Ongelma on suuri, sillä arviolta 16 miljoonaa eurooppalaista asuu ja työskentelee tällä hetkellä muussa EU-maassa kuin omassa kotimaassaan. Määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Työlainsäädäntöä kiertävät yritykset saavat kilpailuetua, kun kansalliset viranomaiset eivät pysty – tai halua – tehokkaasti puuttumaan rajat ylittäviin työ- ja sosiaalilainsäädäntörikoksiin.

Sisämarkkinat ja vapaa liikkuvuus ovat EU:n suurimpia saavutuksia. Pankkinormien noudattamista valvoo Euroopan pankkiviranomainen, mutta sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuutta ei juuri valvota.

Vapaan liikkuvuuden ongelmat voidaan nähdä yhtenä perussyynä oikeutettuun EU-kritiikkiin, mutta jäsenmaita ei asia ole liiemmin kiinnostanut. Euroopan parlamentissa työntekijöiden suojelu on ollut sosialidemokraattien keskeinen painostuksen ja painotuksen kohde.

Nyt on alkanut tapahtua! Kun olin työministerinä parikymmentä vuotta sitten, saatiin aikaan lähetettyjä työntekijöitä koskeva direktiivi. Siihen jäi valuvikoja. Sen uudistamisesta on vallalla nyt sopu. Nyt vahvistetaan periaate, että samasta työstä pitää maksaa samassa paikassa sama palkka.

Myös EU:n yhteinen työviranomainen on vihdoin valmisteilla. Suunnitteilla on myös eurooppalaisen sosiaaliturvatunnuksen luominen, jolla yksinkertaistetaan kansalaisten ja hallintoviranomaisten kanssakäymistä. Esimerkiksi eläkesaatavien selvittäminen voi edelleen olla todella työlästä, jos työskentelyä on useammassa eri EU-maassa. Uuden viraston tehtävänä olisi valvoa, että työvoiman liikkuvuutta koskevat EU-säännöt pannaan täytäntöön.

Virasto toteuttaa rajat ylittäviä valvontatoimia, torjuu työ- ja sosiaalilainsäädäntörikoksia ja ratkaisee jäsenvaltioiden välisiä kiistoja.

Jotta uudesta virastosta tulisi todellinen työntekijöiden oikeuksien puolustaja, se tarvitsee riittävät valtuudet tutkia ja puuttua väärinkäytöksiin.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko.