– Jos työmarkkinoilla yksi palikka heilahtaa yhteen asentoon, niin toista palikkaa yritetään työntää toiseen asentoon. Aivan varmasti hallituksen aikaansaamat lainsäädäntöuudistukset ja hallitusohjelmakirjaukset tulevat heijastumaan seuraavalle työmarkkinakierrokselle, hän totesi Politiikan toimittajien järjestämässä debatissa, johon osallistuivat myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ja työministeri Arto Satonen (kok.).

Siitä on kokemusta, mitä tapahtuu, kun hallitus lähtee sekaantumaan syvälle työmarkkinoiden toimintaan, Eloranta muistutti. Hän mainitsi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kilpailukykysopimuksineen.

– Sehän aiheutti aikamoisen hässäkän vielä tulevillekin työmarkkinakierroksille. Näin tulee tapahtumaan varmasti myös tämän hallituksen toimien jäljiltä.

Eloranta oli kiinnittänyt huomiota eiliseen korkeakoulutettujen keskusjärjestön Akavan ulostuloon. Akava kertoi valmistelevansa vastatoimia hallituksen esityksiä vastustaakseen.

YRITTÄJIEN Pentikäisen mukaan monet työnantajat varmasti pohtivat, mikä arvo on työrauhalla.

– Työehtosopimukset, joilla työnantajat ovat ostaneet työrauhaa, ovat voimassa. Mutta kuten torstaina nähdään, sillä ei ole mitään merkitystä.

Eloranta pääsi tähän napauttamaan, että poliittinen lakko on laillinen toimenpide ja kysäisi, onko Pentikäinen rajoittamassa laillisia oikeuksia. Pentikäinen peruutti sen verran todeten, ettei ole.

– Mutta tällainen häiriköinti johtaa myös työnantajapuolella sen pohtimiseen, mikä on oikea tapa kehittää työmarkkinajärjestelmän rakenteita ja neuvotteluja käydä.

DEBATIN osapuolet saivat myös ruotia SDP:n presidenttiehdokkaan Jutta Urpilaisen ajatusta, että hän tasavallan presidenttinä käyttäisi arvovaltaansa myös työmarkkinasovun edistämiseen. Hän voisi tarvittaessa esimerkiksi kutsua osapuolia koolle.

Työministeri Satonen ja Yrittäjien Pentikäinen eivät innostuneet linjanvedosta.

– Meillä on aika pitkälti ihan hyvät mekanismit jo tälläkin hetkellä. Olen vakuuttunut, että niillä sinänsä pärjätään. En näe tarvetta juurikaan uusiin instansseihin. Mutta ymmärrän kyllä sen, että työministerin tehtävä ei ole neuvoa sitä, mitä presidentti tekee. Hän varmaan tekee sen, minkä parhaaksi katsoo, Satonen muotoili.

Työmarkkina-asiat ovat aika kaukana tasavallan presidentin toimenkuvasta, Pentikäinen puolestaan arvioi. Hän mainitsi pääministerin johtaman talousneuvoston, joka hän hänen mielestään erinomainen paikka luoda yhteistä tilannekuvaa keskeisten ministerien ja järjestöjen johdon kesken.

– Presidentillä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisessa yhdessä valtioneuvoston kanssa näinä aikoina aivan riittävästi tekemistä. Annetaan työmarkkina-asioiden hoidon kuulua sinne minne ne kuuluvat.

ELORANTA pääsi huomauttamaan, että Pentikäinen oli aiemmin keskustelussa kauhistellut lakkoja, vaikka Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on hankala.

– Näin ollen vaikuttaa siltä, että työmarkkinapolitiikka on myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja se on taas presidentin toimivallassa. Kyllä kai kansallinen eheys on sellainen, jota myös presidentin pitäisi vaalia.

Myös presidentti Sauli Niinistö kutsui hänen muistinsa mukaan työmarkkinaosapuolet koolle, kun kilpailukykysopimuksesta neuvoteltiin.

– Ei tähän varmaan tarvita mitään uusia instansseja, mutta kyllä kai presidentin on hyvä olla perillä siitä, mitä eri osapuolet yhteiskunnassa ajattelevat.