Sitkeä kiistely uhkaa jälleen kerran kaataa Israelin hallituksen. Pääministeri Benjamin Netanjahu on ahtaalla hallitusta vaivoin pystyssä pitävien uskonnollisten puolueiden sekä Israelin yleisen mielipiteen ja oikeuslaitoksen välissä.

Läheltä piti jo viime kesänä, kun oppositio yritti houkutella asevelvollisuuden laajentamisesta ärtyneitä uskontopuolueita äänestämään hallituksen kumoon. Hanke kuivui kokoon, kun puolueet pääsivät Netanjahun kanssa sopuun haredimiesten asevelvollisuuden huomattavasta vesittämisestä.

Korkein oikeus vaati marraskuussa hallitukselta kunnon ehdotusta arviolta noin 70 000 asevelvollisuusikäisen haredijuutalaisen miehen kutsumisesta palvelukseen. Nyt parlamentin eli knessetin käsittelyssä on lakiesitys, joka ei kuitenkaan opposition ja monien muiden mielestä korjaa asiaa ollenkaan.

Uskonnolliset puolueet taas ovat kiirehtineet lain käsittelyä, mutta kiistävät vielä uhanneensa kaataa hallitusta, jos niin ei tapahdu

Esityksen mukaan täysiaikaisesti uskonnollisissa jeshivakouluissa opiskelevat miehet saisivat edelleenkin lykkäystä palvelukseen astumiseen. Asepalveluksen välttelijöiden rangaistukset olisivat lieviä, ja nekin raukeaisivat miehen täytettyä 26 vuotta.

KORKEIMMAN oikeuden todettua viime vuonna haredimiesten vapautuksen asepalveluksesta laittomaksi heistä 24 000:lle lähetettiin kutsuntakirje. Asevoimien mukaan vain 1 200 ilmoittautui palvelukseen.

Mielipidekyselyjen mukaan ylivoimainen enemmistö israelilaisista kannattaa kovia rangaistuksia asepalvelusta vältteleville haredimiehille.

Kaikkien kansalaisten yhdenveroisen kohtelun lisäksi kysymys on aidosta miehistöpulasta. Israelin asevoimien mukaan riveihin tarvittaisiin noin 12 000 sotilasta paikkaamaan aukkoja.

Paine haredimiesten saamisesta armeijaan ei ole helpottamassa, sillä ääriuskonnollisten osuus Israelin kansalaisista kasvaa koko ajan. Israel Democracy Institute -tutkimuslaitoksen joulukuussa julkistaman selvityksen mukaan heitä on jo 1,45 miljoonaa eli yli 14 prosenttia Israelin väestöstä.

Kehitys vain kiihtyy, sillä ääriortodokseista reilusti yli puolet on alle 19-vuotiaita. Haredijuutalaisten kokonaishedelmällisyysluku on 6,5 lasta naista kohden. Esimerkiksi Suomessa vastaava luku on alle 1,3.

Väestökehityksen myötä asepalveluksen aloittavien haredimiesten suhteellinen osuus on itse asiassa ollut laskussa samalla kun uskonnollisten koulujen opiskelijamäärät ovat kasvaneet.

ISRAELIN keskuspankin joulukuussa julkistaman arvion mukaan parlamentissa käsittelyssä oleva lakiesitys ei ole riittävä paikkaamaan asevoimien sotilaiden tarvetta, kertoo Times of Israel.

Turvallisuuden ja tasa-arvon lisäksi kyse on myös taloudesta. Israelissa asevelvollisuus koskee tietyin poikkeuksin sekä miehiä että naisia. Miehet palvelevat vähintään 32 ja naiset 24 kuukautta, minkä jälkeen heidät voidaan kutsua takaisin palvelukseen reservistä.

Keskuspankin laskelmien mukaan yhden reserviläismiehen poissaolo työelämästä aiheuttaa kuukaudessa noin 38 000 sekelin eli noin 10 0000 euron välittömät kustannukset taloudelle.

Haredimiehistä sen sijaan vain noin joka toinen on työelämässä, minkä vuoksi heidän kutsumisensa asepalvelukseen voisi keskuspankin mukaan koitua kustannusten sijaan kansantaloudelle hyödyksi.

Jos 20 000 haredimiestä suorittaisi asepalveluksen, voisi se keskuspankin mukaan laskea reserviläisten palveluksessa olosta aiheutuvia kustannuksia noin 2,3 miljardia euroa. Summa vastaa 0,4:ää prosenttia Israelin koko bruttokansantuotteesta.

Harediyhteisöjen käsitys turvallisuudesta ja sen edellytyksistä on hyvin erilainen. Heidän mukaansa jatkuva rukous ja uskonnollisten tekstien opiskelu ovat yhtä oleellinen osa Israelin puolustamista kuin panssarit tai hävittäjät.

- Opiskelemalla Tooraa suojelemme sotilaitamme kaikkialla, missä he ovat. Tämä on meidän armeijamme, sanoo jeshivakoulua lähellä Tel Avivia johtava rabbi Tzemach Mazuz BBC:n haastattelussa.

Teksti: STT/Niilo Simojoki