After work kutsui keskustelemaan työelämästä Kotkassa

Kotkan merikeskus Vellamossa puitiin tänään työelämäkysymyksiä Kotkan sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön after work -tilaisuudessa. Kilpailukykysopimus eli kiky ja palkansaajien asema olivat avainkysymyksinä tilaisuudessa, jonka alustajiksi olivat kutsuttuina metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sekä sairaanhoitajaliiton hallituksen jäsen Anne Heikkilä.

– Idea after work -tilaisuuteen tuli, kun kuulimme, että muualla on järjestetty vastaavaa. Tarkoitus on lähestyä tärkeää asiaa rennolla ja keskustelevalla tavalla ja oleellista on tietenkin ajankohta, jolla on haluttu varmistaa myös työssäkäyvien mahdollisuus osallistua, kertoo Kotkan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Nina Brask.

Kilpailukykysopimus on merkittävä asia kuntatalouden näkökulmasta. Myös palkansaajien asema puhuttaa vaikeassa taloustilanteessa. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto luo kuitenkin toivoa tulevaan.

– Yritysten investoinnit ja tilaukset viestivät tällä hetkellä myönteisestä suunnasta. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan metallialojen työttömyysaste on alle kymmenen prosenttia. Vuosi sitten työttömiä oli liiton työttömyyskassan tilastoissa tuhat enemmän, Aalto sanoo.

Porvarihallituksen näkemys kilpailukyvyn kohentamisesta näyttää kuitenkin olevan työtahdin kiristäminen, palkkojen alentaminen ja yleissitovista työehtosopimuksista luopuminen.

– Tällä hallituksella ”kikyt” eivät lopu tähän. Palkansaajan on hyvä muistaa tämä porvarihallituksen valitsema linja, kun seuraavan kerran uurnille mennään, Aalto jatkaa.

Myös Heikkilä toivoo ihmisten pohtivan tarkoin valintojen seurauksia.

– Ei Sari Sairaanhoitaja varmaankaan odottanut, että julkisen puolen työntekijöitä tällä tavalla kurjistetaan. Julkisen puolen kilpailukykysopimus, joka käytännössä tarkoittaa työajan pidennystä kuudella minuutilla sekä lomarahojen leikkaamista kolmanneksella, ei tunnu oikeudenmukaiselta, Heikkilä sanoo.

 Ei Sari Sairaanhoitaja varmaankaan odottanut, että julkisen puolen työntekijöitä tällä tavalla kurjistetaan

– Tämän hallituksen kurjistavat toimet kohdistuvat tällä hetkellä heikoimmassa asemassa oleviin ja tämä ei suinkaan tuo taloudellista helpotusta vaan enemminkin kasvattaa yhteiskunnan kustannuksia, Heikkilä jatkaa.

Niin Aalto kuin Heikkiläkin kannustavat palkansaajia osallistumaan kuntavaaleihin. Nyt on paikka käynnistää suunnanmuutos.

Torstai-illan tilaisuudessa vauhditettiin myös Kotkan sosialidemokraattista kuntavaalityötä, kun ensimmäiset neljäkymmentä kuntavaaliehdokasta julkaistiin.

– Meillä on koossa hyvä pohja ehdokasasettelulle. Ehdokkaat edustavat monipuolisesti eri ammattiryhmiä ja Kotkan aluetta. Nuorin ehdokas on 18-vuotias, kertoo Kotkan kunnallisjärjestön järjestösihteeri Riku Pirinen.

After work -tilaisuuksia on tarkoitus jatkaa osana Kotkan kuntavaalityötä.

Kuvassa kotkalaisia ehdokkaita sekä Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto (Kuva:

Kuvassa kotkalaisia ehdokkaita sekä Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto (Kuva: Juha Sutinen)

Keskustelua aiheesta

Vähemmän byrokratiaa, enemmän yhdessä tekemistä – Imatran demarit suunnittelevat yhdistymistä

Imatralla on käynnistynyt jälleen keskustelu kolmen sosialidemokraattisen puolueosaston yhdistymisestä. Tavoite linjattiin sunnuntaina pidetyssä kolmen yhdistyksen yhteisessä kuukausikokouksessa.

