x

2000 kaipaa räätälöityä tukea – Suomi hakee EU:lta apuja Microsoftilta potkituille

Kuva: Lehtikuva

Suomi hakee Euroopan globalisaatiorahaston tukea Microsoftin viime syksynä ilmoittamien irtisanomisten takia. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan hakemus koskee noin 2000 entistä microsoftilaista tai yhtiöön kytköksistä olevista yrityksistä työnsä menettänyttä.

Hakemuksen kokonaisbudjetti on yhdeksän miljoonaa euroa ja sen toiminta-alueena ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa.

– Olemme halunneet reagoida tähän tilanteeseen nopeasti ja kaikilla rintamilla. Microsoftilta irtisanottavilla on korkeatasoista osaamista ja se on saatava pikaisesti Suomen kansantalouden käyttöön. EU-tuki mahdollistaa räätälöidyn palvelutarjonnan myös niille, jotka eivät syystä tai toisesta työllisty ensimmäisten joukossa, oikeus- ja työministeri Jari Lindström sanoo tiedotteessa.

Microsoftilta irtisanottaville tarjottavat palvelut käynnistettiin heti irtisanomisten alkaessa syyskuussa 2015. Kaikki palvelut on ministeriön mukaan suunniteltu tiiviissä ja toimivassa yhteistyössä Microsoftin kanssa. Koulutuspalvelut on toteutettu yhteishankintoina valtion ja Microsoftin Polku-tukiohjelman kesken.

Ensimmäiset tulokset vaikuttavat ministeriön mukaan lupaavilta: yrityksiä on perustettu Microsoftin tuella kymmenittäin ja yhteisiin koulutuspalveluihin on osoitettu erittäin suurta kiinnostusta.

Apua rakennemuutostilanteisiin

Globalisaatiorahaston tuki koostuu EU:n 60 prosentin rahoitusosuudesta ja kansallisesta 40 prosentin osuudesta. Rahastosta myönnetään suurissa rakennemuutostilanteissa tukea aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin, kuten erilaisiin valmennuksiin, koulutuksiin, liikkuvuuden edistämiseen, palkkatukeen ja starttirahaan.

Suomessa globalisaatiorahastohankkeita toteutetaan parhaillaan STX Finlandin, Broadcomin ja ohjelmistoalan viime vuosien suurten irtisanomisten vuoksi. Hakemusta valmistellaan myös Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston irtisanomisten vuoksi.

Tutkija: Nyt on erityisen tärkeää, että valtuustoihin valitaan hyviä poliitikkoja

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
SDP:n vaalimainos Helsingissä.

Parin viikon kuluttua käytävät kuntavaalit ovat erityisen tärkeät, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus onkin viemässä ison osan kuntien tehtävistä. Näin arvioi politiikan tutkija Emilia Palonen.

Sote- ja maakuntauudistuksen takia kunnissa eletään myllerryksen aikaa. Siksi on Palosen mukaan tärkeää, että valtuustoihin valitaan nyt hyviä poliitikkoja, jotka pystyvät ajamaan kuntansa asioita myös kuntien välisissä yhteistyökuvioissa.

– Juuri tämän takia, että eletään turbulenttia aikaa, nämä ovat tosi tärkeät vaalit. On tärkeää, että valitaan erityisen hyviä poliitikkoja, jotka ajavat tehokkaasti sellaisia asioita mitä ihmiset haluavat ja pääsevät vaikuttamaan.

Palosen mielestä näiden vaalien alla pitäisi käydä enemmän keskustelua lähidemokratiasta eli siitä, miten asukkaat voivat vaikuttaa oman asuinalueensa tasolla. Valittavilla kunnanvaltuustoilla on iso rooli siinä, miten kunnat jatkossa toimivat.

– Kuntien tähän asti tuottamat arjen palvelut ovat lähellä asukkaita. Miten asukkaat voivat vaikuttaa paikallistasolla, kunnanosatasolla siihen, miten ne tehdään? Palonen kysyy.

Paikalliset kysymykset ovat kuntavaaleissa tärkeitä, ja valtakunnan tason keskustelu harhautuukin monesti alueille, jotka eivät enää kuulu kuntien tehtäviin.

Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta sanoo, että yksi hyvä ja yleistynyt tapa on nostaa lähiasioita esiin paikallisissa vaalipaneeleissa. Paikallisen tason polttavimmat kysymykset saattavat vaihdella paljonkin.

