Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka pidätti Tsihanouskajan miehen Sjarhei Tsihanouskin monien muiden tavoin tekaistujen syytteiden nojalla ennen vuoden 2020 presidentinvaaleja, ja hänet tuomittiin lähes 20 vuoden vankeuteen.

Tsihanouski vapautettiin kesäkuussa yhdessä 13 muun poliittisen vangin kanssa sen jälkeen, kun Yhdysvaltain edustaja Keith Kellogg oli vieraillut Valko-Venäjällä.

– Mieheni oli suurimman osan vankiajastaan eristyksissä, enkä tiennyt edes, elääkö hän. Vaikka hän oli hyvin uupunut vapauteen päästyään ja järkyttyi siitä, että lapsemme eivät heti tunnistaneet häntä, Lukašenkan hallinnon mielivalta ja vankila eivät onnistuneet nujertamaan hänen mieltään.

Vapautumisen jälkeen pidetyssä pariskunnan yhteisessä tiedotustilaisuudessa Sjarhei Tsihanouski korosti, että hänen vaimonsa on yhä opposition johtaja.

– Emme usko tai koe, että meidät on unohdettu; maailmassa on paljon kriisejä ja sotia, joihin täytyy reagoida. Sekin tulee muistaa, että ilman demokraattista ja vapaata Valko-Venäjää ei ole mitään takeita, etteikö Venäjän aggressio alueella jatkuisi, laajenisi ja etsisi uusia kohteita. Te suomalaiset tiedätte, millainen naapuri Venäjä on, mitä on tyrannia ja mitä sen vastarinta.

Tsihanouskaja kiitti presidentti Alexander Stubbia ja muita kokousjärjestäjiä siitä, että oppositiolla on ääni Etyj-konferenssissa. Kysymykseen Lukašenkan hallinnon edustajien mukanaolosta Helsingissä hän vastasi diplomaattisesti, että kansainvälisen järjestelmän sääntöjä on hyvä noudattaa, vaikkei vastapuoli niin tekisikään.

ENGLANNINOPETTAJAKSI koulutettu, mutta lasten syntymän jälkeen kotiin jäänyt Tsihanouskaja ryhtyi vuoden 2020 vaaleissa presidenttiehdokkaaksi miehensä tilalle ja nousi myöhemmin koko opposition johtohahmoksi.

Alkuun Lukašenka ei ottanut naista vakavasti, mutta nopeasti kasvaneen suosion ja kansainvälisen huomion vuoksi sekä Tsihanouskajaa että hänen lapsiaan alettiin uhkailla. Yleisesti vilpillisiksi todettujen vaalien jälkeen, joissa hän sai 9,9 prosenttia ja Lukašenka 80,2 prosenttia äänistä, Tsihanouskaja lapsineen pakeni Liettuaan.

Siellä hän perusti vuonna 2022 Yhdistyneen siirtymähallituksen, joka on käytännössä pakolaishallitus. Sillä on parikymmentä epävirallista ”suurlähetystöä” ympäri maailmaa.

Lukašenka oli jo aiemmin kieltänyt Valko-Venäjän suurlähetystöjä myöntämästä passeja ulkomailla asuville valkovenäläisille. Tsihanouskajan mukaan ulkomailla asuvia valkovenäläisiä myös uhkaillaan, heidän sosiaalisen median ja muita verkkojulkaisujaan seurataan, heitä yritetään kiristää maassa asuvilla sukulaisilla ja jopa kidnappauksia on tapahtunut.

Yksi käytännön ongelma on, että valtaosa maista, Suomi mukaan lukien, vaatii passia tai jotain muuta virallista henkilötodistusta; ilman sitä ihminen on paperiton ja käytännössä yhteiskunnan ulkopuolella.

– Puolassa ja Liettuassa asuville valkovenäläisille on tämän vuoksi poikkeuksellisesti myönnetty sosiaaliturvatunnus, jotta he pystyvät hoitamaan asioitaan. Olen keskustellut presidentti Stubbin ja muutamien muiden tahojen kanssa siitä, että Suomi liittyisi tähän joukkoon, Tsihanouskaja sanoi.