Pellervon taloustutkimuksen ja Merit Economicsin tekemä selvitys esittää mallinnuksen pohjalta neljä vaihtoehtoista tulevaisuudennäkymää. Selvitys tehtiin korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan ajatus- ja tutkimuspaja Akava Worksin toimeksiannosta.

– Keskeinen johtopäätös on, että muiden tekijöiden pysyessä samana laajalla työperäisen maahanmuuton kasvattamisella on myönteinen vaikutus tulevaisuuden talouskehitykseen. Vähäisen työperäisen maahanmuuton ja vähenevän työvoiman vaihtoehdon toteutuessa näkymänä on talouskasvun hiipuminen. Väestö sekä ikääntyy että köyhtyy, Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen sanoo tiedotteessa.

Selvityksessä käytetty laskennallinen tasapainomalli kuvaa taloutta kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin tekemien päätösten pohjalta. Selvityksen mukaan työikäisen väestön määrän säilyttäminen nykyisellä tasolla vaatii noin viiden tuhannen henkilön vuosittaista lisäkasvua työperäiseen maahanmuuttoon. Jos siinä onnistutaan, talous kasvaa pääoman lisääntymisen ja teknologisen kehityksen kautta. Jos talouskasvua halutaan vauhdittaa, se vaatii selvityksen mukaan tätäkin suurempaa työperäistä maahanmuuttoa.

– Tulokset kertovat selvästi, että Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Eri tulevaisuudennäkymät osoittavat, että ilman sitä Suomen tulevaisuus näyttää huomattavasti kurjemmalta. Jos työelämästä eläköityvien työpanosta ei pystytä korvaamaan, taantuva kansantalous ei riitä nykyisenkaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

– Työelämälähtöinen kieli- ja kotoutumiskoulutus on aloitettava mahdollisimman pian maahantulon jälkeen. Mahdollisuus nopeaan kielikoulutukseen pitää varmistaa myös työn takia Suomeen muuttaville ja heidän perheenjäsenilleen, Fjäder jatkaa.