– Toisissa kunnissa on esimerkiksi akuuttia keskustella lakkautetaanko kyläkouluja, toisessa rakennetaanko uusia homekoulujen tilalle, Pekola-Sjöblom sanoo.

Keskustelua aiheesta

Timo Soini: ”Sain tyttöjä kainaloon kahmalokaupalla”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kertoo verkkosivuillaan antaneensa puolueelleen kaikkensa. Lauantaina päivitetty teksti paljastaa, että Soinin mieli oli eilen haikea.

”Lopetan puheenjohtajana huipulta. Minulle omien tuki on ollut kaikki kaikessa. Kilpailijat ja mediat ovat lyöneet kuin vierasta sikaa. Se on osa sitä henkistä epämukavuutta, joka liittyy perussuomalaisten puheenjohtajuuteen. Syvä kenttä ei ole koskaan epäröinyt, ei hylännyt. Minun tulee ikävä teitä ja näitä kierroksia.”

Kierroksilla Soini viittaa vaalityöhön, jota hän teki lauantaina useassa paikassa. Yksi kohteista oli Vantaalla, Tikkurilassa.

”Sain tyttöjä kainaloon kahmalokaupalla. Pitkäaikaisia tuttuja ja paljon uusia myös nuoria ja tietysti Korson porukat. Youtuubiikin pääsin”, ulkoministeri veisteli.

Soini uskoo vakaasti vaalimenestykseen. Hallitusvastuu on syönyt perussuomalaisten kannatuksesta puolet pois, ainakin gallupien mukaan.

”Minulle on turha tulla mussuttamaan mahdottomuuksista. Meidän ihmisten on tavoiteltava mahdottomuuksia ja tehdä niistä mahdollisia. En koskaan anna periksi, en missään asiassa, enkä mistään syystä. Edellyttäen, että asia on oikea.”

Osmo Soininvaara: Demarit kärsivät henkisestä neuvottomuudesta: ”Autoakaan ei ohjata jarrupolkimella”

Kuva: Kari Hulkko

Vihreiden entinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara kertoo blogissaan toivovansa, että demarit pääsisivät henkisestä neuvottomuudestaan ja pystyisivät löytämään uuden suunnan. Hänen mukaansa autoakaan ei ohjata jarrupolkimella.

”Populistit ovat kaikkialla syöneet erityisesti demarien kannatusta, koska duunarieliitti on ollut pettynyt asemansa heikentymiseen. Ahdinko on saanut demarit vetäytymään siilipuolustukseen. Entisestä edistyksen lipunkantajasta on tullut muutoksen vastustaja.”

Soininvaara kirjoittaa, että demarien ahdingolle on helppo ilkkua, mutta se on kaikkien parempaa huomista toivovien ongelma. Hänen mukaansa edistyksen rintamaan tarvittaisiin myös demareita.

”Syyt populistiseen herravihaan eivät ole kadonneet mihinkään – vain purkautumiskanava on menettänyt uskottavuutensa. Tilalle voi tulla myös jotain vielä pahempaa.”

Soininvaaran mukaan keskiluokan kuihtumiseen ja eriarvoistumiseen on löydettävä toimivia lääkkeitä, tai teollisuusmaat kulkevat vaaleissa kriisistä toiseen.

AVAINSANAT

Heinäluoma: ”Yhden koon sukkahousujen aika EU:ssa on ohi” – kansallisvaltion voimakkuus ajatteluun tunnustettava

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kansanedustaja Eero Heinäluoman mukaan kuntavaalien tauottua Suomessa on tarve käydä iso Eurooppa-keskustelu.

Euroopan unioni joutuu valitsemaan uudelleen suuntansa ja tekemään johtopäätöksiä vastoinkäymisistä, joita se on viime vuosina kohdannut.

– Tienristeys on haastava. Pidän selvänä, että unioni tulee olemaan toisenlainen kuin tähän saakka on ajateltu.

Heinäluoma katsoo, että keskustelu Euroopasta pitää aloittaa siitä, mikä on EU:n suunta.

– Se on tiedettävä ensin, ennen kuin mietitään sitä, mitä Suomi tekee. EU on jättiläismäinen tuhatjalkainen. Onko niin, että kun pilliin vihelletään, kaikki jalat menevät yhteen suuntaan?

