Vaaleissa on kyse poliittisesta näytelmästä, sillä Putinilla ei ole todellisia vastaehdokkaita ja käytännössä kaikki oppositiotoiminta Venäjällä on tukahdutettu.

Vaaleja seuraamassa ei myöskään ole riippumattomia ulkomaisia tarkkailijoita. Tulosten mahdollista väärentämistä helpottaa yhä laajemmin käytössä oleva sähköinen äänestäminen.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan Venäjän johto on vaalivilpin tarpeen kanssa pakkoraossa: itsevaltaisten järjestelmien logiikka toimii siten, että johtajan väistämättä rapautuvaa karismaa pitää pönkittää aina vain entistä paremmalla vaalituloksella.

MAHDOLLISIA protesteja vaaleja vastaan voidaan nähdä sunnuntaina. Helmikuussa vankeudessa kuollut oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi ehti kehottaa kansalaisia saapumaan äänestyspaikoille puoliltapäivin äänestämään jotakuta muuta kuin Putinia.

Näytösvaalit järjestetään myös Venäjän miehittämillä alueilla Ukrainassa.

Entinen tiedustelupalvelu KGB:n työntekijä Putin nousi ensi kerran presidentiksi vuonna 2000 Boris Jeltsinin jälkeen. Vuonna 2004 hän luovutti tehtävän neljäksi vuodeksi Dmitri Medvedeville toimien itse pääministerinä. Käytännössä valta kuitenkin säilyi myös tuolloin Putinin käsissä.

Vuodesta 2008 jälleen yhtäjaksoisesti presidenttinä olleen Putinin johdolla lakia on muutettu siten, että nyt 71-vuotias Putin voi jatkaa presidenttinä vuoteen 2036 saakka. Tuolloin hän tulisi olleeksi vallassa jopa pidempään kuin neuvostodiktaattori Josif Stalin.