Torniosta Helsinkiin saapunut Tytti Pernu katsoi tarpeelliseksi nostaa edustajiston puhujanpöntöstä tapetille muun muassa työmarkkinarikollisuuden. Työperäinen hyväksikäyttö on ollut tänä syksynä paljon esillä ja otsikoissa.

– Ihan törkeitä tapauksia. Ihmisiä on hyväksikäytetty aivan törkeällä tavalla, mitä ei voisi kuvitella, että Suomessa olisi koskaan mahdollista. Veikkaan, että se on vain jäävuoren huippu. Ne onnettomat ovat nyt vaan jääneet kiinni siitä ja sen takia me edes puhumme tästä asiasta, Teollisuusliiton edustajana kokoukseen osallistunut Pernu sanoo.

Hän pitää käsittämättömänä, kuinka Suomessa on niin vaikeaa saada aikaan kahta yksinkertaista asiaa, joilla voisi tilannetta parantaa: kanneoikeus ammattiliitoille ja palkkavarkauden eli alipalkkauksen kriminalisointi.

Pernun mielestä asialle olisi mahdollista tehdä yhdessä jotakin. Hän on kuitenkin turhautunut siihen, miten yhteistyö osapuolten välillä on rapautunut. Eikä vain tässä asiassa, vaan ylipäätään.

Pernu huomauttaa, että silmiä eivät ole ummistaneet vain työmarkkinaosapuolet tai poliitikot.

– Voimme kaikki katsoa peiliin. Mehän olemme tyytyväisiä, kun saamme jonkun asian halvalla. Emme me mieti kauheasti, että miksi tämä on näin halpa. Ei sitä kukaan halua sanoa ääneen, mutta näinhän se on.

Pernu itse työskentelee terästeollisuudessa ja on työskennellyt aikaisemmin kaivosteollisuudessa. Hän ei usko, että terästeollisuudessa on vaaraa niin räikeälle ulkomaisen työvoiman hyväksikäytölle kuin muilla aloilla, muttei sulje pois sen mahdollisuutta. Kaivosalalla riski on hänen arvionsa mukaan pienempi, koska alinhankintaketjut ovat lyhyempiä.

PERNU on laborantti ja työskentelee Outokummun tehtaalla näytteenkäsittelijänä. Hän valmistaa näytteitä maa-aineksesta testattavaksi.

– Minä teen sen fyysisen työn eli murskaan ja jauhan ne erinäiset asiat, mitä meille tuodaan. Sitten näyte lähetetään laboratorioon, jossa se analysoidaan.

Työpaikalle ei kuulu kovin hyvää. Outokummun Tornion tehtaalla ja Kemin kaivoksella on käynnissä muutosneuvottelut, jotka päättyvät itsenäisyyspäivän jälkeen. Vähennystarpeeksi on ilmoitettu 130 työpaikkaa.

Pernu on huomannut työnantajan asenteiden koventuneen Orpon hallituksen aikana. Hän muistuttaa, että Tornion tehtaalla on 2500 työntekijää ja vuosikymmenten aikana asioista on pystytty sopimaan paikallisesti työnantajien ja työntekijöiden kesken.

– Tämä maailman aika on muuttunut, yhdessä sopiminen on rapautunut ja se konkretisoituu mielestäni myös työpaikalla.

Esimerkiksi työnantajan asenteesta hän nostaa kevään 2024 poliittisten lakkojen ajan tapahtumat.

– Työnantaja yritti hätätyön varjolla rikkoa lakkoa. Se oli ihan ennenkuulumatonta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Vihtiläinen Petri Samiola on huolissaan muun muassa ammatillisen koulutuksen tilanteesta.

HELSINGIN sähköalan työntekijöiden osastotoimitsija Petri Samiola piti edustajistolle puheen ammatillisen koulutuksen tilanteesta. Sähköliitto on vastikään ottanut kantaa siihen, kuinka kahdeksan vuotta sitten tehdyn ammatillisen koulutuksen uudistuksen ja ”amikseen” osuneiden säästöjen jäljet näkyvät nyt.