– Vai onko hyväksyttävä se, että 27 maan unionissa osa menee yhteistyössään pidemmälle ja osa jää katsomaan, miten pidemmälle menevät onnistuvat ja ovatko yhteistyössään edistyneet tyytyväisiä elämäänsä? En pidä tätä jälkimmäistä huonona ratkaisua, sillä sen vaihtoehtona taitaa olla paikalleen pysähtyminen ja aikaa myöten taantuminen.

– Suomella pitää olla silmät auki ja pitkät päällä ajovaloissa. Pitää katsoa kauas, miten Eurooppa voi kehittyä.

Euron kehittäminen voi olla visaista.

Heinäluoma puhuu niin eurosta kuin pakolaiskriisistä.

– Eurokriisi on testannut EMUn toimivuutta ja siinä on jo korjaustoimia jo tehty. Nyt rakennetaan yhteistä pankkisuojaa ja rahoituslaitokset ovat tietysti ihan talouden ytimessä. Kysymys on, miten euro jatkaa tästä eteenpäin, se ansaitsee myös tulla mietityksi.

– Euron kehittäminen voi osoittautua meille vielä kaikkein visaisimmaksi osaksi EU:n tulevaisuuskeskustelua.

Pakolasikriisi on osoittanut, että Schengen ei toimi.

– Tässä kysymys kuuluu, mitkä ovat korjausliikeet. Toisaalta halutaan nauttia vapaasta liikkuvuudesta. Se on yhtä hyvin tärkeää tavalliselle ihmisille kuin liike-elämälle. Se haluttaisiin säilyttää. Ongelma on kuitenkin, että EU:n ulkorajat vuotavat. Se koskee ennen kaikkea Etelä-Eurooppaa, ja pulma ei tule pysähtymään, vaikka Syyrian kriisi saataisiin ratkottua.

– Oman etumme nimissä joudumme ottamaan vastuuta Pohjois-Afrikan kehityksestä vaikkapa aktiivisemmalla kehitysyhteistyöllä ja keskinäisellä kaupalla.

”Edelleenkin ihmiset tuntevat suurempaa lojaliteettia kansallisvaltiota kohtaan.”

Heinäluoman mukaan EU:ssa joudutaan myös tunnustamaan, miten voimakas kansallisvaltio on ihmisten ajatuksissa.

– Sillä on paljon voimaa ja sen ohi ei voi mennä huomaamatta. Se on tullut kaikissa kriiseissä esiin. Edelleenkin ihmiset tuntevat suurempaa lojaliteettia kansallisvaltiota kohtaan kuin EU:ta kohtaan. Se on tosiasia, mikä täytyy hyväksyä.

Heinäluoman mielestä ratkaisu on eri kehien Eurooppa.

– Täytyy hyväksyä, että EU:n kehityksessä tulee vaihe, jossa tulee erilaisia yhteistyöratkaisuja. Jotkut haluavat kulkea pidemmälle ja eteenpäin. Toisilla ei ole tähän halua. Eri kehien Eurooppa ei ole se kovasti toivottu asia, mutta se taitaa olla ainut mahdollinen ratkaisu. Ei unionilla ole voimia pakottaa kaikkia samaan lopputulokseen. Yhden koon sukkahousjen aika on ohi, täytyy olla joustavuutta.

”Nyt palataan vanhaan totuuteen.”

Heinäluoma muistuttaa, että eritahtisuus on ollut EU:n todellisuutta pitkään, esimerkiksi Schengen on tästä hyvä esimerkki, niin myös euro. Eivät niissä ole kaikki valtiot mukana.

– Unionissa on ollut kuitenkin myös sisäänrakennettu ajatus, että kaikki jäsenmaat pystyisivät yhtä aikaa hyppäämään samaan suuntaan. Nyt palataan vanhaan totuuteen, jonka mukaan unioni ei voi laajentua ja syvyntyä yhtä aikaa. EU:n arvo- ja kulttuuriyhdentymiseen menee oma aikansa.

– Kysymys kuuluu, tehdäänkö jotain vai odotetaako vain että lähestymme toisiamme. On hyväksyttävä se, että niiden, jotka haluavat, täytyy olla oikeus kulkea eteenpäin. Tärkeää on, että tiiviimpi yhteistyö ei ole poissulkevaa. Sen täytyy olla avointa kaikille unionimaille, kunhan ne täyttävät yhteistyön ehdot.

”Katseet kääntyvät Kasarmitorin laidalle.”