– Puoluetoimintaan on kyettävä luomaan sellaiset rakenteet, joissa byrokratia on mahdollisimman pienessä roolissa ja yhteinen tekeminen on keskiössä, Imatrankosken sosialidemokraattien puheenjohtaja Niina Malm kommentoi.

Kolmen yhdistyksen yhdistymistä on tavoiteltu ennenkin, mutta varsinaisen yhdistymisen sijaan on tiivistetty yhdessä tekemisen kulttuuria. Tällä kertaa tähtäin on myös rakenteiden yhdistämisessä. Tavoitteeksi on asetettu, että yhteinen yhdistys aloittaa vapun päivänä 2018.

– Poliittisen keskustelunkin elävöittämiseksi on tärkeää, että keskustelut käydään isolla joukolla, yhdessä mielipiteitä vaihtaen, Malm jatkaa.

Yhteisen tahtotilan puutteeseen eivät aiemmatkaan yhdistymisaikeet ole kaatuneet. Haasteeksi ovat lähinnä muodostuneet omaisuuksien kohtalot. Nyt usko senkin osalta on vahvempi.

– Maailma ympärillä muuttuu ja uudistumaan on kyettävä Imatrallakin. Omaisuuskysymysten osalta saamme varmasti tukea myös puolueen taholta, sanoo Vuoksenniskan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Nokelainen.

Mikäli Imatralla syntyy keväällä 2018 yksi yhteinen sosialidemokraattinen yhdistys, on se jäsenmäärältään Kaakkois-Suomen piirin suurin puolueosasto.

Vuoksenniskan työväenyhdistys ja Imatrankosken sosialidemokraatit ovat jo käsitelleet yhdistymistä omissa hallituksissaan. Myös Imatran työväenyhdistyksen hallitus käsittelee asiaa kuluvalla viikolla.

Keskustelua aiheesta

”Hyvä, että Kotka on pinnalla” – SDP:n kansanedustajat pistäytyivät kaupungin torilla, paikalle osui sattumalta myös Toritreffit

Kuva: Johannes Ijäs
Kotkalainen kansanedustaja Sirpa Paatero ja SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm nauttivat torstaiaamun tunnelmasta Kotkan torilla.

SDP:n kansanedustajat jalkautuivat varhain torstaiaamuna Kotkan torille.

Kouvolassa ja Haminassa eilen alkanut eduskuntaryhmän kesäkokous jatkuu. Torilla oli tarjolla ”Uutispuuroa” eli tuoretta Demokraatti-lehteä, ruispuuroa ja keskustelua kansanedustajien kanssa.

Väkeä paikalla riitti mukavasti. Reilun puolen tunnin jälkeen ruispuurokattilassa oli jäljellä 15 litraa, kun 40:stä oli lähdetty liikkeelle.

– Muutama turvapaikkakeskustelu on ollut aamusta. Myös pienituloisten eläkeläisten asiat ovat olleet esillä. Aamulla eläkeläisille on mahdollisuus tulla tänne paikalle, kotkalainen SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero sanoo torilla.

Paateron mukaan Kotkassa on tällä hetkellä vahvasti pinnalla Kantasataman alueen kehittäminen. Millaisia hotelleja ja asuntoja sinne tulee? Paljonko satsaa kaupunki, paljonko yritykset?

Paatero on asunut Kotkassa miltei koko ikänsä, joten hän on kaupunkilaisille tuttu jo senkin vuoksi. Moni tunnistaa kansanedustajan kaupungilla.

– Aviomieheni ja isänikin alkavat olla jo tunnistuksen kohteina, Paatero nauraa ja viittoo toriteltan toiselle puolelle, jossa hekin ovat paikalla.

– Kotkalaiseen kulttuuriin ei kuulu häiriöitä. Käyn kaupassa ihan mielelläni. On mukava, että ihmiset tunnistavat.

