Kolumnit
11.3.2022 17:00 ・ Päivitetty: 11.3.2022 17:47
Ajattelin vielä 2015, että on varmaan ihan ok, jos miespankkiiri lähentelee töissä, mutta metoo muutti asenteeni
Lasikatto kuvaa ilmiötä, jossa naisten on vaikeampi päästä johtoasemiin kuin miesten. Lasikaton läpi näkee, johtoasemaan voi melkein koskea, mutta sitä ei noin vain rikota. Naisen täytyy todistaa uskottavuutta ja miellyttää. Usein miehiä. Vaikka naisten määrä johtoasemissa kasvaa, voitot eivät ole tulleet helposti.
Meillä milleniaaleilla ovat asiat paremmin kuin edellisellä sukupolvella. Vaikka jaksan pitää feministisiä ränttejä siitä, kuinka naisilla on edelleen vaikeaa, voi vanhempi sukupolvi ajatella, että mitä tuo etuoikeutettu tyttö itkee? Kun he olivat nuoria, oli ok kouraista pikkujouluissa takapuolesta, olettaa että nainen toimistolla keittää kahvit ja moittia siitä, jos nainen korotti ääntä tai hermostui. Naisten raamit olivat kapeat. Ei voinut vielä 30 vuotta sitten ekonomistinainen twerkata Euroopan keskuspankissa ja silti edetä ihan kiitettävästi urallaan niin, että hänen asiantuntijuuteensa jopa uskottiin.
Naisia häiritään ja targetoidaan mediassa enemmän kuin miehiä.
Nyt naisia päästetään johtoasemiin. Olisiko näin käynyt ilman #metoo:ta? Metoo-liike toi vuonna 2017 esiin naisten kokemaa häirintää ja syrjintää, mikä on vaikuttanut myös työelämään. Itse ajattelin vielä 2015, että on varmaan ihan ok, jos miespankkiiri lähentelee töissä. Sellaistahan se on. Ja kyllä minä varmaan olen pihtari, jos kieltäydyn pankkiirin kutsusta hänen hotellihuoneeseensa.
Metoo muutti asenteeni. Kapeat raamit, joihin naisasiantuntijat on ahdettu, häirintä ja hiljentäminen nousivat tietoisuuteeni: ”Ei hitto, ovatko muutkin kokeneet näin?” Metoo:n jälkeen on kuvottava ajatella, kuinka moni nainen on kokenut vähättelyä ja häirintää työssä. En voi edes kuvitella aikaa, jolloin se on kuitattu olan kohautuksella. Naiset ovat aina olleet muuten hemmetin kovia: pystyneet nousemaan sadassa vuodessa vähiten arvostetun ihmisryhmän asemasta maailman johtoasemiin sietäen samalla häirintää, vähättelyä ja syrjintää.
Lasikattoja on murrettu esimerkiksi naiskiintiöillä. Miksi niitä tarvitaan? Eikö osaaminen riitä perusteeksi? Ilmeisesti ei naisten kohdalla. Naiset ovat koulutetumpia kuin miehet, mutta ovat silti aliedustettuja johtoasemissa. Jotkut väittävät ongelman olevan siinä, etteivät naiset hae korkeisiin positioihin. I wonder why.
Vilkaiskaa Twitteriä ja kirjoittakaa #feminismi tai #naisviha, niin alkaa vastaus valjeta. Naisia häiritään ja targetoidaan mediassa enemmän kuin miehiä. Paineet korkeassa asemassa ovat suuremmat naisilla kuin miehillä. Naispoliitikko esiintyy puvussa, jossa hänen rintalastansa näkyy, ja kansa haukkuu lyttyyn, kyseenalaistaa osaamista ja haukkuu paljastelevaksi. Kun mies esiintyy pikkuisissa uimashortseissa, kansa kehuu urheilulliseksi ja söpöksi hassuttelijaksi.
Lasikatot murtuvat nykyään yhä helpommin. Joku päivä ei enää naiskiintiöitäkään tarvita, kun viimeisetkin hyvävelikerhot on murrettu. Esikuvat ovat tärkeä osa kehitystä. Mitä enemmän naisia on johtajina, sitä enemmän johtajanaisia tulee olemaan. Toivon, että seuraavan sukupolven naiset eivät joudu käyttämään energiaansa kattojen murtamiseen vaan voivat rauhassa johtaa maailmaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.