Akavalla jo lähes 600 000 jäsentä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
fjäder
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder keskusjärjestön liittokokouksessa Helsingissä toukokuussa 2015.

Korkeasti koulutettujen ammattijärjestö Akava hätyyttelee jo 600 000 jäsenen rajaa.

Akavan mukaan järjestöön kuuluvien liittojen jäsenmäärä oli vuoden vaihteessa 596 947. Kasvua edelliseen vuoteen oli 8 082 jäsentä. Opiskelijajäsenten osuus oli noin 112 000.

Järjestö arvioi, että koko 2000-luvun ajan jatkunutta jäsenmäärän kasvua selittää korkeakoulutettujen lukumäärän lisääntyminen ja jäsenliittojen aktiivinen opiskelijatoiminta.

Suurin akavalaiset liitto oli vuoden vaihteessa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ lähes 122 000 jäsenellä. Seuraavaksi suurimmilla Tekniikan akateemisilla oli tammikuun alussa 72 000 ja Insinööriliitolla 70 000 jäsentä.

AVAINSANAT

Nyt se on tutkittu – näin paljon suomalaiset tuhlaavat jouluna

lompakko23653
Joulu on lompakolle kärsimyksen aikaa.

Suomalaiset aikovat käyttää joulunviettoon tänä vuonna keskimäärin 517 euroa, ilmenee Nordean teettämästä tutkimuksesta. Sen mukaan joulubudjetti on pysynyt nyt kolme vuotta melko tarkkaan samalla tasolla.

Lahjoihin aiotaan käyttää 305 euroa ja muihin jouluhankintoihin 212 euroa. Lapsiperheillä joulun budjetti on suunnilleen 610 euroa ja lapsettomilla kotitalouksilla 470 euroa.

Suklaa, vaatteet ja lelut ovat suosituimpia lahjoja. Myös aineettomien lahjojen suosio on kasvanut.
TNS Gallup kysyi joululahjojen hankinta-aikeista Nordean toimeksiannosta internet-paneelin avulla.

AVAINSANAT

”Pääministeri oli ilmiselvästi menettänyt malttinsa” – Yle harkitsee Sipilän ja toimittajan välisten viestien julkistamista

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Yleisradio harkitsee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja toimittaja Salla Vuorikosken välisten viestien julkistamista, kertoo Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen STT:lle.

Sipilä lähetti Ylen toimittajalle lähes 20 viestiä, joista osa oli Sipilälle tullutta kansalaispalautetta ja osa pääministerin ja toimittajan välistä keskustelua.

– Harkitsemme, onko viestien julkaiseminen joltain osin tarpeen niiden yhteiskunnallisen merkityksen takia, Jääskeläinen toteaa.

Atte Jääskeläinen oli toinen viestien vastaanottajista, joten hän sai niistä tiedon saman tien. Hänen mukaansa Sipilän saaman palautteen joukossa on jopa vihapuheeksi luokiteltavaa tekstiä, jonka julkaiseminen ei ole mielekästä.

Jääskeläinen toteaa, että Yleen kohdistuu jatkuvasti vaikuttamisyrityksiä muun muassa eri intressiryhmien ja poliitikkojen taholta. Hän kuitenkin luonnehtii pääministerin yhteydenottoa poikkeuksellisen tunteikkaaksi.

– On poikkeavaa, että pääministeri lähettää viestejä suoraan toimittajalle ja välittää kansalaisilta saamaansa palautetta. Pääministeri oli ilmiselvästi menettänyt malttinsa.

Vastaava päätoimittaja tulkitsi Sipilän viestit niin, että pääministeri halusi välittää Ylelle viestit osoittaakseen, että kansalaiset olivat tulkinneet uutisen väitteeksi Sipilän mahdollisesta jääviydestä.

– Vaikka uutisessa ei välitetty näin, jotkut kansalaiset olivat tulkinneet uutisemme niin.

”Emme noudattaneet pääministerin ilmoittamaa toivomusta tässä asiassa.”

Atte Jääskeläisen mukaan Juha Sipilä oli ilmaissut ennen sunnuntaista pääministerin haastattelutuntia, ettei halunnut puhua Terrafame-kohusta ohjelmassa. Jääskeläinen keskusteli ohjelman vetäjän kanssa, ja asia päätettiin nostaa esille heti ohjelman alussa.

– Emme noudattaneet pääministerin ilmoittamaa toivomusta tässä asiassa, Jääskeläinen kertoo.

Jääskeläinen toteaa, että Ylen riippumattomuus on olemassa juuri tämänkaltaisten tilanteiden varalle.

– Meidän ei tarvitse alistua painostukseen eikä tehdä journalistisia päätöksiä sillä perusteella, onko joku poliitikko suuttunut tai onko toimituksen sisällä paineita.

Atte Jääskeläisen mukaan Ylen johdon päätös rajoittaa Sipilää koskevaa uutisointia perustui journalistiseen harkintaan. Jääskeläisen mukaan vaarana oli, että aihe olisi saanut suhteettoman suuren painoarvon.

– Kyse oli siitä, mikä on asian yhteiskunnallinen merkitys ja sen merkitys yleisölle suhteessa muihin uutistapahtumiin, ottaen huomioon että asia oli ollut jo neljä päivää pääuutisaiheena.

Ruben Stillerin varoitus peruttiin.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Pressiklubi-ohjelman juontaja Ruben Stiller sai tiistaina kirjallisen varoituksen, koska tämä oli valmistellut ensi perjantain lähetystä ”uutis- ja ajankohtaistoiminnan johdon asettaman journalistisen linjan vastaisesti”.

Varoituksessa Stilleriä uhattiin irtisanomisella, jos tämä ei noudata johdon linjaa. Stiller kertoo Twitterissä, että varoitus on peruttu.

– Fantastista. Tötteröhattu päässä eteenpäin! tv-persoona kirjoittaa twiitissään.

Atte Jääskeläisen mukaan työnantajan reaktion taustalla oli periaatteellinen kysymys siitä, tuleeko toimituksen johdon linjauksia noudattaa.

Tommi Forsman, STT

Kaleva: Yhä useampi töissä jo ennen turvapaikkapäätöstä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
turvapaikka
Moni turvapaikanhakija tekisi mieluusti töitä.

Yhä useampi turvapaikanhakija osallistuu työharjoitteluun tai vapaaehtoistyöhön, uutisoi Kaleva. Ainakin Pohjois-Pohjanmaalla kymmenet turvapaikanhakijat myös käyvät palkkatyössä.

SRP:n Oulun piirin hallintojohtaja Ari Haaranen sanoo, että erilaisia työelämän tutustumisjaksoja, harjoitteluja ja vapaaehtoistyötä tehdään vastaanottokeskusten ulkopuolella enemmän kuin koskaan.

– Tämä on kuluneen vuoden aikana noussut uudeksi ilmiöksi, Haaranen arvioi.

Työelämään aktivoimista ei Kalevan mukaan koordinoida valtakunnallisesti. Osaamiskartoitusten ja projektien koordinointi puuttuu kokonaan.

Pohjois-Suomen ely-keskuksen maahanmuuttopäällikön Hanna Määtän mukaan työllistämiseen ei ole panostettu, koska tiedossa on, että suurin osa turvapaikanhakijoista tulee saaman kielteisen päätöksen.

 

 

Vertailu: Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa

Kuva: Roope Permanto
verokuvitusroopepermanto2

Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta tulojen noustessa verotus muuttuu kireämmäksi. Tämä käy ilmi Veronmaksajain keskusliiton laatimasta Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 -selvityksestä, jossa vertailtiin työn verotusta kahdeksassatoista OECD-maassa neljällä eri palkkatasolla.

Selvityksen mukaan esimerkiksi suomalaista keskipalkkaa eli 42 200 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurituloisinta, 137 000 euroa vuodessa ansaitsevaa, verotetaan peräti 7,8 prosenttiyksikköä ankarammin.

Kolme vuotta jatkuneen tuloverotuksen yleisen kiristymisen jälkeen keskituloisen palkansaajan verotus Suomessa pysyi suunnilleen ennallaan kuluvana vuonna. Tuloverotuksen progressio jyrkkeni.

Suomalaismepin esitys läpi – europarlamentti päätti taistella halvan roamingin puolesta

Kuva: Kari Hulkko
miapetra kumpula-natri eduskunta
Miapetra Kumpula-Natri sai vahvan mandaatin Euroopan parlamentin teollisuus- ja tutkimusvaliokunnalta tänään.

Euroopan parlamentti päätti tiistaina taistella halvan roamingin puolesta.

Teollisuus- ja tutkimusvaliokunta äänesti suurella enemmistöllä europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) esityksen ja halpojen verkkovierailumaksujen tukkuhintojen puolesta.

–  Sain myös vahvan mandaatin lähteä neuvottelemaan neuvoston kanssa, hän toteaa.

Euroopan parlamentti on luvannut poistaa verkkovierailumaksut EU-maissa kesäkuussa 2017, ja valiokunnan äänestystulos oli iso askel tähän suuntaan.

– Hieno päivä! Kumpula-Natri iloitsi Facebook-sivullaan.

– Tämä on voitto kuluttajille ja askel kohti Eurooppaa, jossa operaattorien välinen kilpailu on tervettä, data on halpaa ja sitä käytetään paljon, hän jatkoi.

Soittaminen ulkomailla tulee siis nykyistä halvemmaksi.

Muutos kuitenkin edellyttää sopua tukkuhinnoille asetettavasta katosta.

”Tämä on voitto kuluttajille ja askel kohti Eurooppaa, jossa operaattorien välinen kilpailu on tervettä.”

Parlamentissa asetuksen valmistelu on Kumpula-Natrin vastuulla.

– Olen ottanut pohjamalliksi, että eurooppalaisten pitää saada mahdollisimman paljon dataa halvalla, hän sanoi STT:lle.

Parlamentin näkemys on kuitenkin vielä kaukana komission ja jäsenmaiden kannasta. EU-komissio ja monet jäsenmaat kannattavat hintakattoa, joka olisi huomattavasti korkeampi.

Kumpula-Natri uskoo, että parlamentin esittämillä hinnoilla suomalaiset operaattorit pärjäisivät hyvin.

Parlamentin, komission ja jäsenmaita edustavan neuvoston väliset neuvottelut asiassa alkavat joulukuussa.

Tarkoituksena on löytää kompromissi hintakatosta ensi vuoden alkupuolella.

Esitys on osa lakipakettia, jonka tarkoitus on poistaa kuluttajien roaming-maksut kokonaan ensi kesänä. Samalla säädetään myös operaattoreiden välisistä maksuista.

Hyväksytyn esityksen mukaan tukkuhintojen katto olisi dataroamingissa eli rajat ylittävässä tiedonsiirrossa ensi vuonna neljä euroa gigatavulta ja laskisi asteittain yhteen euroon.

Tällä hetkellä roaming- eli verkkovierailumaksut vaihtelevat merkittävästi eri operaattoreiden välillä.

Toteutuessaan parlamentin esitys pudottaisi operaattorien toisiltaan perimät datamaksut jopa alle kymmenesosaan nykyisestä.

Verkkovierailu eli roaming tarkoittaa älylaitteen, yleensä puhelimen, käyttöä ulkomailla. Tällöin palvelun tarjoaa ulkomainen verkko-operaattori, joka laskuttaa kuluttajan omaa operaattoria, joka puolestaan perii asiakkaaltaan lisämaksua.