ehdokasmainos

Akavalla jo lähes 600 000 jäsentä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
fjäder
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder keskusjärjestön liittokokouksessa Helsingissä toukokuussa 2015.

Korkeasti koulutettujen ammattijärjestö Akava hätyyttelee jo 600 000 jäsenen rajaa.

Akavan mukaan järjestöön kuuluvien liittojen jäsenmäärä oli vuoden vaihteessa 596 947. Kasvua edelliseen vuoteen oli 8 082 jäsentä. Opiskelijajäsenten osuus oli noin 112 000.

Järjestö arvioi, että koko 2000-luvun ajan jatkunutta jäsenmäärän kasvua selittää korkeakoulutettujen lukumäärän lisääntyminen ja jäsenliittojen aktiivinen opiskelijatoiminta.

Suurin akavalaiset liitto oli vuoden vaihteessa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ lähes 122 000 jäsenellä. Seuraavaksi suurimmilla Tekniikan akateemisilla oli tammikuun alussa 72 000 ja Insinööriliitolla 70 000 jäsentä.

AVAINSANAT

“Suomi ja muu Eurooppa kärsivät pahasta investointivajeesta” – demarit vaativat EU-rahan tehokkaampaa hyödyntämistä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
LKS 20160601 Kansanedustaja Tytti Tuppurainen naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlaistunnossa  eduskunnassa Helsingissä 1. kesäkuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.).

Eduskunnan suuren valiokunnan ja talousvaliokunnan sosialidemokraattiset kansanedustajat vaativat Euroopan strategisten investointien ESIR-rahaston tehokkaampaa hyödyntämistä Suomessa.

Edustajat jättivät asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen keskiviikkona.

Euroopan investointipankin yhteydessä toimiva ESIR tarjoaa rahoitusta taloudellisesti kannattavien, muun muassa liikennehankkeiden toteuttamiseen EU-jäsenvaltioissa.

– Viime vuonna perustettu rahasto on lähtenyt Suomessa hitaasti liikkeelle, vaikka sen avulla on saatu aikaiseksi jo 116 miljardin euron investoinnit ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa on tälläkin hetkellä meneillään yli kymmenen rahoitusta saanutta hanketta. Suomessa ainoastaan Pasilan Tripla-keskus ja Äänekosken biotuotetehdas ovat toistaiseksi saaneet ESIR-rahaa, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen sanoo.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi hiljattain EU:n tilaa käsittelevässä puheessaan, että rahaston voimassaoloaikaa pidennetään ja rahoituskapasiteettia kaksinkertaistetaan ainakin 500 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä investointien vauhdittamiseksi.

– Rahaston kokoa aiotaan kasvattaa, joten mahdollisuudet rahoituksen saamiseen olisivat entistä paremmat. Kysymmekin hallitukselta, miksi Suomessa ei ole enempää ESIR-rahoitusta saaneita hankkeita ja miten rahaston koon kasvattamiseen on varauduttu. Suomi ja muu Eurooppa kärsivät pahasta investointivajeesta. ESIR-rahaa olisi nyt tärkeää saada Suomessa etenkin liikennehankkeisiin ja arktiseen osaamisen hankkeisiin, esimerkiksi Jäämeren ratayhteyteen liittyen, entinen työministeri, kansanedustaja Lauri Ihalainen sanoo.

Kasvua ja työllisyyttä lisääviä investointeja tarvitaan, Tuppurainen painottaa.

– ESIR-rahoituksen tuella tärkeisiin hankkeisiin voidaan saada mukaan myös muita rahoittajia. Kyseessä voi olla valtavan suuri mahdollisuus, jota ei saa hukata. Esimerkiksi arktiselle alueelle haluaa moni muukin, ja Suomen on oltava todella aktiivinen, jos haluamme olla johtava arktisen osaamisen maa. Hallitukselta peräänkuulutetaan nyt kunnianhimoista, strategista otetta eri rahoituslähteiden hyödyntämiseen, hän evästää.

Kirjallisen kysymyksen allekirjoittivat Tytti Tuppuraisen ja Lauri Ihalaisen lisäksi kansanedustajat Timo Harakka, Sanna Marin, Jukka Gustafsson, Riitta Myller, Maarit Feldt-Ranta, Ville Skinnari, Johanna Ojala-Niemelä ja Maria Tolppanen.

 

OP-ryhmä vaihtaa FK:n palvelualan työnantajien edunvalvontajärjestöön

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
LKS 20160928 OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen OP Ryhmän tilinpäätösinfossa Helsingissä 4. helmikuuta 2016. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen.

OP-ryhmä eroaa Finanssialan keskusliitosta (FK) ja hakee Palvelualan työnantajien Paltan jäsenyyttä. Pankkiryhmän hallintoneuvosto päätti asiasta keskiviikkona.

Palta on hoitanut tähänkin asti finanssialan työmarkkina-asiat. OP sanoo jatkavansa FK:n kanssa erillisiin sopimuksiin perustuvaa maksuliikenteen yhteistyötä, johon kuuluu myös yhteistä edunvalvontaa.

OP sanoo myös jatkavansa Paltan kautta Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenenä.

Suomalaiset suhtautuvat netin brändeihin epäluuloisesti – puolet jopa välttelee

viiniaihekuva

Vaikka some-palvelut ovat jatkaneet räjähdysmäistä kasvuaan, osa kuluttajista välttelee brändejä netissä, kertoo Kantar TNS:n tuore maailmanlaajuinen tutkimus, jossa haastateltiin yli 70 000 kuluttajaa. Globaalisti kuluttajista 26 % yrittää tietoisesti välttää yritysten ja brändien mainontaa tai postauksia somessa.

Suomessa 49 % kuluttajista sanoo välttelevänsä aktiivisesti brändisisältöjä netissä. Ruotsissa ja Tanskassa brändejä vierastaa vielä useampi, 57 % kuluttajista.

Brändit joutuvat ponnistelemaan saadakseen kuluttajat sitoutumaan itseensä. Moni kokee, että brändien läsnäolo somessa on häiritsevän aktiivista. Jopa 34 prosentilla on tunne, että nettimainonta ”seuraa” heitä jatkuvasti. Suomessa ja Tanskassa ollaan keskiarvossa, Norjassa tunne on matalampi ja Ruotsissa taas selvästi korkeampi.

Kantar TNS:n tutkimus identifioi edelläkävijöiden ja tunnettujen henkilöiden vaikutuksen kuluttajien brändimielipiteisiin. Kaksi viidestä 16-24-vuotiaasta sanoo luottavansa enemmän kommentointiin brändeistä netissä kuin ”virallisiin” lähteisiin, kuten sanomalehtiin, yritysten nettisivuihin tai tv-mainoksiin. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa osuus on selvästi pienempi.

Snapchatin ja Instagramin käyttö kasvaa vauhdilla kaikissa ikäryhmissä.

Instagramin ja Snapchatin suosio on viimeisten kahden vuoden aikana noussut huimasti, kun kuluttajat etsivät aitoja, henkilökohtaisia ja hetkessä kiinni olevia sisältöjä. Maailmanlaajuisesti noin neljännes (23 %) netinkäyttäjistä on Snapchatissä. Tämä on melkoinen loikka kahdessa vuodessa, sillä vuonna 2014 luku oli 12 %. Instagramin suosio on myös kasvanut jyrkästi – maailmanlaajuisesti käyttäjien määrä on noussut kahdessa vuodessa 24 prosentista 42 prosenttiin. Myös Suomessa Instagramin ja Snapchatin käyttö on yleistynyt hurjasti, vaikka etenkin Snapchat on vielä selvästi vähemmän käytetty kuin globaalisti tai muissa Pohjoismaissa.

Nuoret ovat somessa edelläkävijöitä. Lähes puolet Snapchatin kuukausikäyttäjistä maailmanlaajuisesti on 16-24-vuotiaita. Suomessa nuoret dominoivat Snapchatia vielä globaalia keskiarvoa selvemmin. Some-palveluiden käyttäjien keski-ikä on kuitenkin vahvassa kasvussa, kun yhä useampi iäkkäämpi omaksuu palvelut. Esimerkiksi Instagramia käyttää jo yksi viidestä 55-65-vuotiaasta netin käyttäjästä globaalisti – huomattava kasvu viime vuodesta. Suomessa 20 % 55-65-vuotiaista käyttää Instagramia.

Kantar TNS toimii yli 80 maassa ja on yksi suurimmista markkinatutkimusyrityksistä maailmassa. Asiasta tiedotti TNS Gallup.

Suomi putosi kaksi sijaa kilpailukykyvertailussa

Waving Finnish Flag
Suomi Suomen lippu Helsinki Kauppatori kesä taivas liehua maisema

Suomi on pudonnut kymmenennelle sijalle Maailman talousfoorumin WEF:n kilpailukykyvertailussa. Viime vuonna Suomi oli vertailun kahdeksas. Vertailun mukaan suurin syy pudotukseen on makrotalousympäristön heikkeneminen. Sen mukaan Suomi on kärsinyt maailman talouden taantumasta, etenkin Venäjän viennin pudotuksesta sekä paperi- ja elektroniikkateollisuuden kysynnän laskusta.

Vertailun kärkikolmikko pysyi samana viime vuodesta. Ensimmäistä sijaa pitää Sveitsi, toista Singapore ja kolmatta Yhdysvallat. Seuraavina listalla ennen Suomea olivat Hollanti, Saksa, Ruotsi, Britannia, Japani ja Hong Kong. Vertailu kattaa 138 maata.

Kuluttajat luottavat tulevaan – säästäminen ei kannata

raha-hulkko
Kuluttajat eivät usko säästämiseen tällä hetkellä.

Kuluttajilla on aiempaa valoisammat näkemykset Suomen talouden tulevaisuudesta. Tilastokeskuksen mukaan 39 prosenttia kuluttajista uskoo maan taloustilanteen paranevan seuraavan vuoden aikana. Kuluttajien luottamusindikaattorin lukema on nyt 14,4, kun vuotta aiemmin se oli 4,2.

Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä vain arvio omista säästämismahdollisuuksista heikkeni syyskuussa elokuuhun verrattuna. Odotukset omasta ja Suomen taloudesta pysyivät suunnilleen ennallaan, ja näkemys yleisestä työttömyydestä parani hieman. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna luottamusindikaattorin osatekijät säästämistä lukuun ottamatta vahvistuivat syyskuussa selvästi.

Syyskuussa kuluttajien odotus Suomen taloudesta oli valoisa. Sen sijaan odotus kuluttajan omasta taloudesta oli vaisuhko ja yleisestä työttömyydestä pitkän ajan keskimääräisellä tasolla. Omia säästämismahdollisuuksiaan seuraavan 12 kuukauden aikana kuluttajat pitivät hyvinä.

Kuluttajat pitivät syyskuussa ajankohtaa otollisena kestotavaroiden ostamiselle ja varsinkin lainanotolle mutta ei säästämiselle. Työllisten kuluttajien kokema työttömyyden uhka oli syyskuussa pitkän ajan keskitasolla.