Tyovaen Musiikkitapahtuma Valkeakoskella 28.-31.7.2016

Akavalla jo lähes 600 000 jäsentä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
fjäder
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder keskusjärjestön liittokokouksessa Helsingissä toukokuussa 2015.

Korkeasti koulutettujen ammattijärjestö Akava hätyyttelee jo 600 000 jäsenen rajaa.

Akavan mukaan järjestöön kuuluvien liittojen jäsenmäärä oli vuoden vaihteessa 596 947. Kasvua edelliseen vuoteen oli 8 082 jäsentä. Opiskelijajäsenten osuus oli noin 112 000.

Järjestö arvioi, että koko 2000-luvun ajan jatkunutta jäsenmäärän kasvua selittää korkeakoulutettujen lukumäärän lisääntyminen ja jäsenliittojen aktiivinen opiskelijatoiminta.

Suurin akavalaiset liitto oli vuoden vaihteessa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ lähes 122 000 jäsenellä. Seuraavaksi suurimmilla Tekniikan akateemisilla oli tammikuun alussa 72 000 ja Insinööriliitolla 70 000 jäsentä.

AVAINSANAT

Kuluttajien luottamus talouteen heikkeni

Kuva: Getty Images

Kuluttajien luottamus Suomen talouteen heikkeni heinäkuussa kesäkuuhun verrattuna, selviää Tilastokeskuksen kuluttajabarometrista. Heinäkuussa lähes kaksi viidestä kuluttajasta uskoi Suomen taloustilanteen paranevan seuraavan vuoden aikana, kun kesäkuussa näin uskoi lähes puolet.

Myös kuluttajien arviot omista säästämismahdollisuuksista ja omasta taloudesta heikkenivät hieman.

Odotukset yleisestä työttömyyskehityksestä pysyivät suunnilleen ennallaan.

Sanoma paransi tulostaan

Kuva: Kari Hulkko
töölönlahti
Sanoma on parantanut tulostaan pitkästä aikaa.

Mediakonserni Sanoman operatiivinen liikevoitto oli huhti–kesäkuussa 86,9 miljoonaa euroa. Vuosi sitten voitto oli vastaavaan aikaan 49,4 miljoonaa euroa.

Yhtiön toisen neljänneksen liikevaihto laski noin neljä prosenttia noin 450 miljoonaan euroon.
Sanoma kertoi aiemmin heinäkuussa odottavansa konsernin liikevaihdon kehityksen paranevan edellisvuoteen verrattuna. Yhtiö kertoi tuolloin odottavansa koko vuoden operatiivisen liikevoittoprosentin olevan noin yhdeksän. Yhtiön vuoden ensimmäisen puolikkaan operatiivinen liikevoittoprosentti oli 11,1.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

HS: Hallitus kaavailee veroratkaisua, joka oli viimeksi käytössä vuonna 1992

Yritysverotuksessa saatetaan ottaa uudelleen käyttöön niin sanottu investointivaraus, kertoo Helsingin Sanomat. Muutoksella olisi tarkoitus edistää yritysten investointeja ja tätä myötä nopeuttaa talouskasvua ja parantaa työllisyyttä.

Lehden mukaan keskusta kannattaa investointivarauksen käyttöönottoa. Puolue toivoisi, että uudistus toteutuisi jo vuodenvaihteessa. Kokoomus puolestaan haluaisi lykätä asiaa ensi kevään kehysriiheen. Perussuomalaisille uudistus käy todennäköisesti.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus päättää asiasta budjettiriihessä elokuun lopussa.

HS:n mukaan investointivarauksen käyttöönotto voisi leikata yhteisöveron tuottoa neljänneksellä ensimmäisinä vuosina.

Suomessa investointivaraus oli viimeksi käytössä vuonna 1992.

Keskustelua aiheesta

Länsimetro ja Jorvin uusi sairaala: Harakka nostaa pöydälle Espoon miljoonaskandaalien todellisen vaaranpaikan

Kirjoittaja on kansanedustaja ja sd-ryhmän verovastaava.
– Esimakua sotesta, valitettavasti, SDP:n Timo Harakka varoittaa.

– Jorvin sairaalan myöhästymiseen ja kustannusten ylitykset osoittavat soten vaaranpaikan. Veronmaksajat eivät voi valvoa yhtiöitettyä tuotantoa, jota julkisuuslaki ei koske, varoittaa Uudenmaan kansanedustaja Timo Harakka (sd).

Ylen uutisten (25.7.) mukaan Jorvin uuden sairaalan käyttöönotto on myöhästymässä ainakin vuodella. Hinta on ylittymässä kymmenillä miljoonilla euroilla. Kaupunki ja rakennuttaja ovat riidoissa kustannuksista.

Yhtälö kalskahtaa tutulta viime kuukausien Länsimetro-uutisointia seuranneen espoolaisen korvissa. Länsimetron viivästymisen maksumiehet ja vastuulliset ovat yhä auki.

– Kuten Länsimetron tapauksessa, laskun maksajat eli kaupunkilaiset eivät voi valvoa, kuinka huolellisesti heidän edustajansa ovat toimineet. Jorvin kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja kieltäytyy luovuttamasta hallituksen pöytäkirjoja, koska julkisuuslaki ei koske osakeyhtiöitä. Yhtiöittäminen heikentää demokratiaa ja tulee kalliiksi. Esimakua sotesta, valitettavasti, Harakka varoittaa.

Hän muistuttaa, että sosialidemokraatit torjuvat hallituksen aikeet yhtiöittää kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotanto – myös julkisen vallan ja järjestöjen nykyiset palvelut.

Malli ei Harakan mukaan ota huomioon varsinkin sosiaalityössä arvokasta vapaaehtoistyön panosta.

– Vielä suurempi ongelma on, että yhtiöittäminen piilottaa miljardipäätökset julkisuudelta ja veronmaksajien valvonnalta.

– Hallituksen lupaama kolmen miljardin säästö kääntyy vähintään saman luokan lisäkuluksi. Kun päättäjät eivät joudu kantamaan todellista vastuuta, kustannukset karkaavat. Hallituksen sote on rahareikä.

Yhtiöittäminen hävittää vastuun ja heikentää avoimuutta.

– Hallitus ei saa luvattuja säästöjä muuten kuin heikentämällä palveluita, eli konsulttikielellä ”palvelulupausta tarkistamalla”, Harakka sanoo.

– Perustuslaki kuitenkin säätää kansalaisen oikeudet peruspalveluihin. Siitä sosialidemokraatit eivät anna periksi.

Lähes 30 vuoden kokemus yrityshallinnosta kertoo Harakalle, että osakeyhtiölaki ja julkisuuslaki ovat selkeässä ristiriidassa.

– Osakeyhtiön hallituksen jäsen on vastuussa osakkeenomistajille, ei kansalaisille. Huomattava henkilökohtainen korvausvastuu estää häntä tuomasta esiin epäkohtia, jotka ovat ahtaasti tulkiten yhtiön edun vastaisia. Kun yhtiövaltaa järjestelmällisesti kasvatetaan, ihmisten kannalta tärkeimmät päätökset salataan, eikä niistä käydä avointa kansalaiskeskustelua.

Harakan mukaan yhtiövallassa äänestäjille vastuullisten päättäjien yläpuolelle nousee hallitusammattilaisten ja konsulttien kovapalkkainen rälssi, joka toimii salaisuuden suojissa veronmaksajien ja palveluiden käyttäjien edusta piittaamatta.

– Julkisen vastuun siirtäminen yhtiövaltaan on kautta maailman oikeiston ideologinen hanke – jota Sipilän hallituskin toteuttaa niin liikenteessä, sotessa kuin koulutuksessa.

Sosialidemokraattien vaihtoehto on Harakan sanoin fiksu julkinen valta, joka huolehtii tasa-arvoisista palveluista tehokkaasti, yhteistyössä innovatiivisten yritysten kanssa.

– Kansalaisten osallistumista vahvistetaan, ei heikennetä, hän linjaa.

Miesten työllisyys kohenee – naisten laskee

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
super001
Naisten työllisyys on laskussa.

Työttömyys on edelleen vähentynyt vuoden takaisesta, ilmenee Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. Työttömyysaste oli kesäkuussa 9,3 prosenttia, kun se viime vuoden kesäkuussa oli tasan 10 prosenttia.

Työttömiä oli noin 264 000. Heistä miehiä oli 126 000 ja naisia 137 000.

Toisella neljänneksellä työttömyysaste oli 10,0 prosenttia, kun vuotta aiemmin huhti-kesäkuussa se oli 10,7 prosenttia.

Työllisiä oli Tilastokeskuksen mukaan 33 000 enemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Työllisiä miehiä oli 42 000 enemmän ja naisia 10 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin kesäkuussa.

Työvoiman ulkopuolella olevia oli 1 357 000 henkilöä eli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.