Ulkomaat
7.4.2019 08:42 ・ Päivitetty: 7.4.2019 08:42
25 vuotta sitten koko maailma todisti valtavaa kansanmurhaa – tänään alkaa 100 päivän suruaika
Ruandassa Keski-Afrikassa alkaa tänään sadan päivän suruaika, jolloin muistetaan 25 vuotta sitten tapahtuneen kansanmurhan uhreja. Sen aikana hutut surmasivat yli 800 000 tutsia ja maltillista hutua.
Kansanmurha alkoi 7. huhtikuuta vuonna 1994, kun sotilaat tappoivat pääministerin, joka lukeutui maltillisiin hutuihin. Murhaaminen jatkui 100 päivää.
Muistotilaisuudet aloittaa presidentti Paul Kagame sytyttämällä tulen pääkaupungissa Kigalissa paikalle, johon arvellaan haudatun yli 250 000 uhria.
Kigalissa järjestetään myös muistojuhla, johon odotetaan useita Afrikan maiden johtajia sekä Belgian pääministeriä Charles Micheliä. Ruanda oli aikanaan Belgian siirtomaa.
Muistojuhlaan sai kutsun myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron, mutta hänen sijastaan maata edustaa ruandalaissyntyinen Ranskan parlamentin jäsen.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että Macronin poisjäänti heijastelee erilaisia näkemyksiä siitä, mikä oli Ranskan osuus kansanmurhassa. Ruanda on syyttänyt Ranskaa hutujohtoisen hallituksen tukemisesta ja pakoon lähteneiden syyllisten auttamisesta.
Ranska on puolestaan ollut perinteisesti sillä kannalla, että Ruandassa tuolloin olleet YK:n valtuuttamat ranskalaissotilaat tekivät kansanmurhan aikana parhaansa ja pelastivat tuhansia ihmisiä. Presidentti Macron nimitti kuitenkin perjantaina asiantuntijapaneelin tutkimaan Ranskan toimia kansanmurhan aikoihin.
Lisää aiheesta
Murhaajilla oli käytössään tappolistoja.
Ruandan tapahtumat ovat jääneet aikalaisten mieliin uhrien silmittömästä teurastamisesta. Ihmisiä ammuttiin, mutta myös tapettiin viidakkoveitsillä ja hakattiin kuoliaaksi.
Murhaajilla oli käytössään tappolistoja, joilla oli pääosin tutsien nimiä, mutta myös oppositiota edustaneita hutuja. Radiolähetyksissä suollettiin tutsien vastaista propagandaa, ja media ja viranomaiset yllyttivät kansaa ryöstöihin ja murhiin.
Kansanmurha päättyi 4. heinäkuuta, kun pääosin tutseista koostuneet sotilaat valtasivat Kigalin. Joukkoja johti nykyinen presidentti Kagame. Sadattuhannet kostoa pelkäävät hutut pakenivat maasta.
YK asetti sittemmin kansainvälisen tuomioistuimen käsittelemään kansanmurhaa. Tuomion saaneiden joukossa oli paitsi poliitikkoja myös median edustajia. Tuomioistuin lopetti toimintansa 2015.
Helsingin hovioikeus hylkäsi kansanmurhasta tuomitun miehen hakemuksen.
Kansanmurhan aikaisia tapahtumia on puitu paitsi paikallisissa ruandalaisissa tuomioistuimissa myös muissa maissa, Suomessakin.
Kuluvan vuoden alussa Helsingin hovioikeus hylkäsi Ruandan kansanmurhasta tuomitun miehen vapauttamishakemuksen. Mies istuu vankilassa elinkautista tuomiota.
Helsingin hovioikeus katsoi vuonna 2012 antamassaan tuomiossa, että mies käski surmata seitsemän ihmistä ja surmasi itsekin useita ihmisiä. Oikeuden mukaan mies muun muassa johti hyökkäyksiä, levitti propagandaa ja käski polttaa koteja.
Hovioikeus katsoi alkuvuoden päätöksessään, että vapauttamista vastaan puhui elinkautiseen johtanut tekokokonaisuus.
– Vaikka teot on tehty sisällissodan aikana, ei niitä eikä etenkään niiden tavoitteita voida pitää tekojen törkeyttä vähentävänä seikkana.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
Ulkomaat
4.4.2019 16:57
”Hänellä ei ollut rohkeutta ymmärtää” – Macronin päätös jättää kansanmurhan muistojuhla väliin puhuttaa
Kotimaa
4.1.2019 08:37
Joukkotuhonnasta tuomittu mies jää vankilaan istumaan elinkautistaan – Helsingin hovioikeus on hylännyt Ruandan kansanmurhasta tuomitun vapauttamishakemuksen
27.6.2018 12:51
Ruotsin kansalaiselle elinkautinen kansanmurhasta