Independent-lehden mukaan hanketta on ollut junailemassa teknologiamiljardööri Elon Musk. Liittovaltion työntekijöiden saama irtisanoutumiskirje muistuttaakin otsikkoa myöten viestiä, jonka Musk lähetti entisen Twitterin, nykyisen X:n, työntekijöille yhtiön ostettuaan.

Radikaali liittovaltion työvoiman leikkaaminen muistuttaa äärikonservatiivien Projekti 2025 -hankkeen ehdotuksia sekä vanhempaa ajatusta, jota on palloteltu Yhdysvaltain laitaoikeiston blogikirjoituksissa jo pitkään. Se tunnetaan lyhenteellä RAGE (suom. raivo), joka tulee sanoista ”Retire All Government Employees”, eli hankkiudutaan eroon kaikista valtion työntekijöistä.

Iskulauseen isä on tietokoneinsinööri ja bloggari Curtis Yarvin, joka on noussut äärilaidan ajatusjohtajaksi Piilaakson miljardöörien ja laitaoikeiston keskuudessa. Yarvinin ajatuksista on puhunut myönteiseen sävyyn senaattorista varapresidentiksi noussut J. D. Vance.

TRUMPIN toisen kauden myötä Yarvin on kehittynyt internetin kummajaisesta lähes salonkikelpoiseksi poliittiseksi ajattelijaksi. Yhdysvalloissa sanomalehti New York Times julkaisi tammikuussa Yarvinin pitkän haastattelun, jossa hän kiisti olevansa varapresidentti Vancen ystävä tai erityisen vaikutusvaltainen hallinnossa. Yarvinin mukaan häntä ei kutsuttu Trumpin virkaanastujaisiin.

-  Olen ulkopuolinen. Olen intellektuelli. Ajatuksiani levittävät (hallinnon) työntekijät, jotka uivat tässä internetin sopassa, Yarvin sanoi vaikutusvallastaan.

Liittovaltion työntekijöille potkujen jakaminen on yksi Yarvinin maltillisimmista ajatuksista. Hän on liberaalin demokratian ja tasa-arvon avoin vastustaja, joka haluaa Yhdysvalloille yksinvaltiaan elkein hallitsevan ”toimitusjohtaja-monarkin” – eli diktaattorin, kuten Yarvin itse sanoo.

-  Toimitusjohtajalla ja diktaattorilla ei ole eroa, ne ovat sama asia. Jos amerikkalaiset haluavat muuttaa hallitustaan, heidän täytyy päästä yli diktaattorifobiastaan, Yarvin sanoi vuonna 2012 pitämässään puheessa, jossa hän esitteli RAGE-iskulauseensa.
Yarvinin retoriseen tyyliin kuuluvat provosointi, kärjistys, musta huumori ja trollaus. Monille onkin ollut vaikeaa todeta, kuinka vakavasti hänen sanomisensa pitäisi ottaa.

2000-LUVUN alusta salanimellä Mencius Moldbug blogikirjoituksiaan julkaissut Yarvin oli pitkään vain yksi lukemattomista internetin syövereiden äärilaidan oikeistokirjoittelijoista. Hän kuitenkin nousi arvovaltaiseen asemaan, kun hänen kirjoituksensa löysivät rikkaita ja vaikutusvaltaisia lukijoita Piilaakson eliitistä.

Blogikirjoitusten ohella Yarvin sai näkyvyyttä puhujana. Yarvinin ajatuksista viehättyi muun muassa vaikutusvaltainen teknologia-alan miljardööri Peter Thiel, joka kuuluu Trumpin hallinnon keskeisiin tukijoihin. Thiel on varapresidentti Vancen poliittisen uran merkittävä rahoittaja.

Libertaristiksi eli kaikenlaisen valtion sääntelyn vastustajaksi itseään luonnehtiva Thiel on itsekin puhunut avoimesti demokratiaa vastaan.

-  En enää usko, että vapaus ja demokratia ovat yhteen sovitettavissa, sanoi Thiel vuonna 2009 julkaistussa kirjoituksessaan.

YARVININ ideologiaa on kutsuttu ”pimeäksi valistusaatteeksi” ja ”uustaantumuksellisuudeksi”.

-  Yarvin edustaa näkökulmaa, jolla on edeltäjiä libertarismissa ja vapaiden markkinoiden taloustieteessä. Sillä on juurensa eliittiteoriassa, jonka mukaan poliittinen valta periytyy eliiteiltä eliiteille, yksi toisensa jälkeen. On nousevaa eliittiä ja vanhaa, väsynyttä eliittiä, kertoo STT:lle Kalifornian Berkeleyn yliopiston oikeistopolitiikan tutkimuskeskuksen johtaja Lawrence Rosenthal.

Rosenthalin mukaan Yarvin katsoo, että Yhdysvaltain liberaaliin demokratiaan nojaava poliittinen järjestelmä on väistymässä, ja että Yarvinin kaltaiset ovat uutta nousevaa eliittiä.

-  Heidän ideansa vallasta perustuu heidän taustaansa Piilaaksossa, eli he näkevät Piilaakson yhtiöt esikuvina poliittisille organisaatioille. Tästä seuraa ajatus kansallisesta toimitusjohtajasta, joka on enemmän tai vähemmän sama kuin diktaattori tai kuningas.

HELSINGIN yliopiston vierailevan Fulbright-professori Joshua Wilsonin mukaan Yarvin edustaa äärimmäistä muotoa monista aatesuuntauksista, jotka ovat olleet mukana yhdysvaltalaisessa konservatismissa jo vuosikymmenten ajan.