– Ammattikoulusta tulee paljon sellaisia, joilla taidot eivät ole kunnossa, eikä niitä oikein pysty työmaallakaan opettamaan. Se on yhteinen huoli työnantajan kanssa, Samiola kertoo.

Samiola kiertää työnsä puolesta ammattikouluissa ja on pannut merkille, että lähiopetukseen painottaminen vaihtelee. Joissain oppilaitoksissa asiat ovat paremmin kuin toisissa. Lähiopetusta pitäisi Samiolan mielestä kuitenkin olla kaikkialla enemmän.

Puutteita osaamisessa on niin koulutuksen puitteissa työpaikoille oppimaan menevillä kuin juuri valmistuneilla. Vaikka työssäoppijalta ei luonnollisesti voi vaatia täydellistä osaamista, on Samiolan mukaan hankala tilanne, jos työmaalle tullaan ”täysin raakileena”. Työelämävalmiudet ja esimerkiksi turvallisuuteen liittyvät asiat eivät ole riittävällä tavalla hallussa.

– Ongelma on myös se, että työnantaja ei oikein suostu maksamaan siitä opettamisesta kenellekään, eikä varsinkaan urakkatöissä kukaan ei ehdi siihen perehtymäänkään. Tähän pitäisi löytyä ratkaisuja. Yhtälö on mahdoton.

Samiolan mielen päällä on myös työmarkkinoiden yleinen tilanne. Hallituksen toimissa riittää taivasteltavaa.

– Siitä on turha eritellä oikeastaan mitään, koska heikennysvauhti on tällä hetkellä niin suuri. Mihin tämä sitten päättyy, se on toinen juttu, hän tuumii.

Samiola toisaalta näkee tilanteessa myös toivoa.

– Koska paljon huonommaksi ei voi enää mennä, niin on pakko mennä parempaan suuntaan. Uskon, että meillä on ammattiyhdistysliikkeenä ja liittona vielä paljon tekemistä ja me pystymme siihen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Päivi Vehmas on itsekin opiskellut aikuiskoulutustuen turvin ja toivoo, että tuelle löytyisi korvaava malli.

KOULUTUS oli aiheena myös Palvelualojen ammattiliitto PAMia edustavalla Päivi Vehmaalla, joka nosti esiin aikuiskoulutustuen lakkauttamisen. Jyväskyläläinen Vehmas toi edustajistolle terveiset tosielämästä – yksinhuoltajalta, joka on yrittänyt parhaansa mukaan opiskella uutta alaa työn ja arjen pyörittämisen ohessa.

Jotenkin se on onnistunut, vaikka vaikeaa on ollut, mutta nyt edessä on tilanne, että pitkät harjoittelut pitäisi suorittaa. Hän ei voi ottaa palkatonta vapaata niiden suorittamiseen. Opintotukikuukaudet hän oli käyttänyt jo aiemmin ammattikorkeakouluopintoihin, jotka hän joutui vastentahtoisesti keskeyttämään.

– Aikuiskoulutustuen poisto oli tosi huono asia. Kun kuuntelen ihmisiä, niin on porukka haluaisi lähteä opiskelemaan, mutta se ei ole mahdollista. Työn ohella ei pysty, eikä tukea opintoihin saa mistään.

– Mietin niitäkin ihmisiä, jotka ovat opiskelleet yhden ammatin nuorena ja huomaavat, ettei se ollutkaan minun juttuni. Miten lähteä opiskelemaan uutta, kun alla on jo yksi tutkinto, pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimiva Vehmas kertoo.

Vehmas itsekin on kartuttanut osaamistaan ja opiskellut yhteisöpedagogiksi työn ohessa aikuiskoulutustuella – siinä viimeisessä porukassa, joka tukea vielä sai. Hän valmistui vuosi sitten.

