Turun Sanomat kertoi, että yksi epäillyistä on SDP:n kansanedustaja Aki Lindén. Lindén toimi sairaanhoitopiirin toimitusjohtajana vuosina 2010-2018. Lindén kiisti lehdelle, että olisi tehnyt virheitä.

- Tämä ei koske minun itseni tekemiä hankintoja, ja en ole itse tehnyt virheitä. Harmittavaa, mutta kun toimii isoissa organisaatioissa vastuupaikoilla, voi tulla tällaista, Lindén sanoo Turun Sanomille.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kommentoi asiaa STT:lle tekstiviestitse.

STT lähetti Tuppuraiselle jatkokysymyksen, miksi rikosepäilystä ei kerrottu julkisuuteen esimerkiksi ennen kevään eduskuntavaaleja. Esitutkinnan salaisuus koskee lähtökohtaisesti poliisin esitutkintapöytäkirjan sisältöä. Se ei kiellä paljastamasta omaa epäiltyasemaa tutkinnan aikana. STT kertoo, että Tuppurainen ei enää vastannut tekstiviestiin eikä puheluun.

Hus ei suostu kommentoimaan, missä asemissa rikoksesta epäillyt ovat työskennelleet ja työskenteleekö joku heistä vielä tehtävässään. Ketään ei ole rikosepäilyn takia pidätetty virasta, Husin viestinnästä kerrotaan.

DEMOKRAATTI tavoitti iltapäivällä Aki Lindénin kommentoimaan asiaa.

Hän sanoo ilmoittaneensa SDP:n Varsinais-Suomen piirin johdolle hyvissä ajoin ennen vaaleja, että hän on ollut poliisikuulusteluissa.

– Mutta siinä vaiheessa ei ole mitään syyllisyyttä vielä. Toiveeni oli tietenkin, että esitutkinta kohdallani keskeytettäisiin niin kuin se keskeytettiin eräiden muiden kuulusteluissa olleiden kohdalla, Lindén sanoo.

Poliisin tiedotteen mukaan esitutkinnassa kuulusteltiin yli 20 henkilöä eri asemissa. Esitutkinta siirrettiin syyteharkintaan kolmen henkilön osalta epäiltynä virkavelvollisuuden rikkomisena.

Lindén vetoaa myös siihen, että esitutkinta on salassapidettävää.

– Oma vahva käsitykseni oli tuolloin, että esitutkinta keskeytettäisiin minunkin osalta. Katsoin riittäväksi, että olin informoinut piirijärjestön johtoa, hän kommentoi siihen, että epäiltyaseman voisi kuitenkin kertoa julkisuuteen.

SDP:n johdolle eli puheenjohtaja Sanna Marinille (sd.) hän sanoo kertoneensa kuuluisteluista heti marraskuussa.

Lindén toteaa myös, että esitutkinta päättyi vasta muutama viikko sitten.

Lindén toteaa, että nyt katsotaan, miten asia etenee, tuleeko esimerkiksi syyte vai ei.

– Minun kohdallani tämä asia koskee käytännössä hyvin yleisellä tasolla olevaa valvontavelvollisuutta, Lindén sanoo ja tuntuu itse pitävän mahdottomana, että hän olisi pystynyt valvomaan, mitä monen työntekijäportaan päässä tapahtui.

– Tässä vähän kokeillaan kepillä jäätä nyt, mikä tämä valvontavelvollisuuden käsite on. Enhän minä itse hoitanut Husin hankintoja millään tavalla.

Tytti Tuppuraista Demokraatti ei tavoittanut puhelinsoitolla iltapäivällä.

HUSIN hankintoihin liittyvät puutteet nousivat julkisuuteen kesällä 2019, kun STT uutisoi asiaan liittyvistä epäilyksistä. Myöhemmin samana vuonna valmistuneen ulkoisen selvityksen mukaan Hus oli todennetusti jatkanut vanhoja sopimuksia ilman uutta kilpailutusta lähes 200 miljoonan euron edestä kahden vuosikymmenen aikana. Kokonaismäärää tai -arvoa oli selvityksen mukaan kuitenkin mahdotonta arvioida muun muassa sekavan dokumentaation vuoksi.

Myös poliisi sanoo tiedotteessaan, että kilpailuttamatta tehtyjen hankintojen tarkkaa arvoa tai määrää on mahdoton selvittää. Merkittävää määrää sopimuksia kuitenkin jatkettiin sähköpostitse ilman kilpailutusta. Toiminta jatkui poliisin mukaan vuodesta 1998 ja sopimusten arvo on ollut noin 200 miljoonaa euroa.

Hankintalaki vaatii, että tietyn arvoiset ostot on kilpailutettava. Kilpailutuksen tarkoitus on säästää veronmaksajien rahoja ja varmistaa, että rahoille saadaan laadukasta vastinetta. Lisäksi kilpailutukset torjuvat korruptiota tekemällä hankinnoista läpinäkyvämpiä.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) tutki vuosina 2018-2019 tehtyjä hankintoja. Markkinaoikeus ratkaisi asian vuonna 2020 KKV:n esityksen perusteella ja määräsi Husille seuraamusmaksuja.

