Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitti budjettiehdotuksessaan viime viikolla, että kunnille ja hyvinvointialueille maksettavat kotoutumiskorvaukset lakkautettaisiin kokonaan. Purran mukaan säästöjä syntyisi 317 miljoonaa euroa seuraavien kahden vuoden aikana.

Jo muutoin vaikeassa taloustilanteessa kipuileville kunnille päätös olisi kova kolaus. Kunnat ovat vastikään saaneet kontolleen uusia tehtäviä, kun te-palvelut siirtyivät vuoden alussa kuntiin. Vuodenvaihteesta alkaen kunnilla on myös kokonaisvastuu sekä työttömänä työnhakijoina että työvoiman ulkopuolella olevien kotoutumisen edistämisestä.

– Kunnat lähtivät tähän vuoteen jo valmiiksi erittäin haastavasta tilanteesta. Tuli yhtä aikaa uusia palveluja ja myös kotoutumisen leikkauksia. Tämä vuosi on jo nyt ollut haastava kunnille saada palvelut jaloilleen, mutta kunnat ovat siihen tehtävään hienosti ryhtyneet. Tällainen ehdotus tulee pahaan saumaan, kun lähdettiin jo erittäin vaikeasta taloudellisesta tilanteesta, projektipäällikkö Maija Niskavirta Kuntaliitosta summaa.

– Kunnissa tulee vaikeita keskusteluja ylipäätään vieraskielisten asukkaiden palveluista – minkälaisia palveluita vieraskielisille voidaan tarjota, Niskavirta sanoo.

Kunnat järjestävät esimerkiksi kotoutumis-, kieli- ja yhteiskuntaorientaatiokoulutusta. Viimeksi mainitussa opitaan suomalaisesta yhteiskunnasta – täällä elämisestä ja työskentelemisestä. Niskavirran mukaan rahoituksen väheneminen voi esimerkiksi kasvattaa jonoja näihin koulutuksiin.

– Tällä rahoituksella on rahoitettu myös muuta kotoutumistyötä, joka voi koskettaa myös lapsia ja perheitäkin. Eli tämä ei koske vain työikäisiä kotoutumiskoulutuksessa olevia, vaan laajemmin kaikkia kotoutujia.

Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia maahanmuuttajien kotoutumisesta, joten kunnissa joudutaan Niskavirran mukaan nyt punnitsemaan, miten lakisääteiset velvollisuudet hoidetaan.

Rahat lakisääteisiin palveluihin on jatkossakin saatava jostain, joten euroja voidaan joutua nipistämään niihin muualta. Kotoutumiskorvauksen lakkautus voisi johtaa leikkauksiin muista kunnan peruspalveluista.

– Kotoutumisessa tärkeä toimija ovat olleet kolmannen sektorin järjestöt, mutta myös järjestökenttään on tehty leikkauksia, joten kolmanteenkaan sektoriin ei voida tukeutua, Niskavirta huomauttaa.

KOTOUTTAMISPALVELUJEN käyttäjien enemmistö on kansainvälistä suojelua saavia – turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. TEMin maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen kertoi Ylen aamussa perjantaina, että suurin osa heistä on tilapäistä suojelua hakevia ukrainalaisia.

– Korvaukset, joista tässä puhutaan, niin tälläkin hetkellä kaksi kolmasosaa menee Ukrainasta saapuneille ja ensi vuonna kolme neljäsosaa, Hämäläinen kertoi Ylellä.

Hämäläisen mukaan kotoutumiskorvausten määrä on melkein kolminkertaistunut Ukrainan sodan myötä. Kun normaalisti kotoutumiskorvausten määrä on noin 50-60 miljoonaa euroa vuodessa, se on nyt 150-200 miljoonaa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela huolestui Purran budjettiesityksen vaikutuksista sotaa pakenevien ukrainalaisten kotouttamiseen.

– Leikkaamisvimmassaan valtiovarainministeri näyttää unohtaneen ukrainalaisten valtavan panoksen koko Euroopan puolustamisessa häikäilemätöntä hyökkääjää vastaan, Koskela kritisoi tiedotteessaan.