Oikeustieteen tohtori ja työoikeuden dosentti Helena Lamponen selvittää artikkelissaan työajalla tapahtuvan jatkuvan oppimisen edellytyksiä ja nykytilaa lainsäädännön näkökulmasta.

Selvityksen mukaan työnantajien vastuu osaamisen kehittämisestä työajalla on epäselvä ja vaihtelee sektoreittain. Valtion virkamieslaista puuttuu kokonaan säännös työnantajan velvollisuudesta tukea osaamisen kehittämistä. Selvityksen mukaan tämä johtaa eriarvoiseen kohteluun eri työntekijäryhmien välillä.

– Suomalainen työelämä tarvitsee selkeitä ja velvoittavia sääntöjä, jotta jokaisella työntekijällä on tasapuoliset mahdollisuudet kehittää osaamistaan myös työajalla. Nyt olemme tilanteessa, jossa vastuut ovat epäselvät ja käytännöt vaihtelevat liikaa eri sektoreilla, Lamponen sanoo tiedotteessa.

– Osaamisen kehittäminen kuuluu työnantajaa velvoittavien tasapuolisen kohtelun, syrjinnän estämisen sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen piiriin. Se on osa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua ja näitä koskevia käytännön toimia, Lamponen painottaa.

AKAVA muistuttaa, että Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2023 työolobarometrin mukaan työnantajien tarjoamaan koulutukseen osallistuminen on koronapandemian jälkeen vähentynyt merkittävästi. Viime vuosina enää noin 40 prosenttia työntekijöistä on osallistunut työnantajan tarjoamaan koulutukseen, kun aiemmin luvut olivat yli 50 prosenttia. Akavan mielestä tämä kertoo tarpeesta vahvistaa jatkuvan oppimisen käytäntöjä työpaikoilla.

– Uuden oppiminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen ovat työelämän perusedellytyksiä, jotka eivät saa jäädä vuosiksi poikkeusolojen tai muunkaan jalkoihin. Tarvitaan aktiivista otetta sekä työpaikoilla että lainsäädännön kehittämisessä, jotta jatkuvassa oppimisessa päästään jälleen eteenpäin, Akavan johtava asiantuntija Elina Sojonen sanoo.