Akavan yhteydessä toimivan tutkimusyksikön Akava Worksin raportissa esitetään myös muutoksia valtion omistajapolitiikkaan. Valtion osakeomistukset suositellaan keskitettäväksi sellaisiin yhtiöihin, joihin sisältyy selkeä sääntelyyn tai viranomaistehtäviin liittyviä erityisintressi tai muu erityisen painava strateginen intressi.

Muista valtion osakeomistuksista yrityksissä suositellaan asteittain luopumaan.

Raportin laatineen professori Timo Kuosmasen mukaan yritystukijärjestelmän uudistamisen päämääränä olisi saada tuet hyödyttämään vahvemmin sekä yrityksiä että yhteiskuntaa.

Kuosmanen on taloustieteen professori Turun yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksella.

RAPORTISSAAN Kuosmanen ihmettelee, miksi yritystukikeskustelussa kansallinen maataloustuki on jäänyt niin vähälle huomiolle.

Hänen mielestään myös maataloustukia on syytä tarkastella kriittisesti, sillä niiden yhteiskunnallinen tuottoaste on selvästi negatiivinen. Maatalouden tuottama bruttoarvonlisäys on Kuosmasen mukaan pienempi kuin maatalouden yhteenlaskettu tukipotti.

Kuosmanen esittää radikaaleja toimia suomalaisen maatalouden uudistamiseksi.

-  Maatalouden tuotantorakenteen kehittämisellä siten, että tuotanto keskittyisi nykyistä suuremmassa määrin Etelä-Suomeen, voitaisiin yhtäältä nostaa maataloussektorin tuottavuutta ja kannattavuutta, toisaalta vähentää maatilojen tukiriippuvuutta ja asteittain vähentää pohjoiseen tukeen käytettyä tukisummaa noin 900 miljoonaa euroa vuodessa, Kuosmanen kirjoittaa raportissaan.

Hän huomauttaa, että 91 prosenttia kansallisesta maataloustuesta, noin miljardi euroa käytettiin pohjoiseen tukeen Lappeenranta-Tampere-Pori-linjan pohjoispuolella.

-  Maatalous- ja elintarviketuotannon keskittäminen lähemmäs Etelä-Suomen suuria asutuskeskuksia vähentäisi kuljetuskustannuksia ja todennäköisesti myös lisäisi huoltovarmuutta mahdollisissa kriisitilanteissa.

KUOSMANEN kantaa raportissaan huolta myös yliopistojen rahoituksesta. Hän viittaa yliopistojen rehtorineuvoston Unifin tietoihin, joiden mukaan yliopistojen perusrahoitus on vähentynyt lähes 13 prosenttia vuosien 2013-2023 välillä, kun samanaikaisesti tutkintojen määrä on kasvanut lähes 13 prosenttia ja opiskelijamäärä yli 36 prosenttia.

-  Huhtikuussa 2025 tehtyjen puoliväliriihen päätösten myötä yliopistojen perusrahoitus jatkaa laskuaan, Kuosmanen huomauttaa.

Kotimaisten startup- ja kasvuyritysten laadullinen ja määrällinen kehittäminen vaatii Kuosmasen mukaan lisää uusia ideoita ja osaajia, joita molempia tuotetaan yliopistoissa.

-  Jotta yliopistot kykenisivät perustutkimuksen ja opetuksen ydintehtävien lisäksi tukemaan startup- ja kasvuyritysten tarpeita, yliopistot tarvitsevat kipeästi lisää resursseja, Kuosmanen kirjoittaa.

Yritysten tutkimus- ja kehityshankkeiden tuottamia hyötyjä tulisi Kuosmasen mukaan arvioida pisteytysmenettelyn avulla.

KUN TUKIJÄRJESTELMÄÄ uudistetaan, Akavan puheenjohtajan Maria Löfgrenin mielestävä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä korkeakoulujen toimintaedellytyksistä on huolehdittava.

Löfgrenin mukaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat osaamis- ja innovaatioperustan, jolle yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta rakentuu.

-  Olemme esittäneet korkeakoulujen pääomittamista kahdella miljardilla eurolla sekä valtion T&K-rahoituksen suuntaamista suoraan korkeakouluille. Selvitys vahvistaa näkemystämme, että on tarkoituksenmukaista hyödyntää valtion osakeomistusta korkeakoulujen pääomittamisessa, Löfgren sanoo tiedotteessa.