– En olisi mitenkään voinut jäädä opintovapaalle suorittamaan harjoitteluja, jos en olisi saanut aikuiskoulutustukea.

Vehmaan mielestä olisi tärkeää saada aikuiskoulutustuelle jokin korvaava malli, jolla työelämässä olevat voisivat opiskella joko kokonaan uutta alaa tai täydentää osaamistaan omalla alallaan.

Myös vuorotteluvapaan poistamiselle Vehmas antaa pyyhkeitä.

– Meilläkin on edelleen töissä henkilöitä, jotka pääsivät vuorotteluvapaan sijaisena taloon töihin. He saivat siinä jalan oven väliin ja jäivät.

VEHMAS on OSK Keskimaan ravintola- ja ABC-toimialojen pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Hän edustaa noin 450 työntekijää liikennemyymälöissä, ravintoloissa ja hotelleissa. Erityisesti ravintolapuolella eletään hankalia aikoja.

– Iso työnantaja tietysti pystyy työllistämään muillekin toimialoille, mutta kyllä ravintolapuolella on aikalailla haastavat ajat. Hotellipuoli vetää ihan hyvin. Uusi iso hotelli avataan perjantaina Himoksella, Vehmas kertoo.

Työelämän pulmista Vehmas toivoo, että vastentahtoinen osa-aikatyö, jota alalla on paljon, saataisiin kuriin. Hän muistuttaa, ettei ongelma koske vain pieniä yrityksiä, vaan myös isot työnantajat teettävät paljon osa-aikatyötä.

Ravintola-alalla puhuttaa myös ulkomainen työvoima.

– Meillä on paljon Filippiineiltä rekrytoituja kokkeja. He ovat kovia tekemään töitä ja tuovat väriä työyhteisöön. Se tuo myös haasteen, koska työkieli muuttuu englanniksi, eikä se ole helppoa kaikille, Vehmas kertoo.

Ravintola-alalla työperäinen hyväksikäyttö on ollut esillä syksyllä muun muassa Paavo Teittisen Pitkä vuoro – kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen -kirjan myötä. Vehmas pitää tärkeänä, että ulkomaisille työntekijöille kerrotaan heidän oikeuksistaan, kuten oikeudesta kuulua ammattiliittoon.

– Jyväskylässä olin juuri alkuviikosta maahanmuuttajaprojektin tiimoilta tapaamassa maahanmuuttajia. Kun tietoisuus lisääntyy, he osaavat pitää myös puoliaan. Heille pitää kertoa, että täällä on ihan ok pitää puoliaan. Maailmalla voi olla henki höllässä, jos lähdet puolustamaan itseäsi, Vehmas muistuttaa vaaroista.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Postilla työskentelevä Filip Djordjevic on huolissaan viranomaispostin sähköistymisestä.

VIRANOMAISPOSTIN pakottaminen digitaaliseksi on Posti- ja logistiikka-alan unionia (PAU) kokouksessa edustaneen Filip Djordjevicin mielestä virhe. Hän nosti asian esiin puheenvuorossaan, koska hänen mielestään siitä on puhuttu julkisuudessa liian vähän.

Kun ihminen vuodenvaihteen jälkeen kirjautuu ensimmäisen kerran jonkin viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun, hänen viranomaispostinsa ohjautuu jatkossa automaattisesti, ilman henkilön antamaa suostumusta, suomi.fi-digipostilaatikkoon.

– Lainmuutoksessa ei ole huomioitu monia realiteetteja. Digitaidon osaaminen ei ole edelleenkään kaikilla riittävällä tasolla. Voi myös käydä niin, että vaikka ihmisellä olisi nyt riittävä osaaminen, voi se muuttua sairauden, tapaturman tai iän myötä.

