaikkia.

Tenhosta mietitytti myös sote-uudistuksen vaikutukset Kouvolan alueen terveydenhuoltoon. Ennen kaikkea huolta syntyi siitä, mitä sote-uudistuksen kokonaisuus tarkoittaa Kouvolan terveydenhuollon yksiköille.

Rinne ei säästynyt tiukoiltakaan kysymyksiltä. Ari-Pekka Tynys tiukkasikin puheenjohtajalta SDP:n eläkepolitiikasta. Huolta Tynyksessä herätti ennen kaikkea pienituloisimpien eläkeläisten toimeentulo.

Rinne vastaili kärsivällisesti esittelemällä SDP:n vaatimaa toimenpideohjelmaa pienituloisten eläkeläisten aseman vahvistamiseksi. Keskustelun jälkeen osapuolet paiskasivatkin reilusti kättä kiittäen toisiaan mielipiteiden vaihdosta.

SDP:n logolla varustettu stressilelu pyöri näppärästi Mikkel Näkkäläjärven peukalolla eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.

Itse kesäkokouksen alkaessa Demarinuorten puheenjohtajan Mikkel Näkkäläjärven huomio kiinnittyi kokousväelle jaettuun SDP:n logolla varustettuun fidget spinneriin. Nuorison keskuudessa kulovalkean tavoin levinnyt stressilelu pyörikin näyttävästi Näkkäläjärven peukalolla.

– Tämähän on siitä hauska lelu, että kokouksienkin aikana voi keskittyä paremmin tätä pyörittämällä. Hirveämpiä temppuja en vielä osaa, mutta yhdellä sormella se jo pyörii hyvin, Näkkäläjärvi tokaisi.

– Vaikeampia temppuja varten tarvitaan kyllä treeniä ja koulutusta.

Sosialidemokraattien eduskuntaryhmän kesäkokousta vietetään keskiviikkona Kouvolassa. Keskiviikkona iltapäivällä ryhmän matka jatkuu Haminan torin kautta kotkaan. Kokous jatkuu huomenna Kotkassa.

”Kukaan ei saa tippua veneestä” – SDP lähetti hallitukselle tiukat budjettiterveiset

Kuva: Jari Soini
Puheenjohtaja Antti Rinne piti poliittista tilannekatsausta SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.

Sosialidemokraatit lähetti eduskuntaryhmän kesäkokouksesta Kouvolasta hallitukselle tiukat terveiset syksyn budjettiriiheen. SDP:n mukaan Suomessa tulisi panostaa ennen kaikkea pitkän aikavälin kasvun edellytyksien vahvistamiseen, nyt kun Suomen talous on päässyt kansainväliseen suhdanneimuun.

Kansanedustaja Krista Kiurun esittelemien terveisten keskeisimmäksi teemaksi nousi työllisyyden nostaminen. Työllisyyden parantamisen keinoiksi hän luetteli perhevapaauudistuksen toteuttamisen, oppivelvollisuuden pidentämisen sekä varhaiskasvatuksen maksujen reippaan alentamisen ja laadun vahvistamisen.

– Perhevapaauudistus lisää työelämän joustavuutta, tasa-arvoa ja työllisyyttä. Toisen asteen koulutus puolestaan pidentää työuria jopa kymmenellä vuodella ja varhaiskasvatusuudistus on tehokasta kannustuspolitiikkaa, Kiuru perusteli.

Kukaan ei saa tippua veneestä.

Toiseksi terveisten keskeiseksi lohkoksi Kiuru nosti osaamisen, osallisuuden ja koulutuksen, jotka hänen mukaansa kulkevat käsi kädessä.

– Kukaan ei saa tippua veneestä ja kaikki on pidettävä mukana. Etenkin nuoriin tulee panostaa. SDP tulee jatkamaan Peruskoulu-uudistusta ja lapset ja nuoret ansaitsevat turvalliset ja terveet koulutilat.

Lisäksi SDP ehdotti panostuksia tutkimukseen. Kiuru korosti myös nuorisotyöttömyyden vähentämisen tärkeyttä ja nuorisotakuiden merkitystä.

– Ne nuoret aikuiset, ketkä ovat uhassa tippua yhteiskunnan rattailta, tulee saada mukaan. Tähän SDP esittää esimerkiksi palkkatukia.

Puolue ehdottaa poliisien resurssien vahvistamista.

Oikeudenmukaisuus korostui puolestaan terveisten kolmannessa teemassa. SDP vaatii esimerkiksi, että lomarahaleikkaukset on korjattava ja pienituloisten eläkeläisten asemaa vahvistettava. Jälkimmäiseen Kiuru esitti lääkkeeksi kohdennettua ostovoiman lisäystä pieni- ja keskituloisille eläkeläisille.

– Emme ole sosialidemokraatteja, jos emme kantaisi huolta köyhyydestä, syrjäytymisestä ja osattomuudesta. Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että yhteiskunnassa pitää jakaa tuloja oikeudenmukaisella ja tehokkaalla tavalla. SDP haluaakin, että esimerkiksi solidaarisuusveroa jatketaan.

Viime perjantaisen Turun puukotusiskun seurauksena SDP teki tiedotustilaisuuden lopuksi myös kolme ehdotusta Suomen sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Puolue ehdottaa poliisien resurssien vahvistamista, tuomioistuin prosessien nopeuttamista sekä huomion kiinnittämistä kotouttamiseen.

– SDP on jo esittänyt poliisien määrärahojen lisäystä jo aikaa sitten. Vasta nyt hallitus on tulossa sosialidemokraattien pitkään vaatimalle linjalle. Poliiseja ei kannata kouluttaa työttömiksi.

Juttua on päivitetty klo 16:34.