Äärisäät häiritsivät noin 242 miljoonan lapsen koulunkäyntiä kaikkiaan 85 maassa. Unicefin mukaan lukema on ”varovainen arvio”.

Lapset ja nuoret aina esikoulusta lukioon kokivat sään ääri-ilmiöiden takia muun muassa oppituntien keskeytyksiä, lomien siirtämisiä, lukujärjestyksen muutoksia tai jopa koulujen vaurioitumisia tai tuhoutumisia.

Raportin mukaan helleaalloilla oli suurin vaikutus maailmanlaajuisesti. Ainakin 171 miljoonaa lastaa kärsi helleaalloista, Unicef kertoo.

Unicefin pääjohtaja Catherine Russell sanoo, että lapset ovat haavoittuvaisempia äärimmäisille sääilmiöille.

-  Lapset eivät voi keskittyä luokkahuoneissa, jotka eivät tarjoa hengähdystaukoa helteestä, eivätkä he pääse kouluun, jos tie tulvii tai koulut huuhtoutuvat pois, Russell sanoo lausunnossa.

Ilmastonmuutoksen takia erilaiset sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja käyvät aiempaa voimakkaammiksi.

Äärisäistä kärsivien lasten määrän uskotaan kasvavan tulevina vuosina, kun lämpötilat jatkavat nousuaan ja puolet maailman lapsista elää maissa, joissa ilmastonmuutos on suuri riski. Esimerkiksi helleaalloille, äärimmäisille tulville ja maastopaloille altistuisi yhä useampi lapsi.

KAAKKOIS-AASIASSA Thaimaassa tuhannet oppilaat jäivät ilman opetusta perjantaina, kun pääkaupunki Bangkokissa suljettiin perjantaina yli 350 koulua ilmansaasteiden takia.

Perjantaina ovet pysyvät kiinni kaikkiaan 352 koulussa metropolialueen 437 koulusta. Pahan saastetilanteen takia viranomaiset päättivät sulkea yli sata koulua enemmän kuin edellisenä päivänä.

Luku on korkein sitten vuoden 2020, jolloin kaikki kaupungin hallinnon alaiset koulut suljettiin saasteiden vuoksi.

Bangkok oli perjantaina ilmanlaadun tarkkailijan IQAirin mukaan maailman seitsemäksi saastunein suurkaupunki.

Kausittaiset ilmansaasteet ovat pitkään vaivanneet Thaimaata kuten monia muitakin Kaakkois-Aasian maita. Saasteet iskevät erityisesti talvisin, kun kylmempi ja seisova talvi-ilma yhdistyy pakokaasujen sekä peltojen kulotussavujen kanssa.