1980–1990-lukujen taitteessa Kotkassa oli kaksikin SDP:n kansanedustajaa eduskunnassa, Anna-Liisa Kasurinen ja Antero Kekkonen. Tuolloin vaalipiirien rajatkin tosin olivat erilaiset. Tällä hetkellä Paatero on ainut Kymenlaakson demariedustaja.

Kouvolassa demarien äänet jakautuivat viime eduskuntavaaleissa niin tasaisesti, ettei kaupungista mennyt ehdokasta läpi.

Kokoomuksella ei ole yhtään kansanedustajaa Kymenlaaksosta.

”Kysyttiin, millainen hänen työtapansa siellä Euroopassa on.”

Kesäkokouksessa on mukana myös SDP:n vaasalainen europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. Hän sai torilla juttuseuraa muun muassa paikallisista Laila ja Veikko Väisäsestä.

Miapetra Kumpula-Natri (vasemmalla) jutteli torilla Laila ja Veikko Väisäsen kanssa.

– Kysyttiin, millainen hänen työtapansa siellä Euroopassa on ja miten saa oman äänensä kuuluviin, Laila Väisänen kertoo.

Veikko Väisänen kysyi Kumpula-Natrilta, miten hyvin meppi tuntee Kotkan ja Kymenlaakson asioita.

Kumpula-Natri vastasi asiantuntevasti puhuen muun muassa Kotkan sataman, merenkulun ja metsäsektorin tilanteesta. Väisäset vaikuttivat tyytyväisiltä kuulemaansa.

– Hyvä, että on Kotka pinnalla. Tahtoo jäädä väliin, Veikko Väisänen toteaa ja oli ylipäänsä tyytyväinen, että nyt monia kansanedustajia piipahtaa kaupungissa.

Väisäset ja Kumpula-Natri sivusivat myös Kotkan työttömyystilannetta, joka on ollut pitkään vakava. Se on tällä hetkellä petraantunut ja työttömyys on laskenut alle 20 prosentin. Työpaikkoja toivotaan luonnollisesti lisää.

– Elinvoimasta täällä kuulee puhuttavan, Kumpula-Natri toteaa.

Väisästen mukaan esimerkiksi uusi Itämeren kaasuputken pinnoitustehdas on tuonut toivoa ja työtä. Tehdas liittyy Nord Stream 2 -hankkeeseen.

”Linnake ei ole houkutteleva”.

Torilla paikalla oli myös Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Terhi Lindholm. Hänellä on korissa jaossa tikkareita, joiden kuoressa lukee Miä ❤️ Kotka.

Kehitysjohtaja Terhi Lindholm oli jalkautunut kaupungintalolta torille.

Lindholm kertoi olevansa paikalla sattumalta, sillä Kotkan kaupunki on järjestänyt kesästä alkaen torstaiaamuisin Toritreffejä.

Tällöin Kotkan kaupungin virkamiehet jalkautuvat kaupungintalolta kaupunkilaisten joukkoon kuuntelemaan heidän asioitaan. Ajatukset vaihtuvat.

Idea Toritreffeistä syntyi viestintä- ja kaupunkisuunnittelun porukalla lounaalla.

Kaupungin viestintä- ja tapahtumakoordinaattori Kari Makkonen arvelee, että treffit jatkuu talvella torin kahvilassa tai sen lähellä liikekeskuksessa.

– Kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa on juteltu, että poliitikotkin voisivat tulla mukaan, Lindholm kertoo.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on SDP:n Nina Brask.

Lindholmin ja Makkosen mukaan Toritreffeistä on tullut kotkalaisilta hyvää palautetta niin torilla kuin Facebookissakin.

– Tämä on uutta kulttuuria. Linnake ei ole houkutteleva, Makkonen sanoo ja osoittaa torin vieressä seisovaa jykevää kaupungintaloa.

Torilla Lindholm kertoo jutelleensa demareiden kanssa Kotkan asioista ja kaupungin isoista muutoksista kuten Kantasataman kehittämisestä.

