Politiikka
10.4.2017 11:12 ・ Päivitetty: 10.4.2017 11:12
Äänestysinto ei hiipunut pohjamutiin – kiitos isojen kaupunkien – Kuntaliitto esittää rohkeita kokeiluja
Suurten kaupunkien asukkaat käyttivät eilisissä kuntavaaleissa äänioikeuttaan selvästi innokkaammin kuin aiemmin, selviää Kuntaliiton analyysista. Tämä oli suurin syy siihen, että äänestysprosentti nousi koko maassa. Äänestysprosentti nousi 0,5 prosenttiyksikköä 58,8, prosenttiin vuoden 2012 äänestysprosentista (58,3%).
Suurista kaupungeista äänestysaktiivisuus nousi eniten Helsingissä (+ 4,2 prosenttiyksikköä), Turussa (+ 3,4 prosenttiyksikköä) ja Tampereella (+ 3,0 prosenttiyksikköä).
– Helsingissä kuntavaalit käytiin pormestarivaalina, mikä vauhditti äänestämistä tuntuvasti. Myös Tampereella suuret puolueet kävivät tiukkaa kilpailua pormestarivalinnasta, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi.
Kuntaliiton toimitusjohtajasta Jari Koskisesta näyttääkin siltä, että pormestarimallin käyttöönotto näyttäisi lisäävän kiinnostusta äänestämiseen.
– Malli selkeyttää luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välistä työnjakoa ja antaa kasvot päätöksenteolle, Koskinen huomauttaa.
Kuntakohtaiset erot äänestysprosentissa olivat erittäin suuria, kuten aiemmissakin kuntavaaleissa. Korkein äänestysprosentti oli Kinnulassa, 82,6 prosenttia. Kinnulassa oli koko maan korkein äänestysprosentti myös vuosien 2012 ja 2008 kuntavaaleissa. Myös Luodon kunnassa äänesti yli 80 prosenttia äänioikeutetuista (82,5 %).
Eniten äänestysprosentti nousi Kärkölässä (+ 6,9 prosenttiyksikköä), Närpiössä (+ 4,5 prosenttiyksikköä) ja Helsingissä.
Lisää aiheesta
Kuntakohtaiset erot olivat erittäin suuria.
Matalin äänestysprosentti oli Kajaanissa, 49,3 prosenttia. Kajaani on ainoa kunta, jossa äänestysaktiivisuus jäi alle 50 prosenttiin.
Eniten äänestysaktiivisuus laski Siuntiossa (- 9,0 prosenttiyksikköä), Posiolla (- 8,9 prosenttiyksikköä) sekä Isojoella (- 7,1 prosenttiyksikköä).
– Perussuomalaisten kannatuksen lasku on yksi mahdollinen syy äänestysinnon hiipumiseen monessa kunnassa, Marianne Pekola-Sjöblom arvioi.
Äänestysaktiivisuuden selkeä nostaminen vaatii Koskisen mielestä uusia keinoja.
– Olisi kokeiltava ennakkoluulottomasti eri vaalien yhdistämistä, pormestarin valintaa suoralla vaalilla, äänestysikärajan laskemista sekä nettiäänestämisen mahdollistamista, Koskinen ehdottaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.