Hän on myöhemmin kirjoittanut asiasta myös blogissaan.

Hänen mukaansa Suomi ei puutu Ahvenanmaan demilitarisoituun asemaan, vaikka “se sotilaallisesti olisikin perusteltua”.

– On naiivi ajatus, että demilitarisointi sinällään lisäisi sitä, ettei Ahvenanmaahan kohdistuisi uhkaa, Niinistö sanoi Ykkösaamussa.

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mika Kari (sd.) on kiinnittänyt huomiota siihen, että Ruotsissa Niinistön avaus on aiheuttanut hämmästelyä. Tästä on uutisoinut ainakin Verkkouutiset.

Tosin puolustusministeri Niinistö itse on todennut blogissaan, että ruotsalainen media on jakanut hänen lausunnoistaan osin väärää tietoa.

Kari sanoo myös pitävänsä hyvänä, että Jussi Niinistö on selventänyt lausuntojaan blogissaan.

– Mutta kyllä minä olen ruotsalaisten kollegojen puolesta pahoillani tällaisesta tilanteesta, jossa ruotsalaiset kokevat tulleensa yllätetyiksi tai hämmästelevät suomalaisen puolustuspolitiikan vastaavan ministerin avauksia, Kari kuitenkin katsoo.

Mika Karin mielestä yllättävää, kiinnostavaa tai edes uutta ei ollut se, miten puolustusministeri sanoi Ahvenanmaasta ja sen turvallisuuspoliittisesta ulottuvuudesta, vaan se miksi hän otti asian esiin.

– Miksi, se on jäänyt vielä ikään kuin valaisematta julkisuudessa. Tapaamme ministerin torstaiaamuna ulko- ja turvallisuuspoliittisen seurantaryhmän kokouksessa ja tulen kyllä tämän kysymykseni myös esittämään ministerille. Pohdin lähinnä sitä, kuinka laaja tämä hänen pohdintansa on. Onko taustalla hallituksessa tai ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnassa – johon osalistuu myös tasavallan presidentti – käytyä keskustelua. Näitä kysymyksiä aion ministeriltä kysyä.

Tosin presidentti Sauli Niinistön tämänpäiväisen kommentoinnin jälkeen Karin tuntuma on, että Ahvenanmaa-puheet ovat olleet enemmänkin Jussi Niinistön henkilökohtaista pohdintaa.

– Pelkkä julkinen keskustelu tästä asiasta ei välttämättä tietenkään edistä turvallisuuden lisäämistä Itämeren alueella vaan ensisijaisesti sisäistä keskustelua tulee käydä hallituksen, ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin kanssa (TP-utva), Kari sanoo palaten puolustusministerin puheisiin.

Karin mielestä se, että Jussi Niinistö nosti Ahvenanmaan asian esille irrallisena kysymyksenä, sopii huonosti prosessiin, joka alkoi jo vuosi sitten ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä. Asiasta olisi pitänyt puhua varhemmin osana laajempaa kokonaisuutta.

– Painotan sitä, että kaikki meidän puolustustuspolitiikkaan liittyvät kysymyksemme ovat myös ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä. Näitä ei voi tarkastella irrallaan. Puolustuspolitiikan yhden siirron tekeminen irrallisena on minun mielestäni palapelin rakentamisessa siirto, joka voi viedä vähän väärille raiteille ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua.

Ulkoasiainvaliokunta tekee paraikaa mietintöä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Kari pohtii, pitäisikö Ahvenanmaan kysymystä nyt käsitellä tässä yhteydessä enemmän.

– Mutta minä en usko, että se tapahtuu vaan puolustusministerin toimesta. Toivon, että jos tämäntyyppistä asiaa laajemmin pohditaan, niin se ulottuvuus pitää tulla sitten valtioneuvoston, hallituksen ja TP-utvan käsittelyn jälkeen, jotta saamme riittävän laaja kokonaiskuvan.

Mika Kari toteaa, että hänen käsityksensä mukaan Ahvenanmaan geopoliittinen asema ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus on tunnistettu tässä yhteiskunnassa yli sadan vuoden ajan erinomaisen hyvin.

– Ahvenanmaan kysymyksen osalta Suomi on varautunut oman alueensa puolustamiseen poikkeusoloissa. Siltä osilta ei muutosta ole, mutta se mitä ministeri avauksellaan haki, jää kyllä helposti irralliseksi heitoksi. Ja tavallaan tällaisten irrallisten heittojen tekeminen ilman laajempaa ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua on huolestuttavaa, Kari sanoo.

Jutun otsikkoa on muokattu.