Jos asioita katsoo Suomen kannalta, keskeinen asia on euron kehittäminen. Heinäluoma muistuttaa uudelleen, miten tähän liittyvät ratkaisut voivat olla maamme kannalta vaikeita.

– Suomi on elämän opettamana omaksunut lähtökohdan, että yritetään välttää jäsenmaiden yhteisvastuuta, ja otetaan todesta voimassa olevat säännökset, joiden mukaan maat eivät vastaa toistensa veloista, hän toteaa.

Hänen mukaansa ideat euroalueen yhteisestä budjetista ja yhteisvastuun lisäämisestä eivät oikein mahdu Suomen ajatteluun.

– Euroaluetta koskeva keskustelu ei ole meille helppo rasti. Sen sijaan puolustusyhteistyön edistämisessä Suomella on kaikki syyt olla aktiivisesti mukana.

– Tässä Suomella olisi kaikki syyt olla aloitteellinen, koskeepa se materaalihankintoja tai yhteisiä suoritusnormistoja tai yhteistä harjoitustoimintaa. Katseet kääntyvät Kasarmitorin laidalle. Siellä pitäisi käyttää aikaa ja energiaa ja tuoda julkiseen keskusteluun ideoita, joita EU:n puolustusyhteistyö voisi tarkoittaa. Siinä on nyt momentum.

Helsingin Kasarmitorin varrella sijaitsee puolustusministeriö.

– Jokainen asia täytyy harkita omanansa siltä kannalta, mikä on Suomen etujen mukaista, Heinäluoma linjaa EU-ajatteluaan.

Puskuri on jäänyt käyttämättä.

Kansanedustaja katsoo, että Suomen mukana olo Euroopan yhteisessä valuutassa on vahvistanut maamme asemaa ja antanut alkuvaiheessa paljon hyötyä.

– Erityisesti hyödyt ovat koskeneet meidän pk-sektoria. Euro on poistanut ulkomaankaupan riskejä. Olemme myös hyötyneet kansalaisina, kun euro on helpottanut matkustamista ja hintojen vertailua. Alhainen korkotaso on sekin ollut kansantaloudelle eduksi.

Heinäluoman mukaan heikkous on siinä, että emme ole täysin ymmärtäneet, mitä tarkoittaa elää yhteisessä valuuutassa.

Tässä yhteydessä hän nostaa esiin työeläkerahaston ja työttömyysvakuutusrahaston puskurit. Työeläkepuskuria ei ole käytetty, vaikka sillä olisi voinut helpottaa taantumaa.

– Olisi pitänyt ilman muuta käyttää olosuhteissa, joissa kova shokki on todellisuutta, Heinäluoma sanoo.

Lue Eero Heinäluoman henkilöhaastattelu 30.3. ilmestyvästä Demokraatista. Heinäluoma kertoo elämäntilanteestaan, kuntavaaliasetelmista, tulevaisuuden suunnitelmistaan muun muassa presidentinvaalien suhteen ja ottaa vahvasti kantaa työmarkkinatilanteeseen.

HS: Suomalaisprofessori ryöpyttää Trumpia: ”Arvostelukyvytön seksuaalinen häirikkö”

Kuva: Lehtikuva

Arviot Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin aikeista ja persoonasta kovenevat sitä mukaa kun hänen kautensa etenee.

Tällä kertaa vuorossa on kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, joka pelkää Helsingin Sanomien haastattelussa, että Yhdysvallat hakee Trumpin johdolla sotaa.

”On ennustettavissa, että tällainen arvostelukyvytön seksuaalinen häirikkö hakee arvostusta juuri voimapolitiikasta. Trump vetoaa usein ’kunnian’ palautukseen. Hän on huomauttanut, että olisi jo aika, että Yhdysvallat voittaa jonkin sodan”.

Tammikuussa psykiatri ja vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Claes Andersson sanoi Ilta-Sanomille, että Trump käyttäytyy narsistisesti eikä hän välitä toimintansa seurauksista.

Koskenniemikin pohtii Trumpin roolia.

”Onko kyse rooseveltilaisesta vallankaappauksesta vai onko oikeampi vertailukohta Hitler, Mussolini tai Berlusconi. Valitettavasti nämä ovat ne lähihistorialliset kiintopisteet, jotka Trumpia arvioi­taessa tulevat väistämättä esiin, vaikka kuinka yritän välttää lyömästä leimoja.”