– Menossa on työelämän murros, jossa teknologinen kehitys sekä hävittää vanhaa työtä että luo uutta työtä. Digitalisaation myötä Suomesta katoaa arviolta kolmasosa nykyisistä työpaikoista seuraavien 20 vuoden aikana. Työtehtävät muuttuvat nopeasti, hän toteaa.

Ihalainen muistuttaa, miten uudet työpaikat usein edellyttävät uudenlaista osaamista, tietoja ja taitoja sekä myös ammatillista ja alueellista liikkuvuutta.

– Työn murroksessa työstään joutuvat luopumaan usein ne, joilla ei ole eväitä selviytyä niistä uusista töistä, jossa digitalisaatiolla on vahva paikkansa. Siksi tutkintotavoitteisen oppimisen rinnalle tarvitaan joustavimpia, elinikäiseen oppimiseen tähtääviä oppimisalustoja ja osaamisen täydentämistä työelämässä. Avoimen korkeakoulun kehittäminen on tässä yksi mahdollisuus.

Ihalaisen mukaan Suomen koulutusjärjestelmän seuraava iso reformi tarvitaan aikuiskoulutukseen ja erityisesti ammatilliseen aikuiskoulutuksen kehittämiseen.

– Tällainen työ tulee käynnistää pikaisesti – laajalla valmisteluryhmällä. Ammatillinen aikuiskoulutus on sirpaleista, eikä se riittävästi ennakoi tai tue työllistymistä ja työssä pärjäämistä. Alalta toiselle vaihtavat ovat koulutuspalveluissa väliinputoajia.

– Ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistuksessa tulee yhdistää työpaikoilla tapahtuva koulutus ja yhteiskunnan koulutuspalvelut. Kun työntekijät vaihtavat työtä ja ammattia koulutuksen avulla, tarvitaan sellaisia malleja, joissa oikeus opiskeluun säilyy yli yhden työsuhteen. Yksi keino on rakentaa henkilökohtainen koulutustilimalli niin, että näitä oikeuksia voidaan käyttää seuraavassakin työsuhteessa.

Ihalainen näkee, että myös robotisaatio voi olla yksi keino lisätä työpaikkoja.

– Muuttuvassa maailmassa työ on määriteltävä uudelleen, entistä monipuolisemmin. Työtä ja toimeentuloa ei pidä repiä irti toisistaan, mutta joudumme hakemaan uudella tavalla työn, toimeentulon ja sosiaaliturvan yhtäaikaista kehittämistä tosiaan tukeviksi ratkaisuiksi.

Ihalainen muistuttaa, että monityösuhteisuus lisääntyy, ja siinä ihmisellä on yhtä aikaa ja peräkkäin useita työsuhteita tai hän toimii itsensä työllistäjänä.

– Olennaista on tehdä siirtyminen työn tekemisen muodosta toiseen turvallisemmaksi muun muassa koulutuksella sekä kannustavan sosiaali- ja työttömyysturvan avulla.

Hän summaa, että iso kysymys työn murroksessa on, haurastuuko tähänastisen kasvun, tuottavuuden, työllisyyden ja hyvinvointiyhteiskunnan toisiaan tukeva yhteys.

– Myös alustatalouden töiden osuus kasvaa. Alustataloustöitä jaetaan digitaalisen alustan kautta kerta- ja keikkaluonteisina tehtävinä korvausta vastaan. Perustana ei ole työsuhde vaan työn palkkiopohjaisuus. Haasteena ovat työntekijäturva ja alustatalouden pelisäännöt.

Jos pelisäännöt ovat kunnossa, alustataloustyö voi Ihalaisen mukaan auttaa pääsyssä työmarkkinoille.

– Tärkeintä työelämän murroksen keskellä on huolehtia, että kaikki pysyvät muutoksessa mukana.