– Elinvoimaa kehitetään, Lindholm sanoo.

Kotkassa on juuri aloittanut myös aivan uusi elinvoimalautakunta.

Keskustelua aiheesta

Lappeenrantalainen Vesa Tuomisto huolestui päätöksenteon empatiavajeesta – ”SDP ei saa lipsua arvoistaan”

SDP:n pitää lappeenrantalaisen automaalari Vesa Tuomiston mielestä keskittyä vahvasti omiin perusasioihinsa.

– SDP:n arvot ja tavoitteet ovat kestäviä. Niistä ei saa lipsua tai lähteä kannatuksen nostamiseksi piiruakaan peesailemaan muita. Esimerkiksi maahanmuuttoasioissa ei saa hissutella, onhan SDP selkeästi rasisminvastainen puolue.

Tuomisto on Lappeenrannan työväenyhdistyksen johtokunnan jäsen ja toimii työpaikallaan metalliliittolaisten pääluottamusmiehenä.

– Minulle sosialidemokratia on kykyä asettua toisen ihmisen asemaan, ihmisten tasa-arvoisuus on tärkeää. Näissä asioissa SDP:n pitää ottaa roolia, sillä ne ovat viime vuosina väljähtyneet yhteiskunnassa ja politiikassa. Empatiavaje näkyy liikaa päätöksenteossa.

Sukulaisten arvot periytyneet

Vesa Tuomisto on demarina ”myöhäisherännyt”.

– Olen toiminut ay-puolella ja piirin toiminnanjohtaja Sanna Koskenranta patisteli minua pitkään SDP:n jäseneksi. Kun Sannalle vuonna 2010 selvisi, että vaimoni on kokoomuksen jäsen, hän sai vihdoin tahtonsa läpi vetoamalla siihen, että pitäähän perheessä tasapaino olla. Minut on otettu hyvin vastaan työväenyhdistyksessä ja olin jo Lahden puoluekokouksessa varaedustajana.

Tuomiston vanhemmilla ei ollut puoluetaustaa.

– Mutta työläistausta oli ja demareitahan suvussa on pääasiassa äänestetty. Vanhempieni ja isovanhempieni arvot eli tasa-arvo ja suvaitsevaisuus ovat vaikuttaneet minuun vahvasti.

Kulttuuri on halpaa ja ihmisille tärkeää

Lappeenranta voi Vesa Tuomiston mielestä ihan kohtuullisesti.

– Isoimmat säästöt on saatu viime vaalikaudella tehtyä sovussa. Ja on hienoa, että itänaapureiden vierailut ovat taas alkaneet selvästi lisääntymään.

Tuomisto pitää tärkeänä, että kuntapolitiikassa ei unohdeta pienituloisen palkansaajan ja työttömän näkökulmaa. Ja musiikkimiehenä hän korostaa kulttuurin merkitystä.

– Kulttuuri on lähellä sydäntäni. Siitä on keskusteltu täällä viime aikoina vilkkaasti, esimerkiksi perussuomalaisten mielestä kulttuuriin laitetut eurot ovat pois ”tärkeämmistä asioista”. Mutta kulttuuripuoli vie vain 2,5 prosenttia kaupungin budjetista. Se on todella vähän, kun otetaan huomioon kulttuurin suuri merkitys ihmisille.

Vesa Tuomisto soittaa rumpuja silloin tällöin keikkailevassa bändissä. Edellisvappuna bändi soitti myös vappujuhlassa kävelykadulla.

– Työväenlauluilla on nykyisinkin merkitystä. Vanhat ovat nostalgiamielessä hyviä, tosin joissakin on nykyaikaan liikaa paatosta. Vanhoista voisi tehdä modernisoituja versioita ja kyllä uusiakin työväenlauluja olisi hyvä tehdä.

Juttu on osa Demokraatin Miten minusta tuli demari -juttusarjaa ja on julkaistu Demokraatin viikkolehdessä 8.6.2017.