Toissa vuoden kesäkuussa kerrottiin, että poliisi oli aloittanut esitutkinnan Husin tekemistä hankinnoista. Tuolloin asiaa tutkittiin epäiltynä virkavelvollisuuden rikkomisena, mutta poliisi ei epäillyt ketään yksittäistä ihmistä rikoksesta.

Samana vuonna sisäisen tarkastuksen raportissa kerrottiin, että Husissa oli havaittu vuosina 2019-2021 noin 300 säännösten vastaista hankintaa. Raportin mukaan kaikkia sopimuksetta tai kilpailuttamatta tehtyjä ostoja ei ollut vielä tuolloin edes tunnistettu.

Poliisi sanoo nyt tiedotteessaan, että Husin hankinnoissa epäillään vakavia puutteita.

-  Poliisin esitutkinnassa selvitettiin epäiltyjä vakavia puutteita hankinnoissa ja niiden suunnittelussa sekä valvonnassa. Puutteet johtivat siihen, että Husilla ei ollut kokonaiskuvaa Hus-kuntayhtymän hankinnoista tai kykyä tunnistaa ja järjestää hankintojen kilpailutusta uudelleen, sanoo tutkinnanjohtaja Lauri Huittinen tiedotteessa.

HUSISSA aloitettiin vuonna 2019 hankintojen korjausohjelma, joka alkaa Husin mukaan olla loppusuoralla, kertoi syyskuun lopulla Husin hankintajohtaja Timo Martelius STT:lle. Hänen mukaansa kaikki aiemmin kilpailuttamattomat ja sopimuksettomat hankkeet on nyt havaittu.

Kesken ja lähellä päätöksentekoa on Marteliuksen mukaan vielä noin 30 erikokoista, aiemmin kilpailuttamatonta hankintaa. Niiden ratkettua sopimuksettomia tai kilpailuttamattomia hankkeita ei Marteliuksen mukaan enää pitäisi olla.

- Fokus on ollut hyvin pitkään näissä kilpailuttamattomissa hankinnoissa, mutta nyt pystymme laittamaan fokustamme uuteen uskoon, hän sanoo.

Husin mukaan vuosina 2019-2023 on tehty 725 säännösten mukaista hankintaa, jotka koskivat aiemmin kilpailuttamattomia hankkeita. Noiden hankintojen yhteenlaskettu vuosiarvo on 134 miljoonaa euroa, mikä vastaa Husin mukaan 96:ta prosenttia hankintavelasta. Hankintavelka tarkoittaa niitä hankintoja, joita Hus on tehnyt, mutta joita ei ole aiempina vuosina kilpailutettu hankintalain mukaisesti.

Marteliuksen mukaan puuttuvat neljä prosenttia, eli reilut viisi miljoonaa euroa, koostuu vielä kesken olevista 30 hankinnasta. Martelius huomauttaa, että kaikkiaan Husissa on tehty vuosina 2019-2023 yli 2 400 hankintapäätöstä, joiden laskennallinen vuosiarvo on noin 1,1 miljardia euroa ja joihin nuo 725 hankintaa sisältyvät.

MARTELIUKSEN mukaan Husissa on tehty myös muita muutoksia hankintakäytäntöihin.

– Sen lisäksi, että nämä kilpailuttamattomat hankinnat on nyt kilpailutettu, olemme laittaneet ihan täysin uuteen uskoon koko Husin hankintaorganisaation, hän kertoo.

Martelius aloitti hankintajohtajana keväällä 2019. Seuraavana vuonna vastuuta hankinnoista ryhdyttiin Husissa jakamaan hankintakategorioiden avulla.

- Hankinnat on jaettu tänä päivänä kahdeksaan kategoriaan, joista kullakin on oma vastuuhenkilönsä. Se on antanut mahdollisuuden ja eväät ottaa iso kokonaisuus haltuun. Lähdimme erikoistumaan, jakamaan valtaa ja vastuuta. Emme olisi muutoin saaneet näin hyvin haltuun tällaista miljardin hankintakokonaisuutta.

Marteliuksen mukaan Husissa otetaan parhaillaan käyttöön hankintojen johtamisen tietojärjestelmää.

- Tietojärjestelmä on edellytys sille, että mitään tällaisia yllätyksiä (kilpailuttamattomia sopimuksia) ei enää pääse tapahtumaan, vaan meillä on oikeasti käytössä kokonaisvaltainen järjestelmä, joka mahdollistaa aidosti hankintatiedolla johtamisen tämän kokoisessa hankintaorganisaatiossa.

Marteliuksen mukaan suurin muutos on ollut resurssien määrässä, sillä hänen mukaansa ennen vuotta 2019 hankintoja varten ei ollut tarpeeksi asiantuntijoita ja muuta henkilökuntaa.

- Pakko on ollut hyvä konsultti. Olemme saaneet hankinta-asiantuntijaresurssia, ja on ollut mahdollisuus rakentaa tätä kokonaisuutta. Vanhalla henkilökuntamäärällä tämä olisi ollut mahdoton tehtävä.

Korjattu viidennestä kappaleesta lyöntivirhe 31.10.2023 kello 10.44. Po. puolueen, ei puoleen.