– Toinen huolestuttava asia ovat tietoturvariskit, varsinkin näinä aikoina, kun kyberhyökkäysten riskitaso on noussut. Emme voi ainakaan sataprosenttisella varmuudella luottaa siihen, että tieto, joka menee verkkoon, on täysin turvassa, Djordjevic sanoo Demokraatille.

Puheessaan hän nosti esiin, että hallitus perustelee muutoksen tarpeellisuutta postinjakelun epävarmuudella ja kustannussäästöillä. Hän katsoo, että kirjepostia halutaan ajaa alas.

– On totta, että postinjakelu on mennyt epävarmemmaksi, mutta syy ei ole ensisijaisesti Postissa, vaan enimmäkseen kilpailevissa jakeluyrityksissä, joissa jakeluvirheitä tapahtuu runsaasti, mutta kaikki virheet menevät silti Postin syyksi, hän sanoi puheessaan.

– Monille tulee edelleen yllätyksenä, että esimerkiksi verottaja ei käytä pääkaupunkiseudulla Postia, vaan kilpailevaa jakeluyritystä, jonka laatu on myös sen mukaista. En silti millään tavoin kritisoi kilpailevien jakeluyrityksien työntekijöitä, joille ei anneta minkäänlaista kunnollista perehdytystä jakelutyöhön. Se on väärin.

Djordjevicin mukaan lainmuutos johtaisi ”valtaviin irtisanomisiin” Postissa. Hän muistuttaa, että se on riski myös huoltovarmuuden näkökulmasta.

– Ei ole lainkaan yksiselitteistä saada osaavaa postityövoimaa takaisin palvelukseen nopealla aikataululla pakottavista lainmääräyksistä huolimatta.

FILIP Djordjevic on töissä postinkäsittelyssä Postin Vantaan logistiikkakeskuksessa, mutta tällä hetkellä hän on päätoiminen työsuojeluvaltuutettu. Töissä riittää kiirettä, kun joulusesonki lisää erityisesti pakettien määrää.

– Kiireistä kuuluu, mutta samalla kuitenkin ilmapiiri on hieman helpottunut, koska olemme juuri saaneet neuvoteltua uuden työehtosopimuksen huomattavasti rauhallisemmissa merkeissä kuin joskus aikoinaan. Emme joutuneet onneksi turvautumaan työtaisteluihin, Djordjevic kertoo.

– Vientimalli tarkoittaa käytännössä, että mitään tekstejä ei voida kehittää parempaan suuntaan. Kaikessa työnantaja laskee hintansa ja se on jostain pois. Tes-neuvottelut ovat nykyisin nollasummapeliä, hän kuvailee.

Työntekijöiden tavoitteita ei Djordjevicin mukaan saatu juuri läpi, mutta toisaalta heikennyksiltä vältyttiin. Työehtosopimuksessa pysyy esimerkiksi irtisanomiseen vaadittava painava syy. Tärkeää on, että palkkaratkaisu saatiin.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa Djordjevicia häiritsee puheet siitä, kuinka ihmiset eivät uskalla kuluttaa, vaan monet säästävät rahojaan. Hänellä on hyvin toisenlainen käsitys tilanteesta.

– Realiteetti on mielestäni enemmänkin se, että varsinkin pienipalkkaisilla duunarilla ei vain yksinkertaisesti ole rahaa, jolla säästää. Kun palkka tule, niin monilla se palkka myös menee.

– Ekonomistit puhuvat siitä, että luottamus kuluttamiseen on heikentynyt. Väitän, että ongelma on syvemmällä. Ihmisillä ei ole ostovoimaa. Vaikka on sanottu, että inflaatio on laskemaan päin ja ostovoima on parantunut, niin työkaverien kanssa jutellessa huomaa, ettei se ole vielä ainakaan näkynyt kukkarossa, että ostovoimassa olisi tapahtunut kehitystä.

SAK:n edustajisto kokoontui syyskokoukseensa Helsingin Paasitorniin 20.-21. marraskuuta.