Jo yöllä käynnistyivät kuorma-autoalan sekä säiliöauto- ja öljytuotealan lakot ja aamukuudelta alkoivat ahtausalan lakko satamissa sekä terminaalialan lakko.

Tilanne ei ole tavaton muttei yleinenkään. Isompaa ahtaajien lakkoa ei ole ollut ennen tätä yli vuosikymmeneen.

LAKKOJEN ytimessä vaikuttaa olevan ns. yleinen linja. Teknologiateollisuus avasi suurena vientialana sopimuspelin, jonka tuloksia muiden odotetaan seuraavan säntillisesti. Pysyviä palkkoja ei siis missään muuallakaan korotettaisi enempää kuin noin kuusi prosenttia kahdessa vuodessa.

Tästä lukukokonaisuudesta ja sen seurauksista kiistellään nyt.

Sovittelijan eilen antamassa ehdotuksessa ahtausalalle korotukset olisivat olleet noin 5,7 prosenttia kahdelle vuodelle. Niin ikään hylätyssä kuorma-autoalan, terminaalitoiminnan ja säiliö- ja öljytuotealan sovintoehdotuksessa korotukset menevät lähemmäs 7 prosenttia, mutta pysyvien korotusten osuus on siinäkin noin 6 %.

– Päänavaaja määrittää työnantajan mielestä tason sekä teksteihin että palkankorotuksiin. Tämä on järjestelmän valuvika, joka pitäisi pystyä korjaamaan, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kommentoi tiistai-iltana.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n toimitusjohtaja Mari Vasarainen ja Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä syyttivät yhteisessä tiedotteessaan tiistai-iltana AKT:tä “häikäilemättömästä pelistä” ja pitivät “käsittämättömänä”, ettei Teknologiateollisuuden, Kemianteollisuuden, Kaupan alan ja Elintarviketeollisuuden sekä Ammattiliitto Pron ja Erton ratkaisujen myötä syntynyt yleinen linja riittänyt.

Satamaoperaattorit ry ilmoitti puolestaan pitävänsä AKT:n ahtausalan lakkoa vastuuttomana.

– Emme voi ylittää palkankorotuksissa vientiteollisuuden tasoa, sillä olemme riippuvaisia vientiyrityksistä asiakkaina. Ahtaajien palkat ylittävät jo nyt teollisuustyöntekijöiden palkat keskimäärin 28 prosentilla. Säännölliseltä työajaltaan ahtaajat saavat keskimäärin 4.000 euroa kuussa. Ylityö- ja sunnuntaikorotuksineen palkka on jo yli 4.400 euroa kuussa, toimitusjohtaja Juha Mutru valitteli tiedotteessa.

Kunta-alan viime kesällä tekemästä sopimuksesta puolestaan tiedämme jo valmiiksi, että he saavat vielä nyt tehtyjen sopimusten päälle lisäkorotukset. Teknologiateollisuuden sopimus ei siis missään tapauksessa ole paras, joka mistään on saatavilla.

Sovittelija Leo Suomaa (vas.), Satamaoperaattorit ry:n toimitusjohtaja Juha Mutru sekä AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko (kesk.) sovittelivat lakkoa valtakunnansovittelijan toimistossa tiistaina. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

AKT osoitti myös eilisessä tiedotteessaan vastuuta työnantajien suuntaan, joiden “linja on ollut jättää sopimuspöytien päätäntävalta koko työmarkkinakierroksella teknologiateollisuuden yrityksille”. Jo nyt on selvää, että tämä “niukka linja” ei AKT:lle riitä.

Mikä siis voisi riittää?

Riippuu varmasti vastaajasta. Tämän talven sopimusneuvotteluissa on eiliseen saakka korostettu, että työntekijäpuoli tavoittelee “ostovoiman turvaamista”, kuten asia tavataan sanoa hiukan paperinmakuisesti. Käytännössä on siis tavoiteltu sitä, että palkalla saisi edes suurin piirtein sen minkä ennenkin.

Moni liitto on tunnustanut tällä kertaa jo lähtöasemissa, että loppuvuonna yhdeksään prosenttiin nousseissa inflaatioluvuissa palkat eivät nouse samaa tahtia. Euroopassa soditaan, ja kaikki maksavat siitä hintaa.

AKT:n eilisessä tiedotteessa liiton palkkamaali muotoillaan näin: “Tavoite on saada palkkatasoa parannettua ja korjattua, etteivät reaalipalkat putoa”. Toisaalta Kokko itse on viitannut myös Saksan metalliteollisuuden yli 8 prosentin korotuksiin.

Tavoitteena lienee siis se, että palkalla saa jatkossa ainakin saman kuin aiemmin, vaikka hinnat ovat nousseet rajusti. Kuluttajahinnat nousivat vuonna 2022 keskimäärin 7,1 prosenttia. Ainakin tätä AKT luultavasti siis tavoittelee, pysyvinä korotuksina.

Työnantajapuolen intressinä ja siten myös argumenttina on toistaa työntekijäpuolen vastuuttomuutta. Jälkimmäinen joutuu muistuttamaan edellisiä siitä, että “Yleinen linja on työnantajien toive, joka ei jatkuvasta hokemisesta huolimatta toteudu”.

Kukin käy neuvotteluja omista ehdoistaan ja niillä voimin, joita sillä on. AKT:lla voimia on, ja nyt niitä testataan.

Lisätty maininta Saksan metalliteollisuuden yli 8 prosentin korotuksista.