Hän puhui tänään eduskunnan Kansalaisinfossa järjestämässään tilaisuudessa, jonka otsikkona oli Miten varmistetaan lääkärille pääsy?

Kansainvälisen terveyspolitiikan professori Meri Koivusalo puolestaan kertoi, miten Britannian National Health Servicen (NHS) yleislääkärijärjestelmä toimii.

Lindén itse on koulutukseltaan yleislääketieteen erikoislääkäri. Porin kaupungin terveyskeskuksen johtavana lääkärinä Lindén oli 1990-luvun taitteessa tuomassa omalääkärijärjestelmää Suomeen. Puhuttiin “Porin ihmeestä”, kun omalääkärijärjestelmä johti samalla siihen, että kaupunki sai täytettyä avoinna olleet lääkärinvirkansa puolessa vuodessa.

Porin kautta väestövastuujärjestelmä levisi myös muualle Suomeen mutta on sittemmin ajan saatossa hiipunut.

– Nythän Turussa esimerkiksi on ihan katastrofaalinen tilanne, Lindén totesi kotikaupungistaan, jonka terveyspalveluihin pääsemisessä on ollut viime aikoina ongelmia.

Poriin omalääkärijärjestelmä napattiin aikanaan Espoon Leppävaaran kaupunginosasta.

Suomessa hallitus on juuri lähettänyt hoitotakuu-esityksensä lausuntokierrokselle. Määräaika hoidon tarpeen arvioinnista hoitoon pääsyyn tiukkenisi 3 kuukaudesta 7 päivään uusien hyvinvointialueiden aloittaessa 2023.

– Minulle hoitotakuu tarkoittaa parhaimmillaan sitä, että pystymme uudelleen nostamaan perusterveydenhuollon niin, että meillä on siellä omalääkärijärjestelmä, Aki Lindén sanoo.

Omalääkäri työskentelesi yhdessä omahoitajan kanssa – he olisivat työpari. Lindén näkee, että digitaalisuus ja etätoiminta sopisivat hyvin mallin kanssa yhteen, koska omalääkärijärjestelmässä lääkäri oppii tuntemaan potilaan. Näin myös digitaalinen asiointi tutun potilaan kanssa helpottuu.

Lindén kysyi Kansalaisinfossa itseltään, mistä rahat ja lääkärit omalääkärimalliin.

Hänen mielestään kysymys rahasta on helpommin ratkaistavissa. Sosiaali- ja terveysministeriön kehyksessä on varattu 95 miljoonaa euroa hoitotakuuta varten. Lindén laskee, että tällä rahalla pystyttäisiin samaan 2 miljoonaa lääkärikäyntiä lisää.

– Se lisättynä kuuteen miljoonaan käyntiin, joka nyt tapahtuu terveyskeskuksissa, käytännössä tarkoittaa, että hoitotakuu toteutuu erittäin hyvin.

Lindénin mukaan järjestelmään tarvittaisiin kuitenkin vielä 100 miljoonaa euroa lisää rahaa. Perusterveydenhuollon vahvistuessa rahaa voisi kuitenkin syntyä sairaalapuolen säästöistä.

Omalääkärijärjestelmän myötä Lindén uskoo lääkärien työn hallinnan paranevan, minkä jälkeen terveyskeskustyö tuntuisi nykyistä houkuttelevammalta. Lindén muistuttaa lisäksi, että tällä hetkellä yleislääketieteen erikoislääkäriksi kouluttautuu 1 600 nuorta lääkäriä. Kyseessä on suurin erikoistumisala.

– Vaikka minä olen sosialidemokraatti, ei meillä ole mitään ennakkoluuloja sen suhteen, etteikö osaa omalääkärijärjestelmästä voitaisi hoitaa myös yksityiseen tukeutuen ostopalveluna.

Meri Koivusalo kertoi, että tyytyväisyys omalääkärijärjestelmään on ollut Britanniassa suurta.

Kyselyissä jopa 96 prosenttia on ollut sitä mieltä, että he luottavat lääkäriinsä ja hoitoon, jota ovat saaneet. Lääkäreillä on vahva sitoutuminen nimenomaan perusterveydenhuoltoon.