-  Konservatiiviliikkeessä on ollut olemassa pitkän linjan demokratiavastainen ajattelutapa, eli tässä ei ole mitään uutta, Wilson sanoo.

Wilsonin mukaan demokratia on yllättävän monimutkainen käsite määritellä selkeästi, minkä vuoksi sitä voi käyttää monella tapaa retorisena työkaluna politiikassa.

-  Koska ”uhka demokratialle” ja demokratia ovat niin tulkinnanvaraisia käsitteitä monien amerikkalaisten mielessä, republikaaneille ja Trumpille on suhteellisen helppoa torjua nämä syytökset (demokratiavastaisuudesta) vasemmiston liioitteluna.

WILSONIN mukaan liittovaltion rakenteiden purkamisen haikailulla on pitkät perinteet konservatiiviajattelussa.

-  (Republikaanipresidentti) Ronald Reaganin mukaan pelottavimmat sanat englannin kielessä ovat ”olen valtiolta ja olen täällä auttaakseni”. Se kiteyttää tämän syvälle menevän ja pitkäikäisen liittovaltion vastaisuuden, joka jatkuu läpi konservatiivisen liikkeen ja republikaanipuolueen historian.

Wilsonin mukaan RAGE-ajattelu on luonnollista jatkumoa sille, että konservatiivien retoriikassa on vuosikymmenten ajan nähty liittovaltio uhkana, joka pitää panna kuriin.

-  Se muodostaa sillan tällaiseen ääriajatteluun.

Yksi yhdysvaltalaisen poliittisen ajattelun paradokseista on se, että liittovaltiolta leikkaamisen ja sen pienentämisen puolesta saarnaavat usein samat konservatiivit, jotka myös haluavat tehdä presidentistä mahdollisimman voimakkaan. Miten heikko liittovaltio ja mahtava presidentti mahtuvat samaan aatteeseen?

-  Se on kyllä kumma juttu, Wilson myöntää.

BERKLEYN yliopiston Rosenthalin mukaan Yarvinin ajatus ”toimitusjohtaja-monarkista” ei Yhdysvalloissa ole enää kaukana todellisuudesta. Suurin syy tälle on maan konservatiivienemmistöisen korkeimman oikeuden viime vuonna tekemä päätös presidentin laajasta syytesuojasta virkatoimissaan.

-  Halutaanko Trumpille antaa rajaton valta? Käytännössä hänellä on se jo. Se on seurausta korkeimmasta oikeudesta, joka etukäteen antoi hänelle vapauden tehdä, mitä haluaa.

Trumpin toisen kauden ensimmäisen kymmenen päivän aikana hallinto on tehtaillut valtavan määrän radikaaleja asetuksia ja määräyksiä, jotka ovat koetelleet Yhdysvaltain perustuslain rajoja ja venyttäneet presidentin valtaoikeuksia äärimmilleen.

Rosenthalilta tästä kysyessään STT:n toimittaja käyttää kielikuvaa ”blitzkrieg”, eli salamasota.

-  Sanavalinta on ajattelusi paljastava. Republikaanit kutsuvat sitä ”shock and aweksi”, mutta sinä kutsuit sitä blitzkriegiksi, joka oli natsien sana samalle asialle. Tällä tapaa lingvistisesti ja ehkä tiedostamatta esiin nousee mielikuva kolmannesta valtakunnasta – ja mielestäni se mielikuva ei ole sopimaton.

Rosenthalin mukaan Trumpin politiikassa natsi-Saksan toimintaa muistuttaa kongressitalon mellakkaan osallistuneiden armahdus, joka vahvistaa republikaanipuolueen ja puolisotilaallisten aseistettujen ryhmien välistä sidettä.

-  Tämä on yksi fasististen liikkeiden tunnuspiirteistä, Rosenthal sanoo.

Armahdettujen joukossa olivat äärioikeistolaisten ryhmien Proud Boysin ja Oath Keepersin johtoon kuuluneet Enrique Tarrio ja Stewart Rhodes, jotka oli tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin mellakan järjestämisestä.

ROSENTHALIN mukaan Yhdysvaltain demokraattiset instituutiot kohtaavat Trumpin toisella kaudella haasteen, jonka veroista ei maan historiassa ole aiemmin nähty. Trump edustaa tutkijan mukaan oikeistolaisen nationalismin suuntausta, joka on valloilla esimerkiksi Unkarissa, Intiassa, Turkissa ja monissa muissa maissa.

-  Mutta toisin kuin melkeinpä kaikissa noissa muissa maissa, tässä maassa on 250 vuotta toimivaa demokratiaa kaikkine kauneusvirheineen ja epäonnistumisineen. Amerikkalaisessa yhteiskunnassa on institutionaalisia rakenteita, joiden juuret menevät syvälle ja jotka ovat demokraattisia.

Rosenthalin mukaan Trumpin hallinnossa vaikuttavien Piilaakson teknomiljardöörien ja kristittyjen nationalistien visiot maan tulevaisuudesta ovat hyvin erilaisia, ja nämä ristiriidat voivat vielä repiä republikaaneja tulevaisuudessa.

-  Emme myöskään tiedä, kuinka epäpäteviä he lopulta ovat. Trumpin ensimmäisen kauden hallinto oli hyvin epäpätevä. Tällä kertaa he valmistautuivat eri tavalla, mutta he tulevat silti tekemään erehdyksiä ja kurottamaan liian kauaksi tavalla, joka johtaa kannatuksen sulamiseen.

LASSE LAPINTIE / STT