Asiasta ovat tuoneet esiin näkemyksensä ainakin kansanedustajat Jarno Limnéll Helsingin Sanomissa sekä Jarmo Lindberg ja Pekka Toveri Ilta-Sanomissa.

Iltalehti kirjoitti jo 8.4., että Ahvenanmaan demilitarisointisopimuksen purkaminen antaisi Toverin mielestä Suomelle paremmat mahdollisuudet puolustaa saariryhmää mahdollista aggressiota vastaan.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, viime vaalikaudella puolustusvaliokunnan puheenjohtajana toiminut Antti Häkkänen sanoo suhtautuvansa maltillisesti keskusteluun Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamisesta.

– Mutta minä en näe nyt sellaista akuuttia tarvetta, että tätä pitää välittömästi ryhtyä hoitamaan. Tämä ei ole meidän asialistan kärkipäässä. Pitää joka tapauksessa käydä tästä asiasta ja muistakin ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä laaja-alainen vuoropuhelu presidentin ja tulevan hallituksen sekä tietysti eduskunnan kesken. Eli suhtaudun tähän asiaan hyvin maltillisesti.

KYSYTTÄESSÄ, tuleeko demilitarisointi tällä hallituskaudella esiin ja pitääkö asian ratkaiseminen kirjoittaa hallitusohjelmaan, Häkkänen sanoo, että elämme toisen maailmansodan jälkeen yhtä vaarallisinta hetkeä Euroopassa tällä hetkellä Venäjän sotilaallisen aggression takia.

– Sen takia tietysti kaikki vanhat käytännöt ja sopimukset ovat tietyllä tapaa olleet uudelleenarvioinnissa. Eli varmasti tätä asiaa arvioidaan koko ajan, mutta minä en tällä hetkellä näe mitään sellaista, että tämä asia olisi jotenkin akuuttina pöydällä ratkaistavana.

– Meillä on Puolustusvoimilla ja myös meidän liittolaisten kesken ihan selvät suunnitelmat, miten Suomen jokaista neliösenttiä puolustetaan maalla, merellä, ilmassa ja saaristossa.

Jos demilitarisointiin puututtaisiin, Häkkäsen mukaan asia olisi pohdittava myös muiden Nato-maiden kanssa.

Häkkänen ei ota kantaa siihen, ovatko kokoomuksen tuoreet kansanedustajat hötkyilleet asian kanssa, mutta linjaa omista ajatuksistaan nimenomaan puoluejohdon jäsenenä.

– Minä en näe tälle asialle nyt tässä tilanteessa, varsinkaan nyt hallitusneuvottelujen alla mitään akuuttia tarvetta, että tämä pitäisi nostaa jotenkin pöydälle. Yksittäiset edustajat totta kai voivat antaa lausuntoja asiasta.

KOKOOMUKSEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo, ettei kokoomuksella puolueena ole mitään uutta kantaa kysymykseen Ahvenanmaan demilitarisoinnista.

– Tämä asiahan on nyt ollut esillä tietysti viimeisen vuoden järkyttävien tapahtumien takia, mitä Venäjällä on tapahtunut. Suomi on toki aikaisemminkin uudelleentulkinnut Pariisin rauhansopimusta, muun muassa 1980-luvun lopulla presidentti Mauno Koiviston toimesta käytännössä, kun tehtiin aserajoituksiin liittyviä uudelleentulkintoja. Kysymys on sinänsä ihan vakava, mutta meillä ei ole mitään puolueen linjaa tai ehdotusta asiassa. Tätä kannattaa varmasti työstää kansallisen yhteisymmärryksen hakemisen mielessä, ei tehdä tästä puolueiden välistä kiistaa.

Pitäisikö asia ratkaista hallitusneuvotteluissa?

– En osaa arvioida, onko tämä akuutti siinä mielessä, Mykkänen vastaa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ei tänään kommentoinut kysymystä Ahvenanmaan demilitarisoinnista.

– En ota siihen nyt kantaa. Nyt kun ollaan toimitusministeristö, niin nyt ei oteta isoihin poliittisiin asioihin kantaa, Haavisto sanoi eduskunnassa toimittajille.

Myöskään perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei ottanut asiaan tänään kantaa Demokraatin kysyessä.

Hufvudstadsbladet ja Yle kertoivat hiljattain, että Kansalaisaloite.fi-palveluun on tehty aloite otsikolla Venäjän konsulaatin lakkauttaminen Ahvenanmaalla.

Perusteluissaan kansalaisaloitteen tekijät sanovat, että Suomen ollessa Naton jäsen konsulaatti rajoittaa ja vaarantaa Suomen turvallisuutta. Kansalaisaloitteen vastuuhenkilöinä on viisi suomalaista yksityishenkilöä.