Politiikka
13.2.2025 12:00 ・ Päivitetty: 13.2.2025 12:00
Akava ehdottaa: Laatumittarit kuntien sivistyspalveluille
Akavan mukaan kouluverkon harveneminen ja oppilasmäärien lasku vaikuttavat koulutuksen tasa-arvoon ja kuntien kykyyn tarjota monipuolista opetusta. Akava ehdottaa, että sivistyspalveluille luodaan laatumittarit, joiden toteutumista opetus- ja kulttuuriministeriö sekä valtiovarainministeriö seuraisivat.
Akava esittää, että jos kunta jäisi sivistyspalvelujen mittareista jälkeen useampana vuotena, ministeriöt aloittaisivat prosessin, jossa kunta esittää suunnitelman tarvittavan laatutason saavuttamiseksi. Akavan mukaan kuntaliitos voisi tulla kyseeseen, jos sivistyspalveluiden tarjontaa ei pystytä turvaamaan kunnassa.
– Laatumittari mahdollistaisi sivistyspalveluiden seurannan ja tukisi kuntia laadukkaiden sivistyspalveluiden tuottamiseksi myös vaikeina aikoina. Laatua arvioitaisiin esimerkiksi valinnaisaineiden tarjonnan perusteella. Kuntarajat ylittävä yhteistyö voisi olla yksi ratkaisu sivistyspalveluiden turvaamiseksi, Akavan johtava asiantuntija Konstantin Kouzmitchev sanoo tiedotteessa.
Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava ehdottaa tarkempien mittareiden suunnittelua varten asiantuntijatyöryhmän perustamista.
LAATUMITTARIT voisivat Akavan mukaan kannustaa kuntia ennakoimaan muutosta ja kehittämään ratkaisuja, jotka parantavat koulutuksen saavutettavuutta. Akava muistuttaa, että koulu tarjoaa lapsille ja nuorille yhteisön, jossa he oppivat myös sosiaalisia taitoja, yhteistyötä ja itsenäistä ajattelua.
– Suomessa on tehty paljon työtä laadukkaan koulutuksen puolesta. Laatumittarit toimisivat työkaluna tällaisessa työssä kuntien tukemiseksi. Niiden avulla voitaisiin varmistaa lapsille ja nuorille hyvät oppimismahdollisuudet kaikkialla Suomessa, Kouzmitchev sanoo.
Kouzmitchev muistuttaa, että Akava Worksin alue- ja kuntavaalikyselyssä 83 prosenttia vastaajista piti perusopetusta keskeisenä kuntapalveluna, jonka laadusta ei pidä tinkiä.
Akava nostaa esiin myös Tilastokeskuksen tilastot, joiden mukaan Suomen peruskoulujen määrä on laskenut puoleen vuosien 1990 ja 2024 välillä 4 500 peruskoulusta noin kahteen tuhanteen. Akavan mukaan muutos asettaa paineita erityisesti pienemmille kunnille, joiden väestöpohja kutistuu.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.