Keskustelua aiheesta

”Reilut kuusi tuntia kirkkoveneessä oli kyllä melkoinen koitos” – SDP:n poppoo souti Sulkavalla

SDP oli jälleen näkyvästi esillä Sulkavan Suursouduissa. Kaakkois-Suomen sosialidemokraateilla oli oma soutujoukkue ja tapahtumateltta jo 50.kerran järjestetyissä souduissa.

Lauantain 60 kilometrin kirkkovenesoutuun lähdettiin poutaisessa, mutta tuulisessa säässä. SDP:n joukkue oli maalissa ajassa 6.33.48.

– Reilut kuusi tuntia kirkkoveneessä oli kyllä melkoinen koitos, mutta mahtavalla porukalla jälleen soudettiin, totesi jo kolmatta kertaa Kaakkois-Suomen SDP:n joukkueessa soutanut Jenna Vertanen.

Jennan lisäksi soutukoitoksessa olivat mukana Juha Sutinen, Miika Lumitsalo, Mikko Suomalainen, Jani Rossi, Veikko Myyryläinen, Paula Pesonen, Satu Ahonen, Janne Ruotsalainen, Raija Hakala, Sanna Matinen, Jose Friman, Pekka Kokkonen, Sami Arola sekä Anni Siiskonen.

SDP:n teltalla, juhlasoutujen tapahtumakadulla, oli lauantaina iloisia kesäkohtaamisia, kun tavattavissa oli SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta. Kesäisen rennon jutustelun lisäksi puhuttiin asiaa – esille nousivat niin sote kuin tulevat presidentinvaalitkin.

SDP:n teltalta matkaan mukaan tarttuivat myös ilmapallot ja makeiset. Yleisö sai myös veikata SDP:n soutujoukkueen aikaa. Tarkimmasta arvauksesta älypuhelimen voitti Minna Lohilahdelta.

Keskustelua aiheesta

Teräsvaari rohkaisee aktiivisuuteen – ”Epäonnistumisen pelko on pahimpia toiminnan estäjiä”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Lukijat äänestivät kouvolalaisen Tuomo Saarisen Demokraatin Teräsvaariksi.

Demokraatin Teräsvaariksi nimetty kouvolalainen Tuomo Saarinen pohtii tittelin sopivan hänelle hyvin, sillä onhan hän vaari omille lapsenlapsilleen ja sadoille lapsille Nuorten kotkien toiminnassa.

– Ihan kiva, että tällainen titteli tuli. Vaikken kiitoksenkipeä olekaan, niin eivät nämä ihmiset, jotka liikkeessä toimivat, turhan usein tunnustusta saa, hän tuumii.

Monenlaisissa talkoo- ja vapaaehtoishommissa mukana ollut Saarinen sanoo, ettei koskaan mieti etukäteen, mitä hän itse toiminnastaan saa. Jälkikäteen huomaa, millaisen palkan on saanut – iloa onnistumisista ja mielihyvää auttamisesta.

Aina ei voi onnistua, mutta sitä ei pidä Saarisen mukaan pelätä. Hänen mielestään ihmiset pelkäävät joskus ”ihan olemattomiakin epäonnistumisia” ja passivoituvat.

– Epäonnistumisen pelko on yksi pahimpia toiminnan estäjiä, hän kiteyttää.

Olemalla aktiivisesti mukana, voi saada kokemuksia, joita muuten ei saa.

Rohkeutta kohdata epäonnistumisen pelko Saarinen toivottaa erityisesti nuorille. Saarinen kertoo seuranneensa tyytyväisenä, miten nuorille demareille on jaettu merkittäviäkin luottamuspaikkoja eri puolilla Suomea. Saarisen mielestä on tärkeää, että nuoret saavat vastuuta. Se on nuorille oppimisen paikka, ja samalla saadaan uusia ideoita.

– Nuoret eivät ole leipääntyneet niin, että toimitaan kuten ennenkin. Tärkeintä paikkojen saamisessa on, että nuoret pysyvät leikissä mukana. Jos kelpaa vain ehdokkaaksi, ei välttämättä kauhean kauan mukana roiku, hän sanoo.

– Joskus 20–30 vuotta mukana olleet saattavat pitää turhan lujaa kiinni paikoista, ja se on karhunpalvelus tälle liikkeelle, hän jatkaa.

Muistan tälläkin hetkellä siinä työväentalon penkissä kokemani poliittisen herätyksen.

Viialasta kotoisin oleva Tuomo Saarinen syntyi sosialidemokraattiseen perheeseen. Hänen isänsä oli vuonna 1918 Oriveden työväenyhdistyksen puheenjohtaja ja punaisten plutoonan komentaja. Hän jäi vangiksi Tampereella ja kuljetettiin Tammisaareen tärkeänä vankina, sillä hänellä uskottiin olevan tietoa asekätköstä Orivedellä. Kuulusteluihin Saarisen isä vietiin päävartioon Helsinkiin – koppiin numero kolme.

– Vuonna 1961 olin alikessuna kaartin pataljoonassa. Lähdimme sitten taiteilija Veijo Baltzarin kanssa keskiviikkoiltana naisiin, emmekä malttaneet tulla kasarmille takaisin. Niinpä jouduin päävartion putkaan Helsinkiin. Samaan koppiin, jossa isä oli ollut. Se jäi mieleen, Saarinen kertaa.

Saarinen sanoo, että kaikkea hänen toimintaansa ohjaa vankka käsitys oikeasta ja väärästä. Sosialidemokraattiset arvot vievät eteenpäin siihen suuntaan, mikä oikealta tuntuu.

Saarinen on ollut 6-vuotiaasta asti mukana Nuorten kotkien toiminnassa ja myöhemmin nuoriso-osastossa. Vaikka hän tuli syntyneeksi sosialidemokraattiseen perheeseen, ja oli liikkeessä mukana, ei aatteita ja arvoja kotona juurikaan erikseen puitu. Ne tavallaan vain olivat.

– Muistan, kun menin 17-vuotiaana isän kanssa Viialan työväentalolle kuuntelemaan kansanedustajan puhetta. Hänen poliittinen alustuksensa jotenkin iski. Muistan tälläkin hetkellä siinä työväentalon penkissä kokemani poliittisen herätyksen, hän kertoo.

Kokemuksia ei saa ujostellen tai anteeksipyydellen.

Vuodet sosialidemokraattisessa liikkeessä ovat antaneet Saariselle paljon. Uskomattomia kokemuksia ja kohtaamisia on mahtunut joukkoon paljon. Nuorisoliitossa toimiessaan Saarinen tuli kiertäneeksi paljon Neuvostoliittoa ja ystävystyi esimerkiksi Gennadi Janajevin kanssa.

– Yksi upeimpia kokemuksia monien joukossa oli Neuvostoliiton pioneeriliiton 50-vuotisjuhla Punaisella torilla. Siellä minä olin seuraamassa upeaa paraatia Kremlin muurin alapuolella, kutsuvieraiden eturivissä. Oli se aika käsittämätöntä, Saarinen muistelee.

– Minulla on sd-liikkeessä toimiville nuorille sellainen viesti, että olemalla aktiivisesti mukana, voi saada kokemuksia, joita muuten ei saa. Kokemuksia ei kuitenkaan saa ujostellen tai anteeksipyydellen. Olkaa siis rohkeasti mukana!

Tästä on kyse:
Demokraatin paperilehdessä esiteltiin kevään aikana kymmenen sosialidemokraattisen liikkeen voimahahmoa. He ovat aktiviisia, iäkkäämpiä miehiä, jotka ovat vuosien ajan tehneet talkoo- ja vapaaehtoistyötä liikkeen hyväksi. Jokainen heistä on todellinen teräsvaari, mutta lukijat saivat äänestää haastattelusarjan päätteeksi suosikkinsa, jolle virallinen Teräsvaari-titteli luovutettiin.

Keskustelua aiheesta