Tänään julkaistussa Muistioita tulevalle hallitukselle -koosteessa Etla esittää tulevalle hallitukselle uudistusehdotuksia, joilla sen mukaan velkaantumista saataisiin hillittyä ja talouskasvua kiihdytettyä. Kangasharju esitteli muistiota tänään Etlan webinaarissa.

– Velka on tullut vaaralliseksi, koska meidän kansantaloutemme ei ole samaiseen 14 vuoteen kasvanut käytännössä laisinkaan. Bruttokansantuote asukasta kohti on samalla tasolla kuin vuonna 2008, vaikka meillä kuitenkin työllisyys on ollut hyvää. Siitä huolimatta velka on kasvanut.

Inflaation kiihtyminen johtaa korkotason nousuun, jolloin velasta tulee Kangasharjun mukaan entistä vaarallisempaa.

– Saksan julkinen velka määrittää riskittömän korkotason euroalueella. Kaikki ne maat, joilla on enemmän velkaa tai heikommat kasvunäkymät, joutuvat tästä lähtien maksamaan suurempaa riskipreemiota velalleen korkean korkotason ohella. Se tekee velasta vaarallisen, koska velkapaperien pitäisi mahtua markkinoille, koska keskuspankki ei enää velkapapereita juuri tästä lähtien osta. Tälle täytyy saada muutos.

KANGASHARJUN markkinoima muutos tarkoittaa sitä, että menoja pitäisi saada säästettyä. Samalla olisi säädettävä verotusta ja pohdittava sitä, miten talouskasvua syntyy lisää.

Kangasharju kävi läpi edellisten hallitusten toimia. Hän sanoi Kataisen hallituksen tasapainottaneen julkista taloutta noin 10 miljardilla eurolla hallituskautenaan. Pari miljardia tuli menosopeutuksella ja loput veronkiristyksillä. Sipilän hallitus puolestaan sopeutti menoilla 5-6 miljardia, samalla tehtiin kilpailukykysopimus.

– Nykyisellä hallituskaudella olemme velkaantuneet hallituksen aktiivisilla päätöksillä kolmisenkymmentä miljardia euroa.

Kun tästä summasta on otettu korona- ja turvallisuuteen käytetyt menot pois, tällä hallituskaudella on Kangasharjun mukaan velkaannuttu hallituksen harkinnanvaraisilla päätöksillä jo kymmenisen miljardia euroa.

– Tähän meillä ei ole enää varaa.

Kangasharju ja Etla vaativat sopeutusohjelmaa. Etla ei ota ohjelman suuruuteen kantaan, mutta Kangasharju puhuu käytännössä noin 10 miljardin sopeutusohjelmasta kahden vaalikauden aikana.

– Tämä 10 miljardia pitäisi saada aikaan talouskasvulla, menoilla tai veroilla.

Kangasharju painottaa paluutta valtion menokehyksiin.

“Suomen omalle menokehykselle ei ole osoitettu selkeitä kansallisia pitkän aikavälin finanssipoliittisia tavoitteita, kuten velkatavoitteita, eikä kehyksen ja EU-sääntöjen keskipitkän aikavälin tavoitteiden yhteyttä ole määritelty riittävän tarkasti. Suomessa myös poliittinen keskustelu tuntuu keskittyvän enemmän vuotuiseen talousarvioon; pitkän aikavälin tavoitteista puhutaan liian vähän politiikassa”, Etlan muistiossa valitetaan.

ETLAN muistiossa ei ole laajaa kartoitusta siitä, mistä menoja pitäisi säästää. Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston se kuitenkin puolittaisi. Tällä säästäisi Kangasharjun mukaan 600 miljoonaa euroa. Sama säästö tulisi myös myös korkeakoulujen lukukausimaksuista, joita Etla ehdottaa. Lisäksi Etla poistaisi eläkekertymän opiskelun ja työttömyyden ajoilta sekä tekisi aikuiskoulutuksen maksulliseksi niille opiskelijoille, jotka tekevät samantasoisen tutkinnon kuin heillä jo on.

Kangasharjun mukaan myöskään kuntien lakisääteisiä tehtäviä ei voi enää kasvattaa vaan pikemmin niitä on vähennettävä.

– Lisäksi uuden hallituskauden aikana tarvitaan ohjelma julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi ennen kaikkea sotessa.

Verojen kiristämistä Etla ei Kangasharjun mukaan suosittele. Jos poliittinen tilanne kuitenkin verokiristyksiä edellyttäisi, Kangasharjun mukaan tällöin veromuutosten pitäisi osua maapohjaan (kiinteistövero) ja tiettyjen arvonlisäverohelpotusten poistamiseen. Lisäksi kyseeseen tulisi vihreä verouudistus.

Tuloverotukseen Etla ei ehdota laaja-alaista yleistä tuloveronalennusta kaikille, vaan kohdentaisi ne tiettyihin ryhmiin. Etla korottaisi työtulovähennystä ja alentaisi korkeinta marginaaliveroa.

– Ehdotamme myös päivähoitomaksun alentamista ja kotihoidon tuen keston lyhentämistä.

TALOUSKASVUN kiihdyttämiseksi Suomeen tarvitaan Etlan mukaan 10-20 vuoden näkymä ja parlamentaarinen visio. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenojen osuus BKT:stä on kasvatettava 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Meillä on erityisen vähän kansainvälisessä vertailussa sellaista julkista T & K -panosta, joka menisi yritysten markkinoille tähtäävään soveltavaan tutkimustyöhön. Sen sijaan kansainvälisessä vertailussa panostamme hyvin yliopistossa tehtävään T & K:hon eli perustutkimukseen, Kangasharju huomauttaa ja vaatii soveltavalle puolelle enemmän satsauksia.

Suorat T & K -tuet pitäisi Kangasharjun mukaan painottaa suurille yrityksille ja parhaillaan valmistelussa olevaa verohuojennusta T & K -toimintaan ohjattaisiin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Osaamista Suomeen saataisiin Kangasharjun mukaan lisäämällä korkeakoulujen aloituspaikkoja, uudelleenkohdentamalla aikuiskoulutusta ja asettamalla maltilliset lukukausimaksut ja mahdollisuuden opintolainojen armahdukseen.

Etla lisäisi myös työperäistä maahanmuuttoa sekä antaisi määräaikaisen tuloveronkevennyksen kaikille maahan tuleville ulkomaisille asiantuntijoille sekä tutkimus- ja kehitystyön tekijöille.