Talouden sopeutustarve vuonna 2025 on noin 140 miljoonaa euroa. Sopeutusohjelmilla tavoitellaan 50 miljoonan euron säästöjä. Tämä tarkoittaisi enintään noin 990 henkilötyövuoden vähennystä. Neuvottelujen piiriin kuuluu noin 28 000 henkilöä.

Aki Lindén toimi ennen kansanedustajanuraansa 2010-luvulla HUSin toimitusjohtajana. Sittemmin hän toimi myös Marinin hallituksessa perhe- ja peruspalveluministerinä.

Lindén (sd.) sanoo Demokraatin haastattelussa tänään, että hallituksen on koottava kriisiryhmä HUSin tilanteen takia. Saman asian Lindén kertoo nostaneensa esiin jo eilen Hufvudstadsbladetissa.

Lindén suree HUSin henkilöstön tilannetta, ja kutsuu yt-neuvotteluilmoitusta heidän kannaltaan ”lekalla päähän” -tilanteeksi.

LINDÉN toteaa, että hänen toimitusjohtajakaudellaan HUSissa ei sattunut yhtä rajua säästökriisiä, vaikka vaikeita tilanteita ja säästötoimiakin riitti.

HUSin rahoituksessa on Lindénin mukaan tällä hetkellä valuvika ja kysymyksessä on siten rakenteellinen ongelma, joka johtuu valtion rahoitusjärjestelmästä.

Aikaisemmassa sote-mallissa kunnat rahoittivat HUSin toimintaa ja loppuvuodesta usein kunnista tuli hälytystä, että HUS on niellyt liikaa rahaa ja tämän vuoksi sen piti säästää. Kunnat saattoivat kuitenkin hävitä rahakamppailussa, koska HUS laskutti erikoissairaanhoidossa hoidetuista potilaista.

Nyt rahoitus HUSille tulee Helsingin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden kautta.

– Se on kiinteä rahoitus. Viisi aluetta allokoi tietyn rahasumman HUSille ja tietyn itselleen. Alueilta ei pysty nyt saamaan enemmän tuloja hoitamalla enemmän potilaita. Sikäli tilanne on erilainen, Lindén summaa.

Isoin ongelma taustalla on Lindénin mukaan valtion rahoituksen pienuus ja se, että se tulee pari vuotta jälkikäteen.

Hän muistuttaa, että yt-neuvotteluita käydään muillakin hyvinvointialueilla. Myös hyvinvointialueiden johtajia on ilmoittanut lähtevänsä. Lindén sanoo suoraan, että tilanne on mahdoton.

LINDÉNILLÄ on näkemyksiä siitä, miten tilannetta pitäisi hoitaa budjettirahoituksella.

– (Valtiovarainministeri) Purra (ps.) kehuu, että puolitoista miljardia euroa tulee lisää hyvinvointialueille. Niin tulee, mutta siitä 1 460 miljoonaa on vuoden 2023 alijäämän kattamista, hän sanoo.

– Alueethan tulevat saamaan kaiken sen rahan, jonka ne periaatteessa tarvitsevat, mutta kun se tulee kaksi vuotta jälkeenpäin. Sekään ei olisi ongelma, jos sen voisi ottaa etukäteen huomioon. Mutta nyt tullaan siihen, että valtiovarainministeriö pelaa niin kylmäveristä peliä tässä, kun he ovat ilmoittaneet, että hyvinvointialueiden talouden pitää olla tasapainoinen vuoden 2026 loppuun mennessä. Eli hyvinvointialueilla on vain kaksi vuotta aikaa tasapainottaa, kun kunnilla on neljä, hän tuhahtaa.

Lindén sanoo, että tasapainotuskauden pidentäminen neljään vuoteen ei vielä yksistään ratkaisisi tilannetta, jos rahaa kuitenkin tulee liian vähän neljässä vuodessa.

Lindénin mielestä hänen kuvaamastaan hyvinvointialueiden jälkikäteisrahoituksesta pitäisi päästä eroon ja rahoituksen rytmitykseen pitäisi saada muutos..

– Siitä pitäisi voida saada puolet ennakkoon.

Lindén toteaa myös, että vuoden 2024 budjettiin Orpon hallitus korjasi 600 miljoonalla sote-alueiden rahoituksen alimittaisuutta.

– Nyt tarvitaan valtiolta korjaus samalla tavalla.

Lindénin mukaan kaikkien hyvinvointialueiden taloutta pitäisi nyt helpottaa 500-600 miljoonalla eurolla.

Lindén nostaa esiin myös sen, että hallitus tuki nopeasti kuntia, kun viime vuoden lopulla ilmeni, että kuntien valtionosuudet olivat yllättäen putoamassa verotukseen liittyvien laskelmien takia.

Lindén näkeekin valtion olevan paljon julmempi kuntia kuin hyvinvointialueita kohtaaan.

– Ilmeisesti siksi, että kunnat ja varsinkin suuret kaupungit ovat kokoomusjohtoisia, ymmärrys kuntia kohtaan on suurempi.

Hän sanoo tässä yhteydessä olevansa vähän populistinen, kun hän kerran laski, että hyvinvointialueiden poliittinen enemmistö on oppositiolla miltei joka alueella.

UUDENMAAN sote-malli, jossa perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto ovat alueilla ja HUS on erillinen, ei ole Lindénin mielestä optimaalinen. Lindén kuvaa, miten viime hallituskaudella Uudenmaan hyvinvointialuemalli syntyi ikään kuin kompromissiratkaisuna.

– Uusimaa olisi ollut vielä jyrkemmin uudistusta vastaan, jos olisi heti ehdotettu, että kaikki samaan vaan ja perustetaan 60 000 työntekijän Uudenmaan hyvinvointialue.

Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki maksavat HUSille etukäteen sovitun rahamäärän vuosittain eikä HUS ei saa rahoitusta suoraan valtiolta.

Lindénin mielestä Uudenmaan tilanne pitäisi käydä läpi.

– En kehu Sipilän mallia, koska sillä oli omat valuvikansa, mutta siinä Uusimaa oli yksi alue. Sipilän mallin valuvika oli se, että rahat olisivat menneet markkinoille ja se olisi merkinnyt katastrofia koko julkiselle järjestelmälle.

Lindén ei kuitenkaan suoraan ehdota Uudenmaan soten järjestämisen muuttamista, mutta asian selvittämistä hän kaipaa.

Myös ainakin RKP:n kansanedustaja Henrik Wickström on esittänyt työryhmää selvittämään Uudenmaan erillisratkaisun toimivuutta sekä HUS:in erikoissairaanhoidon tilannetta.

PIRKANMAAN hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola on väläyttänyt valtakunnallisten hyvinvointialueiden määrän vähentämistä puoleen.

Lindén pitää avausta tässä tilanteessa turhana, koska se on tulkittu niin, että se olisi jokin ratkaisu tämänhetkiseen tilanteen. Hän muistuttaa, ettei Erhola itsekään nähnyt, että sillä ratkaistaisiin tämän hetken rahoitusongelmia.

Lindén kuitenkin itsekin pohdiskelee ääneen, että alle 200 000 väestöpohjan alueilla on kieltämättä suuria haasteita varsinkin erikoissairaanhoidon järjestämisessä.

DEMOKRAATTI kysyi aamupäivällä kommenttia HUSin tilanteesta sosiaali- ja terveusministeri Kaisa Juusolta (ps.).

Hänen erityisavustajansa vastasi, että aikataulusyistä ministeri Juuson haastattelu ei ole tänään mahdollinen.

Ministeri oli kuitenkin pyytänyt erityisavustajaansa välittämään HUS:in yt-neuvotteluihin liittyen kirjallisen kommentin.

”Päätösvalta asiassa on HUS:n yhtymähallituksella ja ministeri Juuso luottaa siihen, että tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa päästään järkeviin ratkaisuihin. Ministeri pitää hyvänä sitä, että vähennykset eivät kohdistu välitöntä potilastyötä tekeviin, kuten Matti Bergendahl on sanonut”, kommentti kuuluu.

Bergendahl on HUSin toimitusjohtaja.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosta Demokraatti ei tänään illansuussa tavoittanut.

Korjattu 19.8. kello 14.33: Jutussa oli kirjoitettu virheellisesti kansanedustaja Wickströmin nimi. Oikea etunimi on Henrik eikä Anders, kuten jutussa aiemmin luki.