”Ei yllättänyt, mutta siltikin vähän yllätti pääkaupunkiseudun tietyn kuplan parkaisu sille, että maa- ja metsätalousministeri vierailee turkishuutokaupassa ja antaa tukensa maaseudun vientialalle. Turkis ei ole sen kummempaa kuin lihan- tai maidontuotanto”, Kurvinen tviittasi.

”Jos eläintä kohdellaan huonosti eläimen karva ei ole kaunista ja laadukasta. Suomessa maailman parhaiten hoidetut turkiseläimet. Somen ”älymystö” haluaa tuhota parinsadan miljoonan vientielinkeinon ja viedä rahat ja työpaikat pois pienistä vähäväkisistä kunnista. Oman elämän ympäristöongelmat ei kiinnostele”, hän jatkoi.

Kolmannessa tviitissään hän totesi jatkossakin puolustavansa ”fiksua ja kestävää maaseudun turkiselinkeinoa”.

SDP:n puoluekokouksessa 2020 tehtiin päätös, että SDP:n tavoitteena on turkistarhauksen ja tarhaturkisten myynnin lopettaminen Suomessa ja EU-alueella kohtuullisen siirtymäajan puitteissa, mutta kuitenkin niin, että turkistarhatuottajien toimeentuloturva huomioidaan.

SDP:n puoluehallituksen jäsen ja puolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja puoluekokouksessa turkistarhauskiellosta aloitteen tehnyt Anita Hellman kuvaa Antti Kurvisen tviittien olevan ”aika sakeaa settiä”. Hän pitää monen muun kommentoijan tapaan hyvin ongelmallisena sitä, että turkistarhauksesta ja eläinsuojelusta vastaava ministeri Kurvinen omistaa SagaFursin osakkeita.

– Olen jo pitempään miettinyt sitä, että miten meillä voi olla tästä asiasta vastaavana ministerinä henkilö, jolla on näin suora yhteys alaan, hän sanoo Demokraatille.

Hellman hämmästelee myös sitä, kuinka ohuet tiedot ministerillä vaikuttaa olevan turkistarhauksesta. Hänen mielestään ministeri puhuu suorastaan palturia. Jo se, että Kurvinen puhuu ”somen älymystöstä” ja pääkaupunkiseudun kuplasta, on puppua, hän arvioi.

– Kuitenkin yli 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että turkistarhaus tällaisenaan ei ole kannatettava vaihtoehto, hän muistuttaa.

Vertaus lihan- ja maidontuotantoon tai puheet kiertotaloudesta ontuvat Hellmanin mukaan rankasti, sillä turkistarhauksesta ei kuitenkaan synny esimerkiksi ihmisille kelpaavia elintarvikkeita. Hellman huomauttaa, että yhtä lailla myös liha- ja maidontuotannon yhteydessä voidaan – ja on syytäkin – puhua tuotantoeläinten kohtelusta. Hellman tarttuu myös Kurvisen perusteluun siitä, että turkistarhaus ei ole pikamuotia ja olisi siten eettistä ja ekologista.

– Aivan pöllöä! Suomessakin jo 1993 kuluttaja-asiamies on todennut, ettei turkista voi mainostaa ekologisena tuotteena, siitä on ekologisuus kaukana, Hellman puuskahtaa.

– Olen pöyristynyt, vaikken ehkä yllättynyt, Hellman tiivistää reaktionsa Kurvisen kommentteihin.

HELLMAN ON harmissaan siitä, ettei tällä hallituskaudella ole saatu edistettyä turkistarhauksen kieltoa. Hän on yhtä mieltä Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehdon kanssa siitä, että seuraavaan hallitusohjelmaan asia tulee saada. Myös Perholehto otti Twitterissä kantaa Antti Kurvisen tviitteihin.

”Turkistarhaus on menneisyyden elinkeino, jota tekohengitetään vuodesta toiseen. Mulla ei olisi päättäjänä pokkaa puolustella taloudellisesti ja eettisesti kestämätöntä toimintaa, jonka jatkamiselle ei ole yhtäkään hyvää syytä. Siksi tarhauskielto seuraavaan hallitusohjelmaan”, Perholehto tviittasi.

– Jos me Suomessa yleensä olemme edelläkävijöitä, niin eläinten oikeuksien suhteen ei kyllä olla, hän kiteyttää Demokraatille.

Hellmanin tapaan myös Demarinuoret jätti turkistarhauksen kieltämisestä aloitteen puoluekokoukselle vuonna 2020. Perholehto oli mukana aloitteen teossa.

Perholehto huomauttaa, että useissa Euroopan maissa turistarhaus on jo kielletty tai kielto on tulossa voimaan. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Iso-Britannia, Itävalta, Kroatia, Tanska, Alankomaat, Ranska, Italia ja Norja.

Perholehto pitää tärkeänä sitä, että kansallisen päätöksen lisäksi turkistarhauksen kieltämisestä saataisiin EU:n laajuinen päätös. Moni onkin jakanut tänään linkkiä EU:n kansalaisaloitteeseen, jonka on allekirjoittanut jo yli 310 000 ihmistä. Linkin jakaneiden joukossa on muiden muassa rouva Jenni Haukio, joka on nostanut linkin saatteeksi Eeva Kilven runon:

”Minä riipun sinun olkapäilläsi tapettuna. Minä pelkään kun lähestyt pihdit kädessä. Minä istun ja odotan sinun häkissäsi… Minulla on ahdasta. Minä kärsin.”

Eläinoikeusjärjestö Animalian mukaan Suomesta allekirjoituksia aloitteelle on annettu jo yli 50 000.

PERHOLEHTO EI allekirjoita Kurvisen näkemystä siitä, että Suomessa olisi maailman parhaiten hoidetut turkiseläimet. Hän toteaa, että on varmasti tiloja, joilla asiat ovat kunnossa, mutta valvonta kertoo myös toisin. Eläinsuojelutarkastuksissa monilta tiloilta on löytynyt puutteita jo nykyisen lainsäädännön puitteissa.

– Ja nythän se sääntely on kohtuullisen löyhää siinä mielessä, että ei tarvitse taata vielä hirveän laajoja häkkejä tai mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen – ei esimerkiksi tarvitse päästä uimaan, Perholehto huomauttaa.

– Usein puhutaan myös siitä, että Suomessa on sertifiointijärjestelmät ja meillä on valvontaa. Mutta minusta se ei anna kauhean luotettavaa kuvaa sertifioinnista, kun WelFur-serifikaatin taustalla on kuitenkin turkisala itse, hän jatkaa.

TURKISTARHAUKSEN HISTORIAAN siirtymistä liputtaa myös ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.). Hänkin nostaa tviitissään esiin sen, että maa toisensa perään on kieltänyt turkistarhauksen. Myös Ohisalo mainitsee turkisalan siirtymän tukemisen.

”Tarhaajille tulisi luoda luopumistuki, jotta muutos olisi hallittu ja oikeudenmukainen”, Ohisalo summaa.

Samoilla linjoilla ovat myös Anita Hellman ja Pinja Perholehto. Molemmat korostavat, että turkistarhauksen kieltoa kannattavat eivät ole vaatimassa tarhoja kiinni heti huomenna. Olennaista on, että alan tulevaisuus on ennakoitava, Perholehto kiteyttää.

– Samoin kuin kivihiilen osalta sovittiin, milloin kivihiilen käyttö loppuu, jotta siihen voidaan varautua. Jokin samantyyppinen siirtymäaika on järkevä jo senkin takia, että sillä on työllisyysvaikutuksia ja ihmiset ovat rakentaneet elämäänsä sen elinkeinon varaan. Jonkinlaisen muutosturvan tarjoaminen on varmasti julkisen vallan tehtävä, mikäli heiltä viedään lainsäädännöllä edellytykset hankkia elantonsa, hän kuvailee.

Hellman ja Perholehto huomauttavat, että turkisala on kuitenkin ollut jo pitkään hiipuva ala ja yhteiskunnan tuen tarpeessa. Ala sai yli 30 miljoonaa euroa koronatukia ja jo ennen tätä tukea tarvittiin, he muistuttavat.

– Meillä on Suomessa tosi paljon aloja, joista tiedämme, että ne tulevat katoamaan. Paljon on jo kadonnutkin. Itsekin olen ollut sellaisella alalla töissä – matkatoimistoalalla, jossa työpaikat vähenivät rajusti digitalisaation myötä. Ei sitäkään alaa kukaan tekohengittänyt, vaikka se koski tuhansia työntekijöitä. Se on normaalia elämän kiertokulkua, aloja tulee ja menee. Työ ja elinkeinot muuttuvat jatkuvasti sitä mukaa kuin maailma muuttuu. Ja nyt se muuttuu nopeasti, Hellman sanoo.

ANTTI KURVINEN on saanut Twitterissä runsaasti palautetta myös siitä, että Kurvinen kutsuu kommentointia ”pääkaupunkiseudun tietyn kuplan parkaisuksi”. Muiden muassa Kokoomusopiskelijat moittii Kurvista juuri tästä.

”Maa- ja metsätalousministerin yhtenä tehtävänä on edistää eläinten hyvinvointia. On täysin moraalitonta, että yrityksen osakkeita omistava ministeri pumppaa rahaa epäeettiseen liiketoimintaan ja rahoittaa näin eläinten järjestelmällistä kiduttamista. Hänen toimintansa on niin härskiä, että tätä ei voida enää katsoa läpi sormien. Myös tarpeeton kahtiajaottelu periferian ja kaupunkien välillä oli aivan turhaa populismia. 71 prosenttia suomalaisista vastustaa turkistarhausta, eivätkä nämä ihmiset koostu ainoastaan uusimaalaisista”, kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Nea Nättinen paaluttaa tiedotteessa.

”Tässä ei nyt parkaissut pelkkä pääkaupunkiseudun kupla, vaan iso joukko ympäri Suomea”, Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuutettu Mari Kärkkäinen (sd.) Oulusta kiteyttää.

”Kyseessä on elinkeino, jolle ei ole enää nykyaikana perusteita. Tarhausta jatkavat pitkälti perheyritykset, joille turkistarhaus on ollut jo vuosikymmeniä elintapa”, hän jatkaa.

Kärkkäisen mukaan turkisalan työllisyysvaikutuksia on liioiteltu julkisessa keskustelussa paljon. Hän nostaa esiin, että vuonna 2020 turkistarhat työllistivät 1153 ihmistä.

”Alan verrattain heikosta suosiosta huolimatta Suomi on yksi maailman suurimmista ketunnahkojen ja merkittävä minkinnahkojen tuottajamaa. Käytännössä tämä tarkoittaa noin kahta miljoonaa kuollutta turkiseläintä joka vuosi”, hän sanoo.

”Elinkeinon hallittu alasajo tulisi tehdä yhteistyössä yrittäjien kanssa mahdollistamalla esimerkiksi uudelleenkouluttautuminen ja sopimalla, että elinkeinoa ei enää seuraavassa sukupolvessa jatketa.”

Tamperelainen kansanedustaja Anna Kontula (vas.) kiteyttää, ettei turkistarhaus ole ”tulevaisuuden ala” tai ”kansallinen menestystekijä”.

”Henkilökohtaisesti pidän eläinoikeuskysymysten hidasta etenemistä hallituksen suurimpana epäonnistumisena, koska siinä myös monet helpot ja halvat askelet on jätetty ottamatta”, hän tviittaa.

Kontula huomauttaa, että se, että myös muualla tehotuotannossa on vakavia ongelmia, ei mitenkään oikeuta turkistarhausta.

”Sekä minulla että kollegoillamme ja etenkin Kurvisella on vielä paljon selitettävää lapsenlapsillemme. He eivät tule ymmärtämään tätä, eivät ensinkään.”

Korjattu kello 18.28 kohta, jossa puhutaan koronatuista. Oikea summa on yli 3o miljoonaa euroa eikä yli 30 000 euroa.