– Akava ei osallistu keskusjärjestönä mielenilmaukseen. Jäsenliitot päättävät itsenäisesti osallistumisestaan ja ohjeistavat jäseniään, toteaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder .

Kanta ei tullut yllätyksenä, koska Fjäder ilmoitti esittelevänsä nyt päätökseksi syntyneen kannan jo heti, kun SAK päätti kutsua mielenosoituksensa koolle.

Akavan hallitus vaatii, että omatoiminen työnhaku lisätään aktiivimalliin kriteeriksi, jolla voi välttyä työttömyysturvan leikkaukselta, korostaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

– Monet ammattiliitot ovat vuosia tehneet hyvää ja tuloksellista työtä työttömien opastamiseksi ja auttamiseksi takaisin työuralle. Työllistymisyhdistysten ja ammattiliittojen järjestämä työllistymisvalmennus olisi myös luettava aktiivimallin edellyttämäksi aktiivisuuden osoitukseksi, Fjäder huomauttaa.

Akava edellyttää, että aktiivimallin korjaukset ja soveltamista koskevat säädökset tehdään nopeasti, eikä työttömyysturvaan suunniteltua toista uudistusta toteuteta.

– Ensimmäinen tarkastelujakso on jo käynnissä. Työttömien oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että heillä on tiedossa, miten turvan leikkaukselta voi välttyä, Fjäder sanoo.

Suomen hallitus on luvannut lisäresursseja TE-toimistoille. Akava pitää tätä välttämättömänä, mutta korostaa, että palveluiden laatua on kehitettävä.

– Työvoimapalveluiden tarjoajilla on oltava osaamista korkeakoulutettujen työmarkkinoista, osaamisen kehittämisestä ja piilotyöpaikkojen löytämisestä. Osaamista on oltava viranomaisilla, mutta sitä on hankittava muiltakin palveluntarjoajilta, kuten kasvupalveluiden tavoite on, Fjäder painottaa.

Hallitus valitsi kokouksessaan Akavan ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Olli Luukkaisen (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ) ja varapuheenjohtajiksi Salla Luomanmäen (Akavan Erityisalat), Jyrki Wallinin (Agronomiliitto) ja Timo Saranpään (Suomen Ekonomit). Hallituksen toimikausi